Kirkon vinkkeli
28.10.2026 6.32

Pyhäinpäivänä

Tu­le­va­na lau­an­tai­na vie­täm­me py­häin­päi­vää. Tu­han­net ja taas tu­han­net kynt­ti­lät syt­ty­vät hau­taus­mail­la. Muis­tam­me men­nei­tä su­ku­pol­via. Kynt­ti­län lie­kit ker­to­vat va­lol­laan ian­kaik­ki­ses­ta elä­mäs­tä ja rak­kau­des­ta, joka ulot­tuu yli ajan ra­jan. Saam­me tuo­da Ju­ma­lan eteen rak­kaat ih­mi­set ja kiit­tää sii­tä hy­väs­tä, mitä olem­me saa­neet hei­dän kaut­taan.
Kirkon vinkkeli
14.10.2026 12.47

Jeesuksen lähettiläänä

Näin syk­syn kyp­sy­es­sä tal­vea koh­ti vii­le­ne­vät il­mat ovat hou­ku­tel­leet yhä enem­män jää­mään il­tai­sin si­säl­le, ja tut­ki­maan kir­ja­hyl­lyä. Kir­jat, eri­tyi­ses­ti us­kon­nol­li­set kir­jat liit­ty­vät ai­na mie­les­sä­ni kiin­te­äs­ti vii­me ke­vää­nä pois­nuk­ku­nee­seen iso­äi­tii­ni, rak­kaa­seen mum­muu­ni, joka oli in­to­hi­moi­nen kir­jal­li­suu­sih­mi­nen - kir­jas­ton­hoi­ta­ja kun oli ai­koi­naan.
Kirkon vinkkeli
7.10.2026 14.35

Arjen kohtaamisia

Vie­täm­me ku­lu­val­la vii­kol­la van­hus­ten­viik­koa, jon­ka myö­tä nos­te­taan esiin iäk­käi­den ih­mis­ten ar­vo­kas­ta roo­lia yh­teis­kun­nas­sam­me. Sa­mal­la muis­tu­te­taan myös sii­tä, jo­kai­sel­la tu­li­si ol­la mah­dol­li­suus hy­vään ja oman nä­köi­seen van­huu­teen. Van­hus­ten­vii­kol­la teh­dään nä­ky­väk­si iäk­käi­den ih­mis­ten ko­ke­muk­sia, aja­tuk­sia ja osaa­mis­ta. Tär­ke­ää on, et­tä py­ri­tään to­teut­ta­maan myös asi­oi­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat hy­vän van­huu­den ko­ke­muk­seen: ih­mi­sen toi­min­ta­ky­kyyn ja osal­li­suu­teen, tur­val­li­seen ja mie­lek­kää­seen ar­keen. Kyse ei ole kui­ten­kaan vain ra­ken­teis­ta, pal­ve­luis­ta ja jär­jes­tel­mis­tä.
Kirkon vinkkeli
23.9.2026 11.31

Salattu Jumala

Ju­ma­la pu­huu meil­le mo­nel­la eri ta­voin. Jos­kus Hä­nen ää­nen­sä kuu­lee tuu­len hu­mi­nas­sa, jos­kus taas vaik­ka lä­him­mäi­sen pu­hees­sa. Ju­ma­lan ää­nen kuu­lee Raa­ma­tun sa­nas­sa ja Hä­nen rak­kau­ten­sa ym­mär­tää in­hi­mil­li­sel­lä kä­si­tys­ky­vyl­lä Jee­suk­sen so­vi­tus­työn kaut­ta.
Kirkon vinkkeli
16.9.2026 6.39

Reilu peli

Jal­ka­pal­lo muis­tut­taa mei­tä sii­tä, et­tä pe­li­ken­täl­lä tar­vi­taan sään­tö­jä ja rei­lua pe­liä, jot­ta kai­kil­la on ki­vaa ja jo­kai­nen tie­tää kuin­ka peli ete­nee. Il­man sään­tö­jä pe­laa­mi­nen oli­si, jos ei ihan mah­do­ton­ta, niin ai­na­kin tosi han­ka­laa ja voi se ol­la hiuk­ka vaa­ral­lis­ta­kin. Il­man sään­tö­jä pe­lis­tä tu­lee hel­pos­ti säh­läys­tä ja pa­haa miel­tä. Mut­ta en­tä sit­ten tis­ki­har­ja? Mi­ten­kä se nyt sit­ten pe­laa­mi­seen tai pe­li­kent­tään liit­tyy? Tis­ki­har­ja muis­tut­taa mei­tä sii­tä, et­tä kyl­lä nii­tä sään­tö­jä ja rei­lua pe­liä ko­to­na­kin tar­vi­taan. Vä­lil­lä on hyvä py­säh­tyä rei­lun pe­lin ää­rel­le ja miet­tiä sitä, mi­ten ol­la rei­lu pe­li­ka­ve­ri pait­si har­ras­tuk­sis­sa, myös ko­to­na ja elä­mäs­sä yleen­sä.
Kirkon vinkkeli
9.9.2026 15.36

Sisäinen kiitollisuus

Sain iso­van­hem­mil­ta­ni rip­pi­lah­jak­si ran­ne­kel­lon. Olin sii­tä kii­tol­li­nen. Ker­ran kui­ten­kin ka­do­tin sen. Omaa tyh­myyt­tä­ni, mui­ta en voi syyt­tää. Olin van­hem­pie­ni ja si­sa­rus­te­ni kans­sa hei­nä­töis­sä, ke­rää­mäs­sä hei­nä­paa­le­ja trak­to­rin la­val­le. Olin unoh­ta­nut kel­lon kä­tee­ni läh­ties­sä­ni, ja ko­tiin tul­les­sa­ni sitä ei enää ran­tees­sa­ni ol­lut. Se oli pu­don­nut pel­lol­le.
Kirkon vinkkeli
18.8.2026 6.53

Yhdessä samalla Jumalan asialla

Ke­sä­lo­mat on vie­tet­ty. Lau­se tun­tuu no­pe­as­ti aja­tel­tu­na hie­man ne­ga­tii­vi­sel­ta, ku­ka­pa ei ha­lu­ai­si lo­maan­sa jat­kaa. Töi­hin pa­luu vaa­tii oman kaa­van­sa. Pari päi­vää me­nee kä­vel­len seu­ra­kun­ta­ta­loa ym­pä­ri miet­tien mitä ih­met­tä tääl­lä pi­täi­si teh­dä. Kun­han on juo­tu riit­tä­vän mo­net aa­mu­kah­vit ja pa­lau­tel­tu sa­la­sa­nat pää­hän al­kaa hom­ma taas kir­kas­tu­maan. Edes­sä on uu­si toi­min­ta­kau­si täyn­nä mah­dol­li­suuk­sia.
Kirkon vinkkeli
12.8.2026 13.52

Elonkorjuuta

Tänä syk­sy­nä mei­tä hem­mo­tel­laan hy­väl­lä mar­ja­sa­dol­la. Mar­jo­ja saa­daan niin puu­tar­hois­ta, kuin met­sis­tä­kin. Ei­kä sie­nes­tä­jät­kään pa­laa met­säs­tä tyh­jin ko­rein. Ome­nat­kin kyp­sy­vät hy­vää vauh­tia ja vil­ja al­kaa ol­la kel­tais­ta. Sa­don­kor­juun ai­ka on siis kä­sil­lä.

Unto Kangasniemi

Kirkon vinkkeli
5.8.2026 11.11

Kaksi syytä käydä Seinäjoella

Unto Kangasniemi

Unto Kangasniemi

Sei­nä­jo­ki ei ole ai­na ol­lut mi­nun sil­mis­sä­ni Suo­men kau­neim­pia kau­pun­ke­ja. Se on näyt­täy­ty­nyt ruu­tu­kaa­va­kau­pun­ki­na ta­sai­sel­la la­keu­del­la, jos­sa on vä­hän il­mai­sia park­ki­paik­ko­ja, ja sai­raa­lan mäki.
Kirkon vinkkeli
22.7.2026 13.44

Armo, totuus ja harha

Kirk­ko­vuo­des­sa eläm­me nyt 9 sun­nun­tai­ta hel­lun­tais­ta. Ni­me­nä 9 sun­nun­tai hel­lun­tais­ta tus­kin sa­noo teil­le muu­ta, kuin sen et­tä eläm­me hel­lun­tain jäl­keis­tä ai­kaa. Evan­ke­liu­mi koh­ta­na sun­nun­tai­na mes­sus­sa on ly­hyt koh­ta Evan­ke­liu­mis­ta Mat­teuk­sen mu­kaan, lu­vus­ta 7 (Matt. 7:13–14). Evan­ke­liu­mis­sa: Jee­sus sa­noo: ”Men­kää si­sään ah­taas­ta por­tis­ta. Mo­net me­ne­vät ava­ras­ta por­tis­ta ja la­ve­aa tie­tä, mut­ta se vie ka­do­tuk­seen. Mi­ten ah­das on­kaan se port­ti ja ka­pea se tie, joka vie elä­mään, ja vain har­vat löy­tä­vät sen!”
Kirkon vinkkeli
14.7.2026 7.50

Lähetys alkaa läheltä

Jee­sus piti seu­raa­ji­aan ys­tä­vi­nään ja us­kot­tui­naan ja an­toi­kin meil­le tär­ke­än teh­tä­vän, joka vel­voit­taa to­teut­ta­maan Hä­nen tah­to­aan omien ky­ky­jem­me ja voi­miem­me mu­kaan. Ar­mon omak­sem­me saa­tu­am­me em­me voi vain pi­tää suur­ta sa­no­maa it­sel­läm­me, vaan Kris­tuk­sen rak­kaus vaa­tii mei­tä ja­ka­maan evan­ke­liu­min myös lä­him­mäi­sil­lem­me.
Kirkon vinkkeli
17.6.2026 12.50

Kiitos!

Kii­tos on hyvä sana ja sitä tu­li­si käyt­tää usein. Se tuo hy­vän mie­len ja sen käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen sil­loin, kun sitä tu­li­si käyt­tää, te­kee ai­na­kin pie­nen har­mi­mie­len. Kii­tos ei ole pa­kol­lis­ta. Pak­ko­na se ei ole ai­toa. Kii­tok­sel­la saa kui­ten­kin pal­jon hy­vää ai­kaan. Jos esi­mies kii­tää työn­te­ki­jää, tämä te­kee työ­tä en­tis­tä­kin pa­rem­min. Jos van­hem­pi kiit­tää las­ta, on tämä on­nel­li­sem­pi ja ko­kee ole­van­sa ra­kas­tet­tu. Kii­tok­ses­ta tu­lee hyvä mie­li sekä sil­le, jota kii­te­tään, et­tä sil­le, joka kiit­tää.
Kirkon vinkkeli
10.6.2026 12.20

Suvaitsevaisuutta vai armahtavaisuutta?

Su­vait­se­vai­suus on ajan tren­di ja asen­ne. Su­vait­se­vai­suus pi­tää si­säl­lään elä­mä­na­sen­teen, jos­sa elän ja an­nan tois­ten elää, ku­ten par­haak­si on. Su­vait­se­vai­suus tar­koit­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti sitä, et­tä kes­täm­me tai hy­väk­sym­me toi­sen eri­lai­suu­den, mie­li­pi­teet tai teot, vaik­ka em­me niis­tä pi­täi­si.
Kirkon vinkkeli
3.6.2026 14.13

Kuulumisia hautausmaalta

Kesä on hau­taus­maal­la kii­rei­sin­tä ai­kaa, kun ta­voit­tee­nam­me on saa­da kaik­ki is­tu­tuk­set en­nen ju­han­nus­ta ja kes­ki­ke­sän juh­laa teh­tyä. Ke­sä­kuk­kien is­tu­tuk­set ol­laan aloit­ta­mas­sa 8.6. al­ka­val­la vii­kol­la. Ke­sä­ku­kat is­tu­te­taan pe­rin­tei­ses­ti kir­kon vie­res­tä al­ka­en.
Kirkon vinkkeli
20.5.2026 14.16

Kohti leirikesää

Kuin var­kain ai­ka on rien­tä­nyt tou­ko­kuu­hun. Huo­maan kat­se­le­va­ni töis­sä mai­se­maa lei­ri­kes­kuk­sen ik­ku­nois­ta ja en­si­vii­kol­la on jo oman työ­a­lan en­sim­mäi­set ta­pah­tu­mat tääl­lä. Mie­leen hii­pii aja­tus, juu­ri­han me tääl­tä syk­syl­lä läh­det­tiin.
Kirkon vinkkeli
12.5.2026 12.58

Miksi vietämme helatorstaita?

He­la­tors­tai ni­me­nä saat­taa tar­koit­taa mo­nil­le mu­ka­vaa ar­ki­va­paa­ta ja eh­kä­pä pi­den­net­tyä vii­kon­lop­pua. Suo­mes­sa he­la­tors­tai oli vie­lä 1800-lu­vul­la yk­si tär­keim­mis­tä juh­la­päi­vis­tä. Ny­ky­ään mo­nil­le Suo­ma­lai­sil­le He­la­tors­tai saat­taa ol­la mel­ko tun­te­ma­ton juh­la, vaik­ka moni tie­dos­taa­kin sen ole­van kris­til­li­nen juh­la. Mo­net ih­mi­set ei­vät vält­tä­mät­tä tie­dä syy­tä sil­le, mik­si he­la­tors­tai­ta vie­te­tään.
Kirkon vinkkeli
28.4.2026 7.19

Paineita?

Tätä kir­joit­ta­es­sa jän­ni­täm­me tu­le­vaa piis­pan­tar­kas­tus­ta Soi­nis­sa. Ar­vo­vie­rai­ta tu­los­sa ja mo­nen­lai­sia miet­tei­tä sii­tä, min­kä­lai­sis­ta asi­ois­ta oli­si hyvä kuul­la ja pu­hua. Ja min­kä­lai­sia asi­oi­ta piis­pa ha­lu­aa kuul­la ja mis­tä pu­hua. Erään­lai­nen hen­gel­li­nen, toi­min­nal­li­nen ja ta­lou­del­li­nen kat­sas­tus­ti­lan­ne, kun edel­li­ses­tä kat­sas­tuk­ses­ta seu­ra­kun­nas­sa on ku­lu­nut jo yh­dek­sän vuot­ta. Moni iso ja pie­ni asia on sii­nä ajas­sa eh­ti­nyt muut­tua pal­jon­kin.
Kirkon vinkkeli
22.4.2026 12.54

Vaikka vuoret järkkyisivät

Ke­vät on sel­väs­ti tul­lut. Luon­to he­räi­lee, ja ele­tään taas mo­nien mie­les­tä vuo­den rie­mas­tut­ta­vin­ta ai­kaa. Ik­ku­nas­ta kat­sel­les­sa aja­tuk­set voi­vat har­hau­tua jo tu­le­vaan ke­sään, mut­ta kun kat­se kään­tyy kän­nyk­kään, mie­li synk­ke­nee.
Kirkon vinkkeli
15.4.2026 10.04

Elämä voittaa

Ke­vät on tul­lut no­pe­as­ti. Pää­si­äi­nen on vie­tet­ty. Päi­vät pi­te­ne­vät. Valo voit­taa. Pian al­kaa uu­si elä­mä val­taa­maan alaa. Pui­hin al­kaa tul­la sil­mu­ja. Rou­ta su­laa. Nur­met al­kaa vi­her­tää. Tuo­ta joka vuo­tis­ta luon­non il­mi­ö­tä on mu­ka­va seu­ra­ta ja ih­me­tel­lä.
Kirkon vinkkeli
8.4.2026 10.41

Kristus nousi kuolleista

Näin ter­veh­ti mi­nua or­to­dok­si opis­ke­lu­ka­ve­ri­ni vuo­sia sit­ten pää­si­äi­sen jäl­keen. Tu­lim­me toi­si­am­me vas­taan te­o­lo­gi­sen käy­tä­väl­lä Jo­en­suus­sa, ja käy­tä­vän toi­ses­ta pääs­tä kuu­lui iloi­nen huu­dah­dus “Ter­ho, Kris­tus nou­si kuol­leis­ta!” Hil­jai­sem­paan lu­te­ri­lai­seen si­säi­seen iloon kas­va­nee­na tämä oli häm­men­tä­vä het­ki. Meil­lä­hän se ilo on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut niin sy­väl­lis­tä si­säis­tä iloa, et­tei sii­tä va­hin­gos­sa­kaan näy mi­tään ulos­päin. Täs­sä ta­pah­tui kult­tuu­rien koh­taa­mi­nen.
Kirkon vinkkeli
31.3.2026 7.47

Haavoista tunnettu

Kris­tit­ty­jen tär­kein juh­la, pää­si­äi­nen on nyt. Hil­jai­nen viik­ko vie mei­tä läpi pää­si­äi­sen ajan ta­pah­tu­mien. Kul­jem­me sy­dä­mes­säm­me Jee­suk­sen seu­ras­sa het­kiin, jos­sa hän viet­ti vii­meis­tä yh­teis­tä ate­ri­aa ope­tus­las­ten kans­sa, tuli lä­heis­ten ys­tä­vän­sä ka­val­ta­mak­si ja kiel­tä­mäk­si.

UN arkisto

Kirkon vinkkeli
11.3.2026 7.06

Jeesus on elämän leipä – vie meidät laajempaan vastuuseen

UN arkisto

UN arkisto

Tä­män vii­kon ai­hee­na on paas­to­na­jas­sa elä­mi­nen. Eläm­me nyt kes­kel­lä paas­to­nai­kaa. Tuh­ka­kes­ki­vii­kos­ta, jol­loin paas­to­nai­ka al­koi, on ol­lut jo hel­mi­kuun lo­pul­la. Me siir­rym­me nyt paas­to­nai­ka­na pää­si­äi­sen odo­tuk­seen.
Kirkon vinkkeli
4.3.2026 12.30

Leipäsunnuntaina

“Lei­pää pel­loil­ta maan ruu­miin ruo­ak­si saam­me. Nä­läs­tä var­je­le Her­ram­me, siu­naa kyl­vä­jät maam­me.” Yh­tä paas­to­na­jan sun­nun­tais­ta kut­su­taan lei­pä­sun­nun­taik­si. Se muis­tut­taa mei­tä jo­ka­päi­väi­sen lei­vän tär­key­des­tä.
Kirkon vinkkeli
25.2.2026 10.30

Ihmisarvo

Vii­me ai­koi­na olen usein kuul­lut iäk­kääm­mil­tä ikä­viä ko­ke­muk­sia sii­tä, kuin­ka hei­tä on koh­del­tu. Apua ja pal­ve­lua on ol­lut vai­kea saa­da. Jopa on sa­not­tu, et­tei si­nul­la ole kii­re saa­da hoi­toa, kun olet eläk­keel­lä, vaik­ka vai­va oli­si sel­lai­nen, et­tä hoi­don vii­väs­ty­mi­nen sel­ke­äs­ti pa­hen­taa sitä.
Kirkon vinkkeli
18.2.2026 12.39

Jumalan rakkauden uhritie

Vii­me sun­nun­tai­na vie­tim­me las­ki­ais­sun­nun­tai­ta, joka kris­til­li­ses­sä pe­rin­tees­sä aloit­taa kirk­ko­vuo­des­sa paas­toon las­keu­tu­mi­sen ajan. Van­ho­jen pe­rin­tei­den mu­kai­ses­ti paas­to nä­kyi ruo­an laa­dus­sa ja mää­räs­sä, ja sen tar­koi­tuk­se­na oli kään­tää aja­tuk­set pois maal­li­ses­ta koh­ti hen­gel­lis­tä ja eri­tyi­ses­ti Kris­tuk­sen kär­si­mys­tä.
Kirkon vinkkeli
11.2.2026 10.35

”Toisenlaista paastoa minä odotan...” (Jes. 58:9)

Vii­me ai­koi­na ovat kir­kon op­pi­neet kes­kus­tel­leet Ju­ma­lan syn­ty­his­to­ri­as­ta ja ole­muk­ses­ta. Yh­den mie­len­kiin­toi­sen pu­heen­vuo­ron on esit­tä­nyt Kari Lat­vus, joka on tut­ki­nut ju­ma­la­ku­vien syn­tyä ja muu­tos­ta Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa (Ju­ma­la ku­vien muu­tok­ses­sa, Kel­la­ri­me­dia 2025).
Kirkon vinkkeli
28.1.2026 8.19

Uskon varassa

Mil­lai­sia lu­pauk­sia sinä teit al­ka­neel­le vuo­del­le? Mi­ten lu­paus­ten an­si­os­ta si­nus­ta tu­lee pa­rem­pi ver­sio it­ses­tä­si? Mi­ten toi­vot lu­paus­ten nä­ky­vän elä­mäs­sä­si vuo­den ku­lut­tua?
Kirkon vinkkeli
21.1.2026 7.46

Välittäminen ei vanhene – Jokainen ihminen on avun arvoinen!

Keit­ti­ön pöy­däl­lä on van­ha pu­he­lin. Sii­nä ei ole kos­ke­tus­näyt­töä, vaan isot na­pit ja soit­to­ää­ni ko­val­la. Ku­kaan ei kui­ten­kaan soi­ta, ei ole soit­ta­nut mo­neen päi­vään. Ik­ku­nas­ta nä­kyy, kuin­ka aa­mu kään­tyy il­taan ja vuo­de­na­jat vaih­tu­vat, mut­ta muu­ten päi­vät muis­tut­ta­vat toi­si­aan. Keit­ti­ön kaa­pis­sa kek­sit kui­vu­vat ja van­he­ne­vat, sil­lä vie­rai­ta on käy­nyt vii­mek­si mon­ta kuu­kaut­ta sit­ten.
Kirkon vinkkeli
14.1.2026 7.41

Jeesus Jumalan Poika

Jee­suk­ses­ta voi­daan tie­tää pal­jon. Hä­nen elä­mään­sä voi­daan tut­kia ja eri läh­tei­tä ja Uu­den tes­ta­men­tin ja sen ajan jäl­kei­siä var­hai­sia mai­nin­to­ja voi­daan ver­ra­ta ja poh­tia. Moni sel­lai­nen­kin, joka ei it­se tur­vau­du Jee­suk­seen, vai­kut­tuu hä­nes­tä. Vä­hät­te­li­jöi­tä­kin riit­tää, ja vas­tus­ta­jia.
Kirkon vinkkeli
29.12.2025 16.23

Vuoden vaihtuessa

Vuo­den vaih­tu­es­sa on ta­pa­na muis­tel­la men­nyt­tä ja aja­tel­la tu­le­vaa. Men­nyt vuo­si siir­tyy pian his­to­ri­aan. Pal­jon mo­nen­lais­ta on vuo­den ai­ka­na ta­pah­tu­nut. Kun mie­tit omaa elä­mää­si ku­lu­nut­ta vuot­ta, niin huo­maat yh­tä ja tois­ta. Eh­kä vuo­si on koh­dal­la­si ol­lut hyvä pal­jon iloi­sia iha­nia muis­to­ja. Eh­kä vuo­den ai­ka­na on ta­pah­tu­nut myös su­rul­li­sia mur­heel­li­sia asi­oi­ta, niin et­tä muis­toi­hi­si nou­see myös ikä­viä ko­ke­muk­sia. Eh­kä ajat­te­let rat­kai­su­ja ja pää­tök­siä, jo­ta­kin oi­si voi­nut teh­dä toi­sin.