Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Maatiaiskanojen leppoisaa elämää Lehtimäellä

Kun Al­pi Tyni ja Se­li­na Mä­ki­ran­ta muut­ti­vat rei­lu vuo­si sit­ten Leh­ti­mä­el­le, Li­von­mä­en ku­pee­seen kah­den lap­sen­sa kans­sa, oli heil­lä sel­vä suun­ni­tel­ma. Ti­lan van­ha na­vet­ta­ra­ken­nus sai­si uu­den elä­män maa­ti­ais­ka­no­jen ko­ti­na.

Oikeuden päätöksiä joudutaan odottamaan

Jos tuo­mi­ois­tuin­lai­tok­sen mää­rä­ra­ho­ja lei­ka­taan val­ti­on­ta­lou­den suun­ni­tel­mien mu­kai­ses­ti, Vaa­san hal­lin­to-oi­keus on tä­män­het­ki­sen tie­don mu­kaan vaa­ras­sa me­net­tää usei­ta mää­rä­ai­kai­sia tuo­ma­rei­ta sekä myös hal­lin­to-oi­keu­den esit­te­li­jöi­tä ja kans­li­a­hen­ki­lö­kun­taa.

Kalle Pennanen vs. rehtoriksi

Ot­son yh­te­näis­kou­lun vuo­si­luok­kien 7–9 ja lu­ki­on reh­to­ri An­ne Luo­des­lam­pi siir­tyy Ala­jär­ven lu­ki­on reh­to­rik­si tou­ko­kuun alus­ta lu­kien. Luo­des­lam­mel­le on myön­net­ty vir­ka­va­paus or­ga­ni­saa­ti­on käy­tän­tei­den mu­kai­ses­ti ja muu­tok­sen vuok­si reh­to­rin vi­ran­si­jai­suus tu­lee täyt­tää mää­rä­ai­kai­ses­ti.
Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Ur­hei­lu

Talvitiet ampuivat SM-hopeamitalit Salosta

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Sa­lon Seu­dun Am­pu­jat jär­jes­ti­vät il­ma-asei­den SM-ki­sat 10.–12. huh­ti­kuu­ta Sa­lo­hal­lis­sa. Hal­li oli ti­la­va ja kaik­ki am­pu­ma­la­jit voi­tiin suo­rit­taa väl­jäs­ti sekä hy­vis­sä olo­suh­teis­sa. Ki­so­jen suo­je­li­ja­na toi­mi Sau­li Nii­nis­tö.

pixabay

Tulen tekeminen kielletty

pixabay

pixabay

Po­lii­si ja pe­las­tus­lai­tos muis­tut­ta­vat voi­mas­sa ole­vas­ta maas­to­pa­lo­va­roi­tuk­ses­ta, jo­hon on syy­tä suh­tau­tua va­ka­vas­ti. Poh­jan­maan po­lii­si ker­too, et­tä vii­kon­lo­pun ai­ka­na le­vi­si usei­ta va­ro­mat­to­mas­ta tu­len kä­sit­te­lys­tä tai ku­lo­tuk­ses­ta le­vin­nei­tä tu­li­pa­lo­ja. Tie­do­tus­vä­li­nei­tä seu­ran­neet ovat huo­man­neet näi­tä ol­leen huo­les­tut­ta­van pal­jon eri puo­lil­la Suo­mea.

Tukea SEAMKille

Ete­lä-Poh­jan­maan maa­kun­ta­hal­li­tus päät­ti osoit­taa vuo­den 2026 kor­ke­a­kou­lu­toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen va­ra­tun 100 000 eu­roa Sei­nä­jo­en am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun aloi­tus­paik­ko­jen li­sää­mi­seen.
Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Kuilun reunalla tarvitaan rinnalla kulkijoita

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Il­man avun­tar­peen­sa ker­to­mis­ta, on vai­kea saa­da apua elä­män krii­si­ti­lan­tee­seen. Tär­ke­ää on pys­tyä hy­väk­sy­mään ti­lan­ne, joka on tul­lut mah­dol­li­ses­ti yl­lät­tä­en ja vie­nyt niin sa­no­tus­ti kui­lun reu­nal­le.
Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Viihteen Tähden tarjoaa valonpilkahduksia monipuolisilla tapahtumilla

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä al­ka­neen Viih­teen Täh­den ry:n toi­min­nan ta­ka­na on jouk­ko viih­de­a­lan am­mat­ti­lai­sia, joil­la on osaa­mis­ta sekä tie­tä­mys­tä eri­lais­ten ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­ses­tä. Yh­dis­tys tar­jo­aa mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taa ja viih­dy­ket­tä mo­nen ikäi­sil­le läpi vuo­den.
Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Ur­hei­lu

Hyvä joukkuehenki yksi vahvuuksista

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Nais­ten Suo­men­sar­jaan en­si­ker­ta­lai­si­na läh­te­vät äh­tä­ri­läis­pe­laa­jat ei­vät ota pai­nei­ta kau­des­ta. He nos­ta­vat ky­syt­tä­es­sä jouk­ku­een vah­vuu­dek­si no­peu­den pe­leis­sä sekä yli­pää­tään hy­vän jouk­ku­e­hen­gen.

Aloite luomitar­kas­tuksista

Kes­kus­tan Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­val­tuus­to­ryh­mä jät­ti aloit­teen luo­mi­tar­kas­tuk­sien jat­ku­mi­ses­ta Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la alu­e­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa. Aloit­teen esit­te­li alu­e­val­tuu­tet­tu Jaak­ko Nie­mis­tö.

Meeri Pesu

Me­no­vink­ki

Muumit seikkailevat Alajärvellä

Meeri Pesu

Meeri Pesu

Muu­mit val­taa­vat Ala­jär­ven kou­lu­kes­kuk­sen lii­kun­ta­sa­lin en­si vii­kon per­jan­tai­na koko per­heen kon­ser­tin mer­keis­sä. Kon­ser­tin kou­lu­lais­näy­tök­set jär­jes­te­tään päi­väl­lä, mut­ta kel­lo 18 al­ka­vaan il­ta­kon­sert­tiin voi­vat kaik­ki osal­lis­tua.
Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Kevätkelit yllättivät autoilijat

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Su­lat tiet ja päi­väl­lä rei­lus­ti plus­sal­le nou­se­vat läm­pö­as­teet yl­lät­ti­vät au­toi­li­jat kuin tal­vi kon­sa­naan. Ke­sä­ren­kai­den vaih­ta­mi­nen au­toi­hin on vilk­kaim­mil­laan. Myy­mä­lä­pääl­lik­kö Han­nu Lep­pä­nen Äh­tä­rin Ren­gas­mes­tas­ta to­te­aa se­son­gin al­ka­neen kol­me viik­koa ai­kai­sem­min kuin nor­maa­lis­ti. En­sim­mäi­set ren­kaat yri­tyk­ses­sä vaih­det­tiin 23. maa­lis­kuu­ta ja tah­ti on jat­ku­nut ri­pe­ä­nä sii­tä läh­tien.
Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Me­no­vink­ki

Kuvataidetta ja kätten töitä Soinin kirjastossa

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin kir­jas­ton näyt­te­ly­ti­las­sa on esil­lä Ku­va­tai­de­kou­lu Ee­ron ke­vät­näyt­te­ly. Esil­lä on vii­me vuo­den ta­paan myös Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton Soi­nin kä­den­tai­to­ryh­mien töi­tä. Ku­va­tai­de­kou­lu Ee­ro toi­mii Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton alai­suu­des­sa. Näyt­te­lyi­hin voi tu­tus­tua 3.tou­ko­kuu­ta 2026 saak­ka.

Käsittelyssä tilinpäätös ja luotta­mus­hen­ki­löasiat

Äh­tä­rin kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tain ko­kouk­ses­sa vuo­den 2025 ti­lin­pää­tös­tä. Ko­kouk­ses­sa jä­tet­tiin myös il­moi­tus vii­den luot­ta­mus­hen­ki­lön ve­täy­ty­mi­ses­tä luot­ta­mus­toi­mes­taan.

Vetäytymisemme luottamustoimista

Me al­le­kir­joit­ta­neet olem­me ve­täy­ty­neet va­paa­eh­toi­ses­ti Äh­tä­rin kau­pun­gin luot­ta­mus­toi­mis­ta tois­tai­sek­si.

Julkilausuma Kristil­lis­de­mok­raattien puolueohjelmaan

Nuo­ret ei­vät saa ny­kyi­ses­tä kä­si­työ -op­pi­ai­nees­ta ki­pi­nään tek­nii­kan aloil­le - tek­ni­nen työ (ja tek­no­lo­gia) - op­pi­ai­ne on saa­ta­va ta­kai­sin pe­rus­kou­luun.
Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Lap­set ja nuo­ret

Soinin suopöllöt pohtii perhepartioryhmää

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin suo­pöl­löt jär­jes­ti lau­an­tai­na 11. huh­ti­kuu­ta koko per­heel­le suun­na­tun par­ti­o­ta­pah­tu­man Kai­hi­har­jun laa­vul­la. Per­heet pää­si­vät tu­tus­tu­maan par­ti­o­toi­min­taan har­ras­tus­muo­to­na. Ti­lai­suus oli suun­nat­tu var­sin­kin per­heil­le, jois­sa on 3–6-vuo­ti­ai­ta lap­sia, jol­loin ko­koon­tu­mi­sis­sa ovat myös van­hem­mat mu­ka­na.

UN arkisto

Yli 4000 nimeä sote-keskuksen puolesta Ähtäriin

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin van­hus­neu­vos­to on toi­mit­ta­nut 19.2.2026 Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­tol­le aloit­teen sote-kes­kuk­sen si­joit­ta­mi­ses­ta Äh­tä­rin sai­raa­lan yh­tey­teen. Aloit­teen tu­ek­si Äh­tä­rin van­hus­neu­vos­to jul­kai­si ad­res­sin 6.2.2026.

Pixabay

Seu­ra­kun­ta

Alajärven kirkkovaltuusto tarkasteli viime vuoden talouden toteumaa

Pixabay

Pixabay

Ala­jär­ven seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to ko­koon­tui kes­ki­viik­ko­na 8. huh­ti­kuu­ta muun mu­as­sa tar­kas­te­le­maan ta­lou­den to­teu­maa vuo­del­ta 2025. Kirk­ko­val­tuus­to mer­kit­si ta­lou­den to­teu­man 1.1.-31.12.2025 tie­toon saa­te­tuk­si.
Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

Sosiaalinen media tuo uusia virikkeitä käsityömaailmaan

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

– Kä­si­työ­in­nos­tus ei ole laan­tu­nut, vaan te­ki­jöi­tä riit­tää edel­leen. Voi­sin sa­noa, et­tä suo­sio on vain kas­va­nut. Yk­si tä­hän vai­kut­ta­va te­ki­jä on var­mas­ti ol­lut so­si­aa­li­nen me­dia, joka tar­jo­aa to­del­la pal­jon ide­oi­ta ja uu­sia vi­rik­kei­tä myös kä­si­työ­maa­il­maan, poh­tii Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton teks­tii­li­työ­no­pet­ta­ja Min­na Kul­ma­la.
 Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

UN arkisto

Ur­hei­lu

Mustikkavuoren stadionilla seurahistorian ensimmäiset naisten Suomensarjan ottelut

 Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

UN arkisto

 Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

UN arkisto

Äh­tä­rin Ur­hei­li­joi­den pe­sä­pal­lo­ja­os­ton ke­sän sar­ja­kau­si käyn­nis­tyy tou­ko­kuun alus­sa. Seu­ra­his­to­ri­an en­sim­mäis­tä ker­taa näh­dään Mus­tik­ka­vuo­ren sta­di­o­nil­la Suo­men­sar­jan ot­te­lui­ta, kun nais­ten Maa­kun­ta­sar­jan jouk­kue nou­si sar­ja­voi­ton myö­tä Suo­men­sar­jaan. Suo­men­sar­ja on kol­man­nek­si kor­kein sar­ja Su­per­pe­sik­sen ja Yk­kös­pe­sik­sen jäl­keen.

Vanhusneuvoston asemaa on vahvistettava

Van­hus­neu­vos­to­jen ase­maa hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ja kun­nis­sa on vah­vis­tet­ta­va. Tämä ei ole pel­käs­tään hal­lin­nol­li­nen ky­sy­mys, vaan en­nen kaik­kea ar­vo­va­lin­ta: kuin­ka va­ka­vas­ti otam­me ikään­ty­nei­den oi­keu­den tul­la kuul­luik­si hei­tä kos­ke­vis­sa asi­ois­sa.

Pixabay

Sedusta valmistuneita

Pixabay

Pixabay

Sei­nä­jo­en kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mä Se­dus­ta val­mis­tui yli 500 am­mat­ti­o­saa­jaa al­ku­vuo­den 2026 ai­ka­na. Tut­kin­to­to­dis­tuk­sen ovat saa­neet seu­raa­vat alu­eem­me opis­ke­li­jat, jot­ka ovat an­ta­neet lu­van ni­men­sä jul­kai­suun.

pixabay

Kult­tuu­ri

Kirjoittajapiirin syksyn satoa – Lakeudenportin kansalaisopisto

pixabay

pixabay

Tääl­lä yk­si­näi­nen ja kau­nis nai­nen kai­paa seu­raa. Olen hil­jai­nen ja blon­di. Har­ras­tan kai­ken­lai­sia nais­ten höm­pö­tyk­siä ja asun Hel­sin­gis­sä.
Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Markku Pajunen

Kokkoralli houkutteli ennätysyleisön

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Markku Pajunen

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Markku Pajunen

Äh­tä­rin ete­läis­ten ky­lien Kok­ko­ral­li sai väen liik­keel­le. Kok­ko­ral­li jär­jes­tet­tiin nyt nel­jän­nen ker­ran ja sen aja­tuk­se­na on, et­tä osal­lis­tu­jat kier­tä­vät kaik­ki kol­men ete­läi­sen ky­län ko­kot. Ko­kot si­jait­se­vat noin seit­se­män ki­lo­met­rin vä­li­mat­kan pääs­sä toi­sis­taan ja ne sy­ty­te­tään tun­nin vä­lein. Kok­ko­vä­el­le ja­e­taan en­sim­mäi­sel­lä ko­kol­la ral­li­pas­si, sii­hen ote­taan toi­sel­la ko­kol­la lei­ma ja se pa­lau­te­taan kol­man­nel­le ko­kol­le ar­von­taa var­ten.

4H työllistää nuoria Alajärvellä, Lehtimäellä ja Soinissa

Ala­jär­ven 4H-yh­dis­tyk­sen ke­sä­työ­pai­kat ovat ha­et­ta­vis­sa. 4H:n ke­sä­työ­paik­ko­ja on tar­jol­la Ala­jär­vel­lä, Leh­ti­mä­el­lä ja Soi­nis­sa. Tu­le­va­na ke­sä­nä Ala­jär­ven 4H palk­kaa lei­ri­oh­jaa­jia, ta­pah­tu­ma­työn­te­ki­jöi­tä, työn­te­ki­jöi­tä vie­ra­sa­la­ji­tor­jun­taan, mu­seo-op­paik­si ja Rei­lu­te­ko-ke­räys­pis­tei­den hoi­ta­jik­si.

Tuleeko takatalvi?

Ke­sä­ren­kai­den vaih­ta­mi­nen tun­tuu ole­van jo hy­vin­kin ajan­koh­tais­ta. Lop­pu­vii­kok­si on lu­vat­tu läm­pö­as­tei­ta yl­lät­tä­vän­kin run­saas­ti ja tiet ovat lu­met­to­mia näil­lä seu­duil­la. Kyl­lä hy­myi­lyt­tää.

Merikanto- opiston haku avautui

Soit­to- ja lau­lu­har­ras­tus tu­kee tut­ki­tus­ti hy­vin­voin­tia mo­nel­la ta­val­la, ke­hit­tää pit­kä­jän­tei­syyt­tä ja op­pi­mis­ta.

Hyvinvoin­ti­a­lueelle lainanot­to­val­tuutta

Val­ti­o­neu­vos­to on päät­tä­nyt hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den lai­na­not­to­val­tuuk­sis­ta vuo­del­le 2027. Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le on myön­net­ty lai­na­not­to­val­tuut­ta yh­teen­sä 193 591 075 eu­roa. Lai­na­not­to­val­tuut­ta vuo­del­le 2027 saa yh­teen­sä 10 hy­vin­voin­ti­a­lu­et­ta.

pixabay

Kult­tuu­ri

Kirjoittajapiirin syksyn satoa - Lakeudenportin kansalaisopisto

pixabay

pixabay


tar­rau­dun si­nuun kiin­ni
Olet kaik­ke­ni —
kaik­ki kai­kes­sa
Po­rau­dun ihoo­si
Ha­lu­ai­sin men­nä sy­vem­mäl­le
ui­da läm­pi­män ve­re­si mu­ka­na
ol­la osa si­nua
Jä­tän si­nuun jäl­jet
ku­ti­a­vat on­ka­lot kä­si­var­siin
Muis­ton mi­nus­ta
Muis­ton meis­tä

Kuin Syy­hy
en pääs­tä ir­ti
Tais­te­len ap­tee­kin os­tok­si­a­si vas­taan
per­met­rii­ni­voi­de
bent­syy­li­bent­so­aat­ti
iver­mek­tii­ni
Mi­nul­la ei ole muu­ta kuin sinä
Si­nul­le minä olen vain loi­nen
hä­pe­än ai­he sekä taak­ka
Tar­vit­sen si­nua
Mik­si ero­tat mei­tä voi­de voi­teel­ta?
ker­ros ker­rok­sel­ta
Pian mi­nus­ta ei ole jäl­jel­lä mi­tään
edes ku­ti­naa

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Kalle Pennanen vs. rehtoriksi

Ot­son yh­te­näis­kou­lun vuo­si­luok­kien 7–9 ja lu­ki­on reh­to­ri An­ne Luo­des­lam­pi siir­tyy Ala­jär­ven lu­ki­on reh­to­rik­si tou­ko­kuun alus­ta lu­kien. Luo­des­lam­mel­le on myön­net­ty vir­ka­va­paus or­ga­ni­saa­ti­on käy­tän­tei­den mu­kai­ses­ti ja muu­tok­sen vuok­si reh­to­rin vi­ran­si­jai­suus tu­lee täyt­tää mää­rä­ai­kai­ses­ti.
Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Ur­hei­lu

Talvitiet ampuivat SM-hopeamitalit Salosta

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Sa­lon Seu­dun Am­pu­jat jär­jes­ti­vät il­ma-asei­den SM-ki­sat 10.–12. huh­ti­kuu­ta Sa­lo­hal­lis­sa. Hal­li oli ti­la­va ja kaik­ki am­pu­ma­la­jit voi­tiin suo­rit­taa väl­jäs­ti sekä hy­vis­sä olo­suh­teis­sa. Ki­so­jen suo­je­li­ja­na toi­mi Sau­li Nii­nis­tö.
Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Viihteen Tähden tarjoaa valonpilkahduksia monipuolisilla tapahtumilla

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä al­ka­neen Viih­teen Täh­den ry:n toi­min­nan ta­ka­na on jouk­ko viih­de­a­lan am­mat­ti­lai­sia, joil­la on osaa­mis­ta sekä tie­tä­mys­tä eri­lais­ten ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­ses­tä. Yh­dis­tys tar­jo­aa mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taa ja viih­dy­ket­tä mo­nen ikäi­sil­le läpi vuo­den.

Vetäytymisemme luottamustoimista

Me al­le­kir­joit­ta­neet olem­me ve­täy­ty­neet va­paa­eh­toi­ses­ti Äh­tä­rin kau­pun­gin luot­ta­mus­toi­mis­ta tois­tai­sek­si.
Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Kuilun reunalla tarvitaan rinnalla kulkijoita

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Il­man avun­tar­peen­sa ker­to­mis­ta, on vai­kea saa­da apua elä­män krii­si­ti­lan­tee­seen. Tär­ke­ää on pys­tyä hy­väk­sy­mään ti­lan­ne, joka on tul­lut mah­dol­li­ses­ti yl­lät­tä­en ja vie­nyt niin sa­no­tus­ti kui­lun reu­nal­le.

Oikeuden päätöksiä joudutaan odottamaan

Jos tuo­mi­ois­tuin­lai­tok­sen mää­rä­ra­ho­ja lei­ka­taan val­ti­on­ta­lou­den suun­ni­tel­mien mu­kai­ses­ti, Vaa­san hal­lin­to-oi­keus on tä­män­het­ki­sen tie­don mu­kaan vaa­ras­sa me­net­tää usei­ta mää­rä­ai­kai­sia tuo­ma­rei­ta sekä myös hal­lin­to-oi­keu­den esit­te­li­jöi­tä ja kans­li­a­hen­ki­lö­kun­taa.
Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Maatiaiskanojen leppoisaa elämää Lehtimäellä

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Kun Al­pi Tyni ja Se­li­na Mä­ki­ran­ta muut­ti­vat rei­lu vuo­si sit­ten Leh­ti­mä­el­le, Li­von­mä­en ku­pee­seen kah­den lap­sen­sa kans­sa, oli heil­lä sel­vä suun­ni­tel­ma. Ti­lan van­ha na­vet­ta­ra­ken­nus sai­si uu­den elä­män maa­ti­ais­ka­no­jen ko­ti­na.
Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Ur­hei­lu

Hyvä joukkuehenki yksi vahvuuksista

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Nais­ten Suo­men­sar­jaan en­si­ker­ta­lai­si­na läh­te­vät äh­tä­ri­läis­pe­laa­jat ei­vät ota pai­nei­ta kau­des­ta. He nos­ta­vat ky­syt­tä­es­sä jouk­ku­een vah­vuu­dek­si no­peu­den pe­leis­sä sekä yli­pää­tään hy­vän jouk­ku­e­hen­gen.
Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Sirpa Teerimäki

Kotoisa kyläkirkko Peränteen kylätalolla

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Sirpa Teerimäki

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Sirpa Teerimäki

Pe­rän­teen ky­lä­ta­lol­la sun­nun­tai­na jär­jes­tet­ty ky­lä­kirk­ko ke­rä­si yh­teen kuu­li­joi­ta sa­nan ja sä­ve­len ää­rel­le niin omal­ta ky­läl­tä kuin hie­man kau­em­paa. Kirk­ko­her­ra Lau­ri Pie­ti­käi­nen toi­vot­ti kaik­ki ter­ve­tul­leik­si kä­tel­len.
Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Lap­set ja nuo­ret

Soinin suopöllöt pohtii perhepartioryhmää

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin suo­pöl­löt jär­jes­ti lau­an­tai­na 11. huh­ti­kuu­ta koko per­heel­le suun­na­tun par­ti­o­ta­pah­tu­man Kai­hi­har­jun laa­vul­la. Per­heet pää­si­vät tu­tus­tu­maan par­ti­o­toi­min­taan har­ras­tus­muo­to­na. Ti­lai­suus oli suun­nat­tu var­sin­kin per­heil­le, jois­sa on 3–6-vuo­ti­ai­ta lap­sia, jol­loin ko­koon­tu­mi­sis­sa ovat myös van­hem­mat mu­ka­na.
Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Kevätkelit yllättivät autoilijat

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Su­lat tiet ja päi­väl­lä rei­lus­ti plus­sal­le nou­se­vat läm­pö­as­teet yl­lät­ti­vät au­toi­li­jat kuin tal­vi kon­sa­naan. Ke­sä­ren­kai­den vaih­ta­mi­nen au­toi­hin on vilk­kaim­mil­laan. Myy­mä­lä­pääl­lik­kö Han­nu Lep­pä­nen Äh­tä­rin Ren­gas­mes­tas­ta to­te­aa se­son­gin al­ka­neen kol­me viik­koa ai­kai­sem­min kuin nor­maa­lis­ti. En­sim­mäi­set ren­kaat yri­tyk­ses­sä vaih­det­tiin 23. maa­lis­kuu­ta ja tah­ti on jat­ku­nut ri­pe­ä­nä sii­tä läh­tien.

pixabay

Tulen tekeminen kielletty

pixabay

pixabay

Po­lii­si ja pe­las­tus­lai­tos muis­tut­ta­vat voi­mas­sa ole­vas­ta maas­to­pa­lo­va­roi­tuk­ses­ta, jo­hon on syy­tä suh­tau­tua va­ka­vas­ti. Poh­jan­maan po­lii­si ker­too, et­tä vii­kon­lo­pun ai­ka­na le­vi­si usei­ta va­ro­mat­to­mas­ta tu­len kä­sit­te­lys­tä tai ku­lo­tuk­ses­ta le­vin­nei­tä tu­li­pa­lo­ja. Tie­do­tus­vä­li­nei­tä seu­ran­neet ovat huo­man­neet näi­tä ol­leen huo­les­tut­ta­van pal­jon eri puo­lil­la Suo­mea.

Pixabay

Ajanjaksojen päätöksiä

Pixabay

Pixabay

Näin vuo­den ku­lu­es­sa koh­ti lop­pu­aan mo­net eri ta­hot päät­tä­vät toi­min­ta­vuot­taan. Vuo­den vii­me met­reil­le mah­tuu men­neen kau­den muis­te­lua ja yh­teen ko­koon­tu­mis­ta. Unoh­ta­mat­ta kau­den ai­ka­na omal­la sa­ral­laan an­si­oi­tu­nei­den ja me­nes­ty­nei­den toi­mi­joi­den pal­kit­se­mi­sia.
Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Me­no­vink­ki

Kuvataidetta ja kätten töitä Soinin kirjastossa

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin kir­jas­ton näyt­te­ly­ti­las­sa on esil­lä Ku­va­tai­de­kou­lu Ee­ron ke­vät­näyt­te­ly. Esil­lä on vii­me vuo­den ta­paan myös Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton Soi­nin kä­den­tai­to­ryh­mien töi­tä. Ku­va­tai­de­kou­lu Ee­ro toi­mii Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton alai­suu­des­sa. Näyt­te­lyi­hin voi tu­tus­tua 3.tou­ko­kuu­ta 2026 saak­ka.

Helena Hautakangas

Puulämmitteinen leivinuuni toi lämmön ja ruuan

Helena Hautakangas

Helena Hautakangas

He­le­na Hau­ta­kan­kaan ko­to­na Äh­tä­rin Myl­ly­mä­el­lä Han­nes-myrs­kyn en­sim­mäi­set mer­kit ko­et­tiin lau­an­tai­na 27. jou­lu­kuu­ta päi­väl­lä, kun tuu­li al­koi yl­tyä. Myrs­ky­lu­ke­miin se yl­tyi il­lal­la ja kat­kai­si säh­köt py­sy­väs­ti il­ta­yh­dek­sän jäl­keen.
Uusi kirkkoherra Lauri Pietikäinen haluaa kohdata kaikenikäisiä seurakuntalaisia.

Uusi kirkkoherra Lauri Pietikäinen haluaa kohdata kaikenikäisiä seurakuntalaisia.

Sirpa Teerimäki

Seu­ra­kun­ta

Kirkkoherra Lauri Pietikäinen haluaa jalkautua ihmisten pariin

Uusi kirkkoherra Lauri Pietikäinen haluaa kohdata kaikenikäisiä seurakuntalaisia.

Uusi kirkkoherra Lauri Pietikäinen haluaa kohdata kaikenikäisiä seurakuntalaisia.

Sirpa Teerimäki

Uusi kirkkoherra Lauri Pietikäinen haluaa kohdata kaikenikäisiä seurakuntalaisia.

Uusi kirkkoherra Lauri Pietikäinen haluaa kohdata kaikenikäisiä seurakuntalaisia.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­rin kirk­ko­val­tuus­to on pyy­tä­nyt La­pu­an hiip­pa­kun­nan tuo­mi­o­ka­pi­tu­lil­ta Kär­sä­mä­en kirk­ko­her­ra­na toi­mi­val­le Lau­ri Pie­ti­käi­sel­le vi­ran­hoi­to­mää­räyk­sen Äh­tä­rin kirk­ko­her­ran vir­kaan. Syk­syl­lä Äh­tä­rin seu­ra­kun­nas­sa työt aloit­ta­va 60-vuo­ti­as Lau­ri Pie­ti­käi­nen ot­taa vi­ran vas­taan hy­vil­lä mie­lin ja ker­too jal­kau­tu­van­sa mie­lel­lään seu­ra­kun­ta­lais­ten pa­riin.
Katariina Kari-Viikeri perusti Tärpäntikkelin parikymmentä vuotta sitten. Parasta työssä on erilaisten asiakkaiden kohtaaminen.

Katariina Kari-Viikeri perusti Tärpäntikkelin parikymmentä vuotta sitten. Parasta työssä on erilaisten asiakkaiden kohtaaminen.

Sirpa Teerimäki

Tärpäntikkeli – siivouspalveluja ja läsnäoloa

Katariina Kari-Viikeri perusti Tärpäntikkelin parikymmentä vuotta sitten. Parasta työssä on erilaisten asiakkaiden kohtaaminen.

Katariina Kari-Viikeri perusti Tärpäntikkelin parikymmentä vuotta sitten. Parasta työssä on erilaisten asiakkaiden kohtaaminen.

Sirpa Teerimäki

Katariina Kari-Viikeri perusti Tärpäntikkelin parikymmentä vuotta sitten. Parasta työssä on erilaisten asiakkaiden kohtaaminen.

Katariina Kari-Viikeri perusti Tärpäntikkelin parikymmentä vuotta sitten. Parasta työssä on erilaisten asiakkaiden kohtaaminen.

Sirpa Teerimäki

Pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten sii­vous­pal­ve­lu­ja tar­jo­a­van Tär­pän­tik­ke­lin pe­rus­ta­nut Ka­ta­rii­na Kari-Vii­ke­ri to­te­aa ajan ku­lu­neen to­del­la no­pe­as­ti. Toi­min­ta al­koi vuo­den 2005 ke­sä­kuus­sa toi­mi­ni­mel­lä, jol­loin en­sim­mäi­nen asi­a­kas oli äh­tä­ri­läi­nen K-kaup­pa. Vuon­na 2016 yri­tys­muo­to vaih­tui osa­keyh­ti­ök­si.
Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

Sosiaalinen media tuo uusia virikkeitä käsityömaailmaan

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

– Kä­si­työ­in­nos­tus ei ole laan­tu­nut, vaan te­ki­jöi­tä riit­tää edel­leen. Voi­sin sa­noa, et­tä suo­sio on vain kas­va­nut. Yk­si tä­hän vai­kut­ta­va te­ki­jä on var­mas­ti ol­lut so­si­aa­li­nen me­dia, joka tar­jo­aa to­del­la pal­jon ide­oi­ta ja uu­sia vi­rik­kei­tä myös kä­si­työ­maa­il­maan, poh­tii Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton teks­tii­li­työ­no­pet­ta­ja Min­na Kul­ma­la.
Yhdistyksen hallituksen jäsenet Katariina Sironen (edessä vas.), Suvi Vuorenmaa, Marjut Sillanpää, Eeva Herrala, Tytti Manni, Tiia Honkola (vas. takana), Susanne Laitila, Salla Peura ja Gwendolyne Joly.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet Katariina Sironen (edessä vas.), Suvi Vuorenmaa, Marjut Sillanpää, Eeva Herrala, Tytti Manni, Tiia Honkola (vas. takana), Susanne Laitila, Salla Peura ja Gwendolyne Joly.

Picasa

Soinin vanhem­pai­nyh­distys aloittaa toimintansa

Yhdistyksen hallituksen jäsenet Katariina Sironen (edessä vas.), Suvi Vuorenmaa, Marjut Sillanpää, Eeva Herrala, Tytti Manni, Tiia Honkola (vas. takana), Susanne Laitila, Salla Peura ja Gwendolyne Joly.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet Katariina Sironen (edessä vas.), Suvi Vuorenmaa, Marjut Sillanpää, Eeva Herrala, Tytti Manni, Tiia Honkola (vas. takana), Susanne Laitila, Salla Peura ja Gwendolyne Joly.

Picasa

Yhdistyksen hallituksen jäsenet Katariina Sironen (edessä vas.), Suvi Vuorenmaa, Marjut Sillanpää, Eeva Herrala, Tytti Manni, Tiia Honkola (vas. takana), Susanne Laitila, Salla Peura ja Gwendolyne Joly.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet Katariina Sironen (edessä vas.), Suvi Vuorenmaa, Marjut Sillanpää, Eeva Herrala, Tytti Manni, Tiia Honkola (vas. takana), Susanne Laitila, Salla Peura ja Gwendolyne Joly.

Picasa

Soi­niin on pe­rus­tet­tu uu­si var­hais­kas­va­tuk­sen ja pe­rus­kou­lun yh­tei­nen Soi­nin van­hem­pai­nyh­dis­tys ry. Yh­dis­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on vah­vis­taa ko­din, päi­vä­ko­din ja kou­lun vä­lis­tä yh­teis­työ­tä, li­sä­tä yh­tei­söl­li­syyt­tä sekä edis­tää las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­tia kun­nas­sa.
Oppilaat kertoivat Myllymäen koulun arjesta sanoin, kuvin ja sävelin. Esityksistä välittyi yhteisöllisyys.

Oppilaat kertoivat Myllymäen koulun arjesta sanoin, kuvin ja sävelin. Esityksistä välittyi yhteisöllisyys.

Sirpa Teerimäki

Piispa Matti Salomäki sai lämpimän vastaanoton Myllymäen koululla

Oppilaat kertoivat Myllymäen koulun arjesta sanoin, kuvin ja sävelin. Esityksistä välittyi yhteisöllisyys.

Oppilaat kertoivat Myllymäen koulun arjesta sanoin, kuvin ja sävelin. Esityksistä välittyi yhteisöllisyys.

Sirpa Teerimäki

Oppilaat kertoivat Myllymäen koulun arjesta sanoin, kuvin ja sävelin. Esityksistä välittyi yhteisöllisyys.

Oppilaat kertoivat Myllymäen koulun arjesta sanoin, kuvin ja sävelin. Esityksistä välittyi yhteisöllisyys.

Sirpa Teerimäki

Vii­kon­lo­pun ai­ka­na Äh­tä­rin seu­ra­kun­nas­sa suo­ri­tet­ta­vaan piis­pan­tar­kas­tuk­seen kuu­lui asi­aan kuu­lu­vien kes­kus­te­lu­jen sekä tar­kas­te­lu­jen li­säk­si vie­ri­lu­ja. Yk­si per­jan­tain vie­rai­lu­koh­teis­ta oli Myl­ly­mä­en ky­lä­kou­lu, jos­sa La­pu­an hiip­pa­kun­nan piis­pa Mat­ti Sa­lo­mä­ki seu­ru­ei­neen sai osak­seen aa­mu­na­vauk­seen hei­tä var­ten suun­ni­tel­tu­ja, kou­lun ar­jes­ta ker­to­via esi­tyk­siä.   

Onni kasvaa yhteisössä

Van­hus­työn kes­kus­lii­ton käyn­nis­tä­mää Van­hus­ten­päi­vää on vie­tet­ty jo vuo­des­ta 1954 läh­tien lo­ka­kuun en­sim­mäi­se­nä sun­nun­tai­na. Tänä vuon­na Van­hus­ten­viik­koa vie­te­tään 6.–12.10. tee­mal­la On­ni kas­vaa yh­tei­sös­sä – Lyc­ka vä­xer i ge­mens­kap.
Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Sirpa Teerimäki

Matias Mäkynen vieraili Soinissa ja Ähtärissä

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Sirpa Teerimäki

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Sirpa Teerimäki

Kan­sa­ne­dus­ta­ja Ma­ti­as Mä­ky­nen (sd.) kuu­li maa­nan­tai­na, pait­si kun­tia kos­ke­vis­ta asi­ois­ta, myös yrit­tä­jä­sek­to­rin kuu­lu­mi­sia. Kun­ta­puo­lel­la pu­hut­ta­via asi­oi­ta ovat muun mu­as­sa han­kin­ta­la­ki, val­ti­o­no­suu­suu­dis­tuk­set ja kun­tia kos­ke­va lain­sää­dän­tö.
Riina Palomäki, Miia Akonniemi ja Maria Mäkelä ovat toimineet hoiva-alan yrittäjinä kuuden vuoden ajan.

Riina Palomäki, Miia Akonniemi ja Maria Mäkelä ovat toimineet hoiva-alan yrittäjinä kuuden vuoden ajan.

Lasse Waris

Yrit­tä­jyys

Lisääntynyt tarve yksilölliselle kotihoidolle

Riina Palomäki, Miia Akonniemi ja Maria Mäkelä ovat toimineet hoiva-alan yrittäjinä kuuden vuoden ajan.

Riina Palomäki, Miia Akonniemi ja Maria Mäkelä ovat toimineet hoiva-alan yrittäjinä kuuden vuoden ajan.

Lasse Waris

Riina Palomäki, Miia Akonniemi ja Maria Mäkelä ovat toimineet hoiva-alan yrittäjinä kuuden vuoden ajan.

Riina Palomäki, Miia Akonniemi ja Maria Mäkelä ovat toimineet hoiva-alan yrittäjinä kuuden vuoden ajan.

Lasse Waris

Kuu­si vuot­ta Hoi­va­Hen­ge­tär -ni­mis­tä hoi­va-alan yri­tys­tä Äh­tä­ris­sä pyö­rit­tä­neet ter­vey­den­hoi­ta­ja/sai­raan­hoi­ta­ja AMK Miia Akon­nie­mi sekä lä­hi­hoi­ta­jat Ma­ria Mä­ke­lä ja Rii­na Pa­lo­mä­ki to­te­a­vat yh­teen ää­neen ajan ku­lu­neen to­del­la no­pe­as­ti.
Kirkkoherra Lauri Pietikäinen toteaa kaikkien olevan tervetulleita seurakuntakeskuksessa pidettäviin majataloiltoihin, leppoisan seurustelun äärelle.

Kirkkoherra Lauri Pietikäinen toteaa kaikkien olevan tervetulleita seurakuntakeskuksessa pidettäviin majataloiltoihin, leppoisan seurustelun äärelle.

Sirpa Teerimäki

Ma­ja­ta­loil­lat al­kuun Äh­tä­ris­sä sie­lun­hoi­dol­li­sel­la se­mi­naa­ril­la

Yhteisöllisyys osaksi elämän voimavaroja

Kirkkoherra Lauri Pietikäinen toteaa kaikkien olevan tervetulleita seurakuntakeskuksessa pidettäviin majataloiltoihin, leppoisan seurustelun äärelle.

Kirkkoherra Lauri Pietikäinen toteaa kaikkien olevan tervetulleita seurakuntakeskuksessa pidettäviin majataloiltoihin, leppoisan seurustelun äärelle.

Sirpa Teerimäki

Kirkkoherra Lauri Pietikäinen toteaa kaikkien olevan tervetulleita seurakuntakeskuksessa pidettäviin majataloiltoihin, leppoisan seurustelun äärelle.

Kirkkoherra Lauri Pietikäinen toteaa kaikkien olevan tervetulleita seurakuntakeskuksessa pidettäviin majataloiltoihin, leppoisan seurustelun äärelle.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­ris­sä ide­a­rii­hes­tä al­ka­nut poh­din­ta yh­tei­söl­lis­ten ma­ja­ta­lo­hen­kis­ten il­ta­ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­ses­tä on eden­nyt ja ma­ja­ta­lo­a­ja­tus teh­dään to­dek­si en­sim­mäi­nen ker­ran sun­nun­tai­na 2. mar­ras­kuu­ta.
Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Legendaarista Club B52:sta herätellään henkiin uuden yhdistyksen voimin

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Mo­net ovat ko­ke­neet muis­to­rik­kai­ta het­kiä vuo­si­na 1999–2021 toi­mi­neen Club B52:en le­gen­daa­ri­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ti­lat ovat ol­leet tyh­jil­lään, mut­ta kiin­teis­töä re­mon­toi­daan uut­ta tar­koi­tus­ta var­ten, van­ho­ja pe­rin­tei­tä kun­ni­oit­ta­en. Ta­voi­te on sama, Äh­tä­rin viih­de-elä­män vir­kis­tä­mi­nen.
Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Huutoniemi Miss World Finland voittoon

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen Kiia Huu­to­nie­mi on voit­ta­nut Miss World Fin­land kil­pai­lun per­jan­tai­na 21. mar­ras­kuu­ta. Kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gis­sä Paa­si­tor­nin juh­la­sa­lis­sa.
Olivia Martikainen (vas.) oli tullut tätinsä Hilja Honkolan kanssa joulupukkia tapaamaan.

Olivia Martikainen (vas.) oli tullut tätinsä Hilja Honkolan kanssa joulupukkia tapaamaan.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soinin joulunavaus ja markkinat järjestettiin Yhteistalolla

Olivia Martikainen (vas.) oli tullut tätinsä Hilja Honkolan kanssa joulupukkia tapaamaan.

Olivia Martikainen (vas.) oli tullut tätinsä Hilja Honkolan kanssa joulupukkia tapaamaan.

Kuvat: Kalle Järvelä

Olivia Martikainen (vas.) oli tullut tätinsä Hilja Honkolan kanssa joulupukkia tapaamaan.

Olivia Martikainen (vas.) oli tullut tätinsä Hilja Honkolan kanssa joulupukkia tapaamaan.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin jou­lu­na­vaus­ta ja pe­rin­tei­siä jou­lu­myy­jäi­siä vie­tet­tiin lau­an­tai­na 29. jou­lu­kuu­ta Yh­teis­ta­lol­la. Tuu­li vih­moi sa­de­pi­sa­roi­ta ul­ko­na, mut­ta Yh­teis­ta­lon si­säl­lä väki pää­si vi­rit­täy­ty­mään jou­lu­tun­nel­maan. Kah­vi­os­sa oli myyn­nis­sä rii­si­puu­roa ja jou­lu­tort­tu­ja, min­kä li­säk­si tar­jol­la oli me­hua, glö­giä ja pi­pa­rei­ta.

Arkisto

Kiitos itsenäisestä Suomesta

Arkisto

Arkisto

It­se­näi­syys­päi­vän lä­hes­ty­es­sä on syy­tä hil­jen­tyä het­kek­si ja miet­tiä mikä täs­sä mo­nen eri­pu­ran ja konf­lik­tin maa­il­mas­sa on tär­ke­ää. Sitä ei ole voit­ta­mi­nen, ei tuho ei­kä val­ta. Sitä on rau­ha ja yh­des­sä ra­ken­ta­mi­sen tai­to.

pixabay

Kohti uutta vuotta

pixabay

pixabay

On ka­len­te­rien vaih­ta­mi­sen ai­ka, ot­taa het­ki päät­ty­vän vuo­den muis­te­le­mi­seen ja poh­tia mitä tu­le­vai­suus mah­taa tuo­da tul­les­saan. Joi­hin­kin eteen tu­le­viin asi­oi­hin voim­me it­se vai­kut­taa, toi­sis­sa pää­tös­val­ta on mui­den kä­sis­sä.

Tärkeän äärellä

Maa­nan­tai­na Äh­tä­ris­sä pi­det­ty, yli kuu­si tun­tia kes­tä­nyt kau­pun­gin­val­tuus­to piti si­säl­lään alun py­kä­lien pää­tök­seen saat­ta­mi­sen jäl­keen mo­nia ää­nes­tyk­siä, pu­heen­vuo­ro­ja ja neu­vot­te­lu­tau­ko­ja. Suu­rim­mak­si pu­hee­nai­heek­si nou­si luot­ta­mus­pu­la ja sen ta­kai­sin saa­mi­nen.

Vetäytymisemme luottamustoimista

Me al­le­kir­joit­ta­neet olem­me ve­täy­ty­neet va­paa­eh­toi­ses­ti Äh­tä­rin kau­pun­gin luot­ta­mus­toi­mis­ta tois­tai­sek­si.
Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Ur­hei­lu

Hyvä joukkuehenki yksi vahvuuksista

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Nais­ten Suo­men­sar­jaan en­si­ker­ta­lai­si­na läh­te­vät äh­tä­ri­läis­pe­laa­jat ei­vät ota pai­nei­ta kau­des­ta. He nos­ta­vat ky­syt­tä­es­sä jouk­ku­een vah­vuu­dek­si no­peu­den pe­leis­sä sekä yli­pää­tään hy­vän jouk­ku­e­hen­gen.
Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Viihteen Tähden tarjoaa valonpilkahduksia monipuolisilla tapahtumilla

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä al­ka­neen Viih­teen Täh­den ry:n toi­min­nan ta­ka­na on jouk­ko viih­de­a­lan am­mat­ti­lai­sia, joil­la on osaa­mis­ta sekä tie­tä­mys­tä eri­lais­ten ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­ses­tä. Yh­dis­tys tar­jo­aa mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taa ja viih­dy­ket­tä mo­nen ikäi­sil­le läpi vuo­den.

UN arkisto

Yli 4000 nimeä sote-keskuksen puolesta Ähtäriin

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin van­hus­neu­vos­to on toi­mit­ta­nut 19.2.2026 Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­tol­le aloit­teen sote-kes­kuk­sen si­joit­ta­mi­ses­ta Äh­tä­rin sai­raa­lan yh­tey­teen. Aloit­teen tu­ek­si Äh­tä­rin van­hus­neu­vos­to jul­kai­si ad­res­sin 6.2.2026.
Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Kuilun reunalla tarvitaan rinnalla kulkijoita

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Naisille järjestetyn illan vieraana oli Lars Lindholm.

Sirpa Teerimäki

Il­man avun­tar­peen­sa ker­to­mis­ta, on vai­kea saa­da apua elä­män krii­si­ti­lan­tee­seen. Tär­ke­ää on pys­tyä hy­väk­sy­mään ti­lan­ne, joka on tul­lut mah­dol­li­ses­ti yl­lät­tä­en ja vie­nyt niin sa­no­tus­ti kui­lun reu­nal­le.
 Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

UN arkisto

Ur­hei­lu

Mustikkavuoren stadionilla seurahistorian ensimmäiset naisten Suomensarjan ottelut

 Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

UN arkisto

 Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

Mustikkavuoren stadionilla luvassa jälleen jännittäviä pelitilanteita.

UN arkisto

Äh­tä­rin Ur­hei­li­joi­den pe­sä­pal­lo­ja­os­ton ke­sän sar­ja­kau­si käyn­nis­tyy tou­ko­kuun alus­sa. Seu­ra­his­to­ri­an en­sim­mäis­tä ker­taa näh­dään Mus­tik­ka­vuo­ren sta­di­o­nil­la Suo­men­sar­jan ot­te­lui­ta, kun nais­ten Maa­kun­ta­sar­jan jouk­kue nou­si sar­ja­voi­ton myö­tä Suo­men­sar­jaan. Suo­men­sar­ja on kol­man­nek­si kor­kein sar­ja Su­per­pe­sik­sen ja Yk­kös­pe­sik­sen jäl­keen.
Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

Sosiaalinen media tuo uusia virikkeitä käsityömaailmaan

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Iida Härmänmaa (vas.) kutoo kansallispuvun esiliinakangasta tekstiilityönopettaja Minna Kulmalan ohjauksessa.

Kuvat: Elina Suosalo

– Kä­si­työ­in­nos­tus ei ole laan­tu­nut, vaan te­ki­jöi­tä riit­tää edel­leen. Voi­sin sa­noa, et­tä suo­sio on vain kas­va­nut. Yk­si tä­hän vai­kut­ta­va te­ki­jä on var­mas­ti ol­lut so­si­aa­li­nen me­dia, joka tar­jo­aa to­del­la pal­jon ide­oi­ta ja uu­sia vi­rik­kei­tä myös kä­si­työ­maa­il­maan, poh­tii Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton teks­tii­li­työ­no­pet­ta­ja Min­na Kul­ma­la.

Käsittelyssä tilinpäätös ja luotta­mus­hen­ki­löasiat

Äh­tä­rin kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­li maa­nan­tain ko­kouk­ses­sa vuo­den 2025 ti­lin­pää­tös­tä. Ko­kouk­ses­sa jä­tet­tiin myös il­moi­tus vii­den luot­ta­mus­hen­ki­lön ve­täy­ty­mi­ses­tä luot­ta­mus­toi­mes­taan.
Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Lap­set ja nuo­ret

Soinin suopöllöt pohtii perhepartioryhmää

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Helmiina Aho (2 v) oppi nopeasti isänsä Ilkka Ahon opastuksella trangiapannun käsittelyn.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin suo­pöl­löt jär­jes­ti lau­an­tai­na 11. huh­ti­kuu­ta koko per­heel­le suun­na­tun par­ti­o­ta­pah­tu­man Kai­hi­har­jun laa­vul­la. Per­heet pää­si­vät tu­tus­tu­maan par­ti­o­toi­min­taan har­ras­tus­muo­to­na. Ti­lai­suus oli suun­nat­tu var­sin­kin per­heil­le, jois­sa on 3–6-vuo­ti­ai­ta lap­sia, jol­loin ko­koon­tu­mi­sis­sa ovat myös van­hem­mat mu­ka­na.

Kalle Pennanen vs. rehtoriksi

Ot­son yh­te­näis­kou­lun vuo­si­luok­kien 7–9 ja lu­ki­on reh­to­ri An­ne Luo­des­lam­pi siir­tyy Ala­jär­ven lu­ki­on reh­to­rik­si tou­ko­kuun alus­ta lu­kien. Luo­des­lam­mel­le on myön­net­ty vir­ka­va­paus or­ga­ni­saa­ti­on käy­tän­tei­den mu­kai­ses­ti ja muu­tok­sen vuok­si reh­to­rin vi­ran­si­jai­suus tu­lee täyt­tää mää­rä­ai­kai­ses­ti.
Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Ur­hei­lu

Talvitiet ampuivat SM-hopeamitalit Salosta

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Ilmapistoolin M50-sarjan Etelä-Pohjalainen mitalikolmikko: Marko Talvitie Lehtimäeltä (vas.), Jyrki Turja Lapualta ja Markku Pitkäranta Isojoelta.

Tero Niskanen

Sa­lon Seu­dun Am­pu­jat jär­jes­ti­vät il­ma-asei­den SM-ki­sat 10.–12. huh­ti­kuu­ta Sa­lo­hal­lis­sa. Hal­li oli ti­la­va ja kaik­ki am­pu­ma­la­jit voi­tiin suo­rit­taa väl­jäs­ti sekä hy­vis­sä olo­suh­teis­sa. Ki­so­jen suo­je­li­ja­na toi­mi Sau­li Nii­nis­tö.
Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Kuvat: Elina Suosalo

Eläinpuiston karhut riehaantuivat keväästä

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Kuvat: Elina Suosalo

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Kuvat: Elina Suosalo

Äh­tä­rin eläin­puis­to ava­si oven­sa pää­si­äi­sek­si mo­nen­lais­ten ta­pah­tu­mien mer­keis­sä. Ylei­sö ot­ti kut­sun ilo­mie­lin vas­taan, sil­lä nel­jän päi­vän ai­ka­na eläin­puis­tos­sa vie­rai­li noin 1600 mak­sa­nut­ta kä­vi­jää. Yk­si kä­vi­jöi­tä luok­seen hou­ku­tel­lut ta­pah­tu­ma oli kar­hu­jen ke­vät­rie­ha, joka jär­jes­tet­tiin lau­an­tai­na 4. huh­ti­kuu­ta.

Tuleeko takatalvi?

Ke­sä­ren­kai­den vaih­ta­mi­nen tun­tuu ole­van jo hy­vin­kin ajan­koh­tais­ta. Lop­pu­vii­kok­si on lu­vat­tu läm­pö­as­tei­ta yl­lät­tä­vän­kin run­saas­ti ja tiet ovat lu­met­to­mia näil­lä seu­duil­la. Kyl­lä hy­myi­lyt­tää.

Aloite luomitar­kas­tuksista

Kes­kus­tan Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­val­tuus­to­ryh­mä jät­ti aloit­teen luo­mi­tar­kas­tuk­sien jat­ku­mi­ses­ta Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la alu­e­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa. Aloit­teen esit­te­li alu­e­val­tuu­tet­tu Jaak­ko Nie­mis­tö.

Pixabay

Sedusta valmistuneita

Pixabay

Pixabay

Sei­nä­jo­en kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mä Se­dus­ta val­mis­tui yli 500 am­mat­ti­o­saa­jaa al­ku­vuo­den 2026 ai­ka­na. Tut­kin­to­to­dis­tuk­sen ovat saa­neet seu­raa­vat alu­eem­me opis­ke­li­jat, jot­ka ovat an­ta­neet lu­van ni­men­sä jul­kai­suun.
Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Kevätkelit yllättivät autoilijat

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Renkaiden vaihtoja on tehty Rengasmestassa kiireisimpänä päivänä lähes 60 kappaletta.

Sirpa Teerimäki

Su­lat tiet ja päi­väl­lä rei­lus­ti plus­sal­le nou­se­vat läm­pö­as­teet yl­lät­ti­vät au­toi­li­jat kuin tal­vi kon­sa­naan. Ke­sä­ren­kai­den vaih­ta­mi­nen au­toi­hin on vilk­kaim­mil­laan. Myy­mä­lä­pääl­lik­kö Han­nu Lep­pä­nen Äh­tä­rin Ren­gas­mes­tas­ta to­te­aa se­son­gin al­ka­neen kol­me viik­koa ai­kai­sem­min kuin nor­maa­lis­ti. En­sim­mäi­set ren­kaat yri­tyk­ses­sä vaih­det­tiin 23. maa­lis­kuu­ta ja tah­ti on jat­ku­nut ri­pe­ä­nä sii­tä läh­tien.

UN arkisto

Seu­ra­kun­ta

Luottamuspula kirkkoneuvoston toimintaa kohtaan

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­ton esi­tys­lis­ta kes­ki­vii­kon ko­kouk­ses­sa oli ly­hyt ja yti­me­käs. Ko­kouk­ses­sa pää­tet­tiin omi­na py­kä­li­nään naut­ti­vat­ko kirk­ko­neu­vos­to, kirk­ko­her­ra Lau­ri Pie­ti­käi­nen sekä ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Kal­le Klaa­vo kirk­ko­val­tuus­ton luot­ta­mus­ta.
Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Me­no­vink­ki

Kuvataidetta ja kätten töitä Soinin kirjastossa

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi
lukuvuoden.

Rakentelussa oppilaat ovat tehneet erilaisia rakennelmia pitkäjänteisesti melkein läpi lukuvuoden.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin kir­jas­ton näyt­te­ly­ti­las­sa on esil­lä Ku­va­tai­de­kou­lu Ee­ron ke­vät­näyt­te­ly. Esil­lä on vii­me vuo­den ta­paan myös Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton Soi­nin kä­den­tai­to­ryh­mien töi­tä. Ku­va­tai­de­kou­lu Ee­ro toi­mii Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­ton alai­suu­des­sa. Näyt­te­lyi­hin voi tu­tus­tua 3.tou­ko­kuu­ta 2026 saak­ka.

Vanhusneuvoston asemaa on vahvistettava

Van­hus­neu­vos­to­jen ase­maa hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ja kun­nis­sa on vah­vis­tet­ta­va. Tämä ei ole pel­käs­tään hal­lin­nol­li­nen ky­sy­mys, vaan en­nen kaik­kea ar­vo­va­lin­ta: kuin­ka va­ka­vas­ti otam­me ikään­ty­nei­den oi­keu­den tul­la kuul­luik­si hei­tä kos­ke­vis­sa asi­ois­sa.
Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Markku Pajunen

Kokkoralli houkutteli ennätysyleisön

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Markku Pajunen

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Peränteen isolle kentälle mahtui suuri kokko ja runsaslukuinen yleisö.

Markku Pajunen

Äh­tä­rin ete­läis­ten ky­lien Kok­ko­ral­li sai väen liik­keel­le. Kok­ko­ral­li jär­jes­tet­tiin nyt nel­jän­nen ker­ran ja sen aja­tuk­se­na on, et­tä osal­lis­tu­jat kier­tä­vät kaik­ki kol­men ete­läi­sen ky­län ko­kot. Ko­kot si­jait­se­vat noin seit­se­män ki­lo­met­rin vä­li­mat­kan pääs­sä toi­sis­taan ja ne sy­ty­te­tään tun­nin vä­lein. Kok­ko­vä­el­le ja­e­taan en­sim­mäi­sel­lä ko­kol­la ral­li­pas­si, sii­hen ote­taan toi­sel­la ko­kol­la lei­ma ja se pa­lau­te­taan kol­man­nel­le ko­kol­le ar­von­taa var­ten.

Julkilausuma Kristil­lis­de­mok­raattien puolueohjelmaan

Nuo­ret ei­vät saa ny­kyi­ses­tä kä­si­työ -op­pi­ai­nees­ta ki­pi­nään tek­nii­kan aloil­le - tek­ni­nen työ (ja tek­no­lo­gia) - op­pi­ai­ne on saa­ta­va ta­kai­sin pe­rus­kou­luun.

Tukea SEAMKille

Ete­lä-Poh­jan­maan maa­kun­ta­hal­li­tus päät­ti osoit­taa vuo­den 2026 kor­ke­a­kou­lu­toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen va­ra­tun 100 000 eu­roa Sei­nä­jo­en am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun aloi­tus­paik­ko­jen li­sää­mi­seen.

pixabay

Tulen tekeminen kielletty

pixabay

pixabay

Po­lii­si ja pe­las­tus­lai­tos muis­tut­ta­vat voi­mas­sa ole­vas­ta maas­to­pa­lo­va­roi­tuk­ses­ta, jo­hon on syy­tä suh­tau­tua va­ka­vas­ti. Poh­jan­maan po­lii­si ker­too, et­tä vii­kon­lo­pun ai­ka­na le­vi­si usei­ta va­ro­mat­to­mas­ta tu­len kä­sit­te­lys­tä tai ku­lo­tuk­ses­ta le­vin­nei­tä tu­li­pa­lo­ja. Tie­do­tus­vä­li­nei­tä seu­ran­neet ovat huo­man­neet näi­tä ol­leen huo­les­tut­ta­van pal­jon eri puo­lil­la Suo­mea.

Oikeuden päätöksiä joudutaan odottamaan

Jos tuo­mi­ois­tuin­lai­tok­sen mää­rä­ra­ho­ja lei­ka­taan val­ti­on­ta­lou­den suun­ni­tel­mien mu­kai­ses­ti, Vaa­san hal­lin­to-oi­keus on tä­män­het­ki­sen tie­don mu­kaan vaa­ras­sa me­net­tää usei­ta mää­rä­ai­kai­sia tuo­ma­rei­ta sekä myös hal­lin­to-oi­keu­den esit­te­li­jöi­tä ja kans­li­a­hen­ki­lö­kun­taa.
Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Maatiaiskanojen leppoisaa elämää Lehtimäellä

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Alpi Tynin ja Selina Mäkirannan lapset oppivat jo pienestä pitäen kanojen olevan osa heidän elinympäristöään.

Kuvat: Elina Suosalo

Kun Al­pi Tyni ja Se­li­na Mä­ki­ran­ta muut­ti­vat rei­lu vuo­si sit­ten Leh­ti­mä­el­le, Li­von­mä­en ku­pee­seen kah­den lap­sen­sa kans­sa, oli heil­lä sel­vä suun­ni­tel­ma. Ti­lan van­ha na­vet­ta­ra­ken­nus sai­si uu­den elä­män maa­ti­ais­ka­no­jen ko­ti­na.

Meeri Pesu

Me­no­vink­ki

Muumit seikkailevat Alajärvellä

Meeri Pesu

Meeri Pesu

Muu­mit val­taa­vat Ala­jär­ven kou­lu­kes­kuk­sen lii­kun­ta­sa­lin en­si vii­kon per­jan­tai­na koko per­heen kon­ser­tin mer­keis­sä. Kon­ser­tin kou­lu­lais­näy­tök­set jär­jes­te­tään päi­väl­lä, mut­ta kel­lo 18 al­ka­vaan il­ta­kon­sert­tiin voi­vat kaik­ki osal­lis­tua.

Merikanto- opiston haku avautui

Soit­to- ja lau­lu­har­ras­tus tu­kee tut­ki­tus­ti hy­vin­voin­tia mo­nel­la ta­val­la, ke­hit­tää pit­kä­jän­tei­syyt­tä ja op­pi­mis­ta.

Suomi on paras maa!

Olen on­nel­li­nen, kun olen saa­nut syn­tyä Suo­meen,
ja ol­la soi­ni­lai­nen…
Suo­mi on puh­das maa, ja ai­ka pie­ni
Mo­nen­lais­ta yrit­te­li­äi­syyt­tä on,
sitä tar­vi­taan.
Suo­mes­sa on hyvä asua.
Ko­ti­maas­ta saam­me pa­ras­ta mah­dol­lis­ta ruo­kaa.
Vuo­de­na­jat on mah­ta­vat!
Vii­me kesä oli läm­min ja iha­na,
Muut­to­lin­nut tu­li­vat ke­vääl­lä,
ja nyt syk­syl­lä läh­te­vät ta­kai­sin…
Nyt tu­lee syk­sy ja kau­nis rus­ka tu­lee meil­le­kin,
puut ovat mo­nen vä­ri­set, on kaik­kia sä­vy­jä,
oi­kein vä­ri­lois­ket­ta…
Sit­ten tal­vi tu­lee ai­ka­naan,
saam­me naut­tia val­koi­ses­ta lu­mes­ta,
Tal­vel­la luon­to nuk­kuu -
Ke­vääl­lä taas luon­to he­rää unes­taan,
uu­teen kas­vuun…
Kai­ken kaik­ki­aan Suo­mi on kau­nis maa,
mi­nul­le rak­kain maa.
Tai­vaan Isäl­le kuu­luu kii­tos kai­kes­ta…

Pahoinpitely Ähtärissä

Poh­jan­maan po­lii­sil­la oli työn­täy­tei­nen pit­kä­per­jan­tai, sil­lä per­jan­tain ja lau­an­tain vä­li­se­nä yö­nä po­lii­sia työl­lis­ti Poh­jan­maan alu­eel­la eri­lai­set vä­ki­val­ta­teh­tä­vät.
Mirja ja Emmanuel Yrjölä, aviopari ja työpari yhteiskuvassa Ähtärin Urheilutalolla, jossa he vierailivat Hengellisten kesäjuhlien puhujina heinäkuussa 2016. Emmanuel sai taivaskutsun reilu vuosi sitten.

Mirja ja Emmanuel Yrjölä, aviopari ja työpari yhteiskuvassa Ähtärin Urheilutalolla, jossa he vierailivat Hengellisten kesäjuhlien puhujina heinäkuussa 2016. Emmanuel sai taivaskutsun reilu vuosi sitten.

Terttu Paananen

Hen­gel­li­set

Lähetystyöntekijä Mirja Yrjölä vierailee Ähtärissä

Mirja ja Emmanuel Yrjölä, aviopari ja työpari yhteiskuvassa Ähtärin Urheilutalolla, jossa he vierailivat Hengellisten kesäjuhlien puhujina heinäkuussa 2016. Emmanuel sai taivaskutsun reilu vuosi sitten.

Mirja ja Emmanuel Yrjölä, aviopari ja työpari yhteiskuvassa Ähtärin Urheilutalolla, jossa he vierailivat Hengellisten kesäjuhlien puhujina heinäkuussa 2016. Emmanuel sai taivaskutsun reilu vuosi sitten.

Terttu Paananen

Mirja ja Emmanuel Yrjölä, aviopari ja työpari yhteiskuvassa Ähtärin Urheilutalolla, jossa he vierailivat Hengellisten kesäjuhlien puhujina heinäkuussa 2016. Emmanuel sai taivaskutsun reilu vuosi sitten.

Mirja ja Emmanuel Yrjölä, aviopari ja työpari yhteiskuvassa Ähtärin Urheilutalolla, jossa he vierailivat Hengellisten kesäjuhlien puhujina heinäkuussa 2016. Emmanuel sai taivaskutsun reilu vuosi sitten.

Terttu Paananen

Mil­tä tun­tuu ol­la lai­vas­sa isol­la val­ta­me­rel­lä, kun myrs­ky rai­vo­aa ja lai­va on up­po­mas­sa, pe­las­tus­ve­neen moot­to­ri sam­muu, ei­kä maa­ta ole nä­ky­vis­sä? Nämä het­ket on ko­ke­nut äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen, eläk­keel­lä ole­va lä­he­tys­työn­te­ki­jä Mir­ja Yr­jö­lä. Hän vie­rai­lee Äh­tä­rin Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nas­sa sun­nun­tai­na 15. maa­lis­kuu­ta.

Syytteet virka-aseman väärinkäytöstä

Syyt­tä­jä on nos­ta­nut syyt­teet Äh­tä­rin kau­pun­gin kah­dek­saa luot­ta­mus­hen­ki­löä vas­taan en­si­si­jai­ses­ti vir­ka-ase­man vää­rin­käyt­tä­mi­ses­tä.
Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Kuvat: Elina Suosalo

Eläinpuiston karhut riehaantuivat keväästä

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Kuvat: Elina Suosalo

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Eläinpuiston karhut kiirehtivät pesästään kevätaurinkoon välittömästi luukkujen auettua.

Kuvat: Elina Suosalo

Äh­tä­rin eläin­puis­to ava­si oven­sa pää­si­äi­sek­si mo­nen­lais­ten ta­pah­tu­mien mer­keis­sä. Ylei­sö ot­ti kut­sun ilo­mie­lin vas­taan, sil­lä nel­jän päi­vän ai­ka­na eläin­puis­tos­sa vie­rai­li noin 1600 mak­sa­nut­ta kä­vi­jää. Yk­si kä­vi­jöi­tä luok­seen hou­ku­tel­lut ta­pah­tu­ma oli kar­hu­jen ke­vät­rie­ha, joka jär­jes­tet­tiin lau­an­tai­na 4. huh­ti­kuu­ta.

Vetäytymisemme luottamustoimista

Me al­le­kir­joit­ta­neet olem­me ve­täy­ty­neet va­paa­eh­toi­ses­ti Äh­tä­rin kau­pun­gin luot­ta­mus­toi­mis­ta tois­tai­sek­si.
Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Mitä kuu­luu?

Ritva ja Jussi Paarvala touhukkaina Heinolassa

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Rit­va ja Jus­si Paar­va­la asui­vat kol­me­kym­men­tä vuot­ta Soi­nis­sa ol­len nä­ky­väs­ti mu­ka­na paik­ka­kun­nan elä­mäs­sä. Ny­kyi­sin Paar­va­lat asu­vat Hei­no­las­sa, jos­ta on ly­hyt mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vien las­ten ja las­tan­las­ten luok­se.

UN arkisto

Seu­ra­kun­ta

Luottamuspula kirkkoneuvoston toimintaa kohtaan

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­ton esi­tys­lis­ta kes­ki­vii­kon ko­kouk­ses­sa oli ly­hyt ja yti­me­käs. Ko­kouk­ses­sa pää­tet­tiin omi­na py­kä­li­nään naut­ti­vat­ko kirk­ko­neu­vos­to, kirk­ko­her­ra Lau­ri Pie­ti­käi­nen sekä ta­lous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja Kal­le Klaa­vo kirk­ko­val­tuus­ton luot­ta­mus­ta.

Pahoinpitely Ähtärissä

Poh­jan­maan po­lii­sil­la oli työn­täy­tei­nen pit­kä­per­jan­tai, sil­lä per­jan­tain ja lau­an­tain vä­li­se­nä yö­nä po­lii­sia työl­lis­ti Poh­jan­maan alu­eel­la eri­lai­set vä­ki­val­ta­teh­tä­vät.
Levyllä soittavat Esa Haapajoki (kitarat), Matti Tuononen (laulu/kitarat, banjo, koskettimet, kilkuttimet), Antti Niemi (rummut), Risto Keteli (basso) ja Taisto Viikeri (kitarat, koskettimet, taustalaulut). Levyn kansikuva Jamo Niemi.

Levyllä soittavat Esa Haapajoki (kitarat), Matti Tuononen (laulu/kitarat, banjo, koskettimet, kilkuttimet), Antti Niemi (rummut), Risto Keteli (basso) ja Taisto Viikeri (kitarat, koskettimet, taustalaulut). Levyn kansikuva Jamo Niemi.

Vanhaa Roinaa julkaissut kolmannen pitkäsoit­to­levynsä

Levyllä soittavat Esa Haapajoki (kitarat), Matti Tuononen (laulu/kitarat, banjo, koskettimet, kilkuttimet), Antti Niemi (rummut), Risto Keteli (basso) ja Taisto Viikeri (kitarat, koskettimet, taustalaulut). Levyn kansikuva Jamo Niemi.

Levyllä soittavat Esa Haapajoki (kitarat), Matti Tuononen (laulu/kitarat, banjo, koskettimet, kilkuttimet), Antti Niemi (rummut), Risto Keteli (basso) ja Taisto Viikeri (kitarat, koskettimet, taustalaulut). Levyn kansikuva Jamo Niemi.

Levyllä soittavat Esa Haapajoki (kitarat), Matti Tuononen (laulu/kitarat, banjo, koskettimet, kilkuttimet), Antti Niemi (rummut), Risto Keteli (basso) ja Taisto Viikeri (kitarat, koskettimet, taustalaulut). Levyn kansikuva Jamo Niemi.

Levyllä soittavat Esa Haapajoki (kitarat), Matti Tuononen (laulu/kitarat, banjo, koskettimet, kilkuttimet), Antti Niemi (rummut), Risto Keteli (basso) ja Taisto Viikeri (kitarat, koskettimet, taustalaulut). Levyn kansikuva Jamo Niemi.

Hel­mi­kuun puo­li­vä­lis­tä läh­tien on suo­ra­tois­to­pal­ve­luis­sa ol­lut kuul­ta­va­na äh­tä­ri­läi­sit­täin tut­tu­jen te­ki­jöi­den mu­siik­kia. Van­haa Roi­naa bän­din uu­sin CD jul­kais­tiin maa­lis­kuun alus­sa ja sen pe­rään LP. Kaik­kien kap­pa­lei­den sa­noi­tuk­sis­ta vas­taa Mat­ti Tuo­no­nen ja hä­nen li­säk­seen täl­le le­vyl­le sä­vel­lyk­siä on teh­nyt Esa Haa­pa­jo­ki.

UN arkisto

MesiZoo Oy vahvana kohti kesäkautta - osakeanti ylitti tavoitteet

UN arkisto

UN arkisto

Eläin­puis­ton toi­min­nan aloit­ta­nut Me­si­Zoo Oy:n osa­ke­an­ti on saa­tu pää­tök­seen. Mer­kin­tä­si­tou­muk­sia ke­rät­tiin ajal­la 29.1.–28.2.2026. Yh­ti­ön ta­voit­tee­na oli 500 000 eu­ron osa­ke­an­ti. Lop­pu­tu­los ylit­ti ilah­dut­ta­vas­ti ase­te­tun ta­voit­teen ol­len yh­teen­sä 563 500 eu­roa.
Heli Rikala (vas.) ja Katri Rantala aloittivat Remixin yrittäjinä muutama viikko sitten.

Heli Rikala (vas.) ja Katri Rantala aloittivat Remixin yrittäjinä muutama viikko sitten.

Elina Suosalo

Remixin taikamaailma avautui katukuvaan

Heli Rikala (vas.) ja Katri Rantala aloittivat Remixin yrittäjinä muutama viikko sitten.

Heli Rikala (vas.) ja Katri Rantala aloittivat Remixin yrittäjinä muutama viikko sitten.

Elina Suosalo

Heli Rikala (vas.) ja Katri Rantala aloittivat Remixin yrittäjinä muutama viikko sitten.

Heli Rikala (vas.) ja Katri Rantala aloittivat Remixin yrittäjinä muutama viikko sitten.

Elina Suosalo

Kun Ev­ge­nia Nyys­sö­lä pe­rus­ti vuo­sia sit­ten Äh­tä­rin kes­kus­taan Re­mix kirp­pu­to­rin, oli ta­voit­tee­na luo­da ni­me­no­maan elä­mys – paik­ka, jos­sa tun­nel­ma ta­voit­taa kä­vi­jän heti si­sään as­tu­es­sa. Ja sii­nä hän on­nis­tui.
Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Sirpa Teerimäki

Kotoisa kyläkirkko Peränteen kylätalolla

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Sirpa Teerimäki

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Puheista vastasi kirkkoherra Lauri Pietikäinen, musiikista Maarit Jussila.

Sirpa Teerimäki

Pe­rän­teen ky­lä­ta­lol­la sun­nun­tai­na jär­jes­tet­ty ky­lä­kirk­ko ke­rä­si yh­teen kuu­li­joi­ta sa­nan ja sä­ve­len ää­rel­le niin omal­ta ky­läl­tä kuin hie­man kau­em­paa. Kirk­ko­her­ra Lau­ri Pie­ti­käi­nen toi­vot­ti kaik­ki ter­ve­tul­leik­si kä­tel­len.
SDP:n aluevaltuutetut Niina Ylinen, Harri Jokiranta sekä Niina Behm vastailivat yleisön kysymyksiin Ähtärin Ostolanhovissa.

SDP:n aluevaltuutetut Niina Ylinen, Harri Jokiranta sekä Niina Behm vastailivat yleisön kysymyksiin Ähtärin Ostolanhovissa.

Elina Suosalo

Ähtärissä keskusteltiin hyvinvointialueen palveluista tänään ja huomenna

SDP:n aluevaltuutetut Niina Ylinen, Harri Jokiranta sekä Niina Behm vastailivat yleisön kysymyksiin Ähtärin Ostolanhovissa.

SDP:n aluevaltuutetut Niina Ylinen, Harri Jokiranta sekä Niina Behm vastailivat yleisön kysymyksiin Ähtärin Ostolanhovissa.

Elina Suosalo

SDP:n aluevaltuutetut Niina Ylinen, Harri Jokiranta sekä Niina Behm vastailivat yleisön kysymyksiin Ähtärin Ostolanhovissa.

SDP:n aluevaltuutetut Niina Ylinen, Harri Jokiranta sekä Niina Behm vastailivat yleisön kysymyksiin Ähtärin Ostolanhovissa.

Elina Suosalo

Äh­tä­ris­sä käy­tiin vil­kas­ta kes­kus­te­lua ja saa­tiin vas­tauk­sia miel­tä as­kar­rut­ta­viin ky­sy­myk­siin hy­vin­voin­ti­a­lu­een toi­min­taa kos­kien. Ylei­sön ky­sy­myk­siin oli­vat vas­taa­mas­sa SDP:n alu­e­val­tuu­te­tut Nii­na Yli­nen, Har­ri Jo­ki­ran­ta sekä Nii­na Behm.

UN arkisto

Me­no­vink­ki

Pääsiäiskokot syttyvät lauantaina

UN arkisto

UN arkisto

Pää­si­äis­ko­kot syt­ty­vät Leh­ti­mä­el­lä, Soi­nis­sa ja Äh­tä­ris­sä lau­an­tai­na 4. huh­ti­kuu­ta. Al­la toi­mi­tuk­seen mää­rä­a­jas­sa il­moi­te­tut kok­ko­ta­pah­tu­mat.
Tämän pöydän ääreen bingoa olivat kokoontuneet pelaamaan Anneli Puro, Venla Niemenaho sekä Eero ja Aino Nappari.

Tämän pöydän ääreen bingoa olivat kokoontuneet pelaamaan Anneli Puro, Venla Niemenaho sekä Eero ja Aino Nappari.

Kuvat: Kalle Järvelä

Yhteistalolla jännitettiin bingolapun äärellä

Tämän pöydän ääreen bingoa olivat kokoontuneet pelaamaan Anneli Puro, Venla Niemenaho sekä Eero ja Aino Nappari.

Tämän pöydän ääreen bingoa olivat kokoontuneet pelaamaan Anneli Puro, Venla Niemenaho sekä Eero ja Aino Nappari.

Kuvat: Kalle Järvelä

Tämän pöydän ääreen bingoa olivat kokoontuneet pelaamaan Anneli Puro, Venla Niemenaho sekä Eero ja Aino Nappari.

Tämän pöydän ääreen bingoa olivat kokoontuneet pelaamaan Anneli Puro, Venla Niemenaho sekä Eero ja Aino Nappari.

Kuvat: Kalle Järvelä

Soi­nin Yh­teis­ta­lol­la ko­et­tiin sun­nun­tai­na nos­tal­gi­sia het­kiä, kun pop-up kah­vi­las­ta siir­ryt­tiin sa­liin pe­laa­maan bin­goa. Vuo­si­kym­me­niä sit­ten bin­gon pe­laa­mi­nen oli suo­sit­tu ajan­vie­te ja Yh­teis­ta­lol­la­kin bin­go­rum­pu pyö­ri vin­haan tah­tiin. EL Soi­nin ide­oi­ma ta­pah­tu­ma sai väen liik­keel­le ja mu­ka­na oli kai­ke­ni­käis­tä bin­go­po­ruk­kaa. Pe­laa­jia oli puo­len sa­taa ja bin­go­lap­pu­ja myy­tiin 88 kap­pa­let­ta.
Heikki Lehtomäki (vas.), Ähtärinjärven Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Pohjola, Raili Hömmö, Marjatta Hattara ja Johanna Erkkilä iloitsevat siitä, että Ähtärin Palveluopas on valmis tuomaan hyötyä ikäihmisten arkeen.

Heikki Lehtomäki (vas.), Ähtärinjärven Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Pohjola, Raili Hömmö, Marjatta Hattara ja Johanna Erkkilä iloitsevat siitä, että Ähtärin Palveluopas on valmis tuomaan hyötyä ikäihmisten arkeen.

Elina Suosalo

Ikäihmisille suunnattu palveluopas julkaistiin Ähtärissä

Heikki Lehtomäki (vas.), Ähtärinjärven Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Pohjola, Raili Hömmö, Marjatta Hattara ja Johanna Erkkilä iloitsevat siitä, että Ähtärin Palveluopas on valmis tuomaan hyötyä ikäihmisten arkeen.

Heikki Lehtomäki (vas.), Ähtärinjärven Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Pohjola, Raili Hömmö, Marjatta Hattara ja Johanna Erkkilä iloitsevat siitä, että Ähtärin Palveluopas on valmis tuomaan hyötyä ikäihmisten arkeen.

Elina Suosalo

Heikki Lehtomäki (vas.), Ähtärinjärven Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Pohjola, Raili Hömmö, Marjatta Hattara ja Johanna Erkkilä iloitsevat siitä, että Ähtärin Palveluopas on valmis tuomaan hyötyä ikäihmisten arkeen.

Heikki Lehtomäki (vas.), Ähtärinjärven Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Pohjola, Raili Hömmö, Marjatta Hattara ja Johanna Erkkilä iloitsevat siitä, että Ähtärin Palveluopas on valmis tuomaan hyötyä ikäihmisten arkeen.

Elina Suosalo

– Äh­tä­rin­jär­ven Sy­dä­nyh­dis­tys sai vuo­den­vaih­tees­sa 2024–2025 Äh­tä­rin van­hus­neu­vos­tol­ta haas­teen ikäih­mi­sil­le suun­na­tun pal­ve­luop­paan ko­ko­a­mi­ses­ta. Pal­ve­luop­paan toi­vot­tiin pal­ve­le­van ar­jes­sa sel­vi­ä­mis­tä. Otim­me haas­teen vas­taan ja ko­ko­sim­me työ­ryh­män, ker­too Äh­tä­rin­jär­ven Sy­dä­nyh­dis­tyk­sen Pal­ve­luo­pas -hank­keen työ­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Jo­han­na Erk­ki­lä.
Tupujen värikäs ja vekkuli rivistö ilahduttaa katselijaa.

Tupujen värikäs ja vekkuli rivistö ilahduttaa katselijaa.

Sirpa Teerimäki

Lap­set ja nuo­ret

Komea tipurivistö yhtenäiskoululla

Tupujen värikäs ja vekkuli rivistö ilahduttaa katselijaa.

Tupujen värikäs ja vekkuli rivistö ilahduttaa katselijaa.

Sirpa Teerimäki

Tupujen värikäs ja vekkuli rivistö ilahduttaa katselijaa.

Tupujen värikäs ja vekkuli rivistö ilahduttaa katselijaa.

Sirpa Teerimäki

Ot­son yh­te­näis­kou­lun en­sim­mäi­sen luo­kan ik­ku­nal­la Äh­tä­ris­sä sei­soo rin­nak­kain ko­mea rivi kel­tai­sia, hap­su­päi­siä ti­pu­ja. Kä­sil­lä te­ke­mi­nen on hie­no tai­to ja op­pi­laat ovat opet­ta­jan­sa avus­ta­ma­na käyt­tä­neet vek­ku­lien ti­pu­jen te­ke­mi­seen muo­vi­pul­lo­ja, jot­ka muu­toin oli­si­vat löy­tä­neet tien­sä muo­vin­ke­räyk­seen.  
Noitakolmikko Ida-Maria Mattinen, Hannele Ulvo ja Tuulikki Kortteinen Alastaipaleen kokolla viime vuonna.

Noitakolmikko Ida-Maria Mattinen, Hannele Ulvo ja Tuulikki Kortteinen Alastaipaleen kokolla viime vuonna.

Markku Pajunen

Me­no­vink­ki

Kokkoralli lähestyy jälleen

Noitakolmikko Ida-Maria Mattinen, Hannele Ulvo ja Tuulikki Kortteinen Alastaipaleen kokolla viime vuonna.

Noitakolmikko Ida-Maria Mattinen, Hannele Ulvo ja Tuulikki Kortteinen Alastaipaleen kokolla viime vuonna.

Markku Pajunen

Noitakolmikko Ida-Maria Mattinen, Hannele Ulvo ja Tuulikki Kortteinen Alastaipaleen kokolla viime vuonna.

Noitakolmikko Ida-Maria Mattinen, Hannele Ulvo ja Tuulikki Kortteinen Alastaipaleen kokolla viime vuonna.

Markku Pajunen

Lau­an­tai­na 4. huh­ti­kuu­ta koit­taa jäl­leen mo­nien odot­ta­ma Äh­tä­rin ete­läis­ten ky­lien Kok­ko­ral­li. Jo nel­jät­tä ker­taa jär­jes­tet­tä­vä kol­men pää­si­äis­ko­kon ko­ko­nai­suus on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa suo­sit­tu­na ta­pah­tu­ma­na. Osal­lis­tu­jia on ol­lut vuo­sit­tain jopa 300 tai enem­män­kin ja suu­rin osa kan­sas­ta käy kai­kil­la kol­mel­la ko­kol­la.
Ähtärin Valppaan Kimmo Kivinummi ja Anne Hyrkäs seuraavat harjoituspelejä. Alkamassa on seuran ensimmäinen pöytätennisturnaus.

Ähtärin Valppaan Kimmo Kivinummi ja Anne Hyrkäs seuraavat harjoituspelejä. Alkamassa on seuran ensimmäinen pöytätennisturnaus.

Elina Suosalo

Pöytätennis liikuttaa harrastajia huomaamatta

Ähtärin Valppaan Kimmo Kivinummi ja Anne Hyrkäs seuraavat harjoituspelejä. Alkamassa on seuran ensimmäinen pöytätennisturnaus.

Ähtärin Valppaan Kimmo Kivinummi ja Anne Hyrkäs seuraavat harjoituspelejä. Alkamassa on seuran ensimmäinen pöytätennisturnaus.

Elina Suosalo

Ähtärin Valppaan Kimmo Kivinummi ja Anne Hyrkäs seuraavat harjoituspelejä. Alkamassa on seuran ensimmäinen pöytätennisturnaus.

Ähtärin Valppaan Kimmo Kivinummi ja Anne Hyrkäs seuraavat harjoituspelejä. Alkamassa on seuran ensimmäinen pöytätennisturnaus.

Elina Suosalo

Äh­tä­rin Ur­hei­lu­ta­lol­la käy iloi­nen ku­hi­na, kun ih­mi­set pe­laa­vat hy­mys­sä suin nel­jän pöy­dän ym­pä­ril­lä. Lii­ket­tä tu­lee ihan huo­maa­mat­ta, kun peli tem­pai­see mu­kaan­sa. Me­neil­lään on kes­ki­viik­koi­sin jär­jes­tet­tä­vä pöy­tä­ten­ni­sil­ta.
Niin metsätyöt kuin pienet kunnostustehtävät ovat Efraimille tuttuja. Yhteystiedot löytyvät netistä yrityksen nimellä.

Niin metsätyöt kuin pienet kunnostustehtävät ovat Efraimille tuttuja. Yhteystiedot löytyvät netistä yrityksen nimellä.

Efraimin albumi

Mökkitalkkari avuksi arjen askareisiin

Niin metsätyöt kuin pienet kunnostustehtävät ovat Efraimille tuttuja. Yhteystiedot löytyvät netistä yrityksen nimellä.

Niin metsätyöt kuin pienet kunnostustehtävät ovat Efraimille tuttuja. Yhteystiedot löytyvät netistä yrityksen nimellä.

Efraimin albumi

Niin metsätyöt kuin pienet kunnostustehtävät ovat Efraimille tuttuja. Yhteystiedot löytyvät netistä yrityksen nimellä.

Niin metsätyöt kuin pienet kunnostustehtävät ovat Efraimille tuttuja. Yhteystiedot löytyvät netistä yrityksen nimellä.

Efraimin albumi

Ke­sä­töi­den saa­mi­nen ei ole näi­nä ai­koi­na it­ses­tään sel­vyys. Äh­tä­ri­läi­nen Ef­raim Aho­nen ei jää­nyt asi­aa sur­kut­te­le­maan, vaan tart­tui toi­meen ja pe­rus­ti 4H-yri­tyk­sen, jon­ka toi­mi­a­laan kuu­lu­vat talk­ka­ri- ja pi­ha­työ­pal­ve­lut.  
Kaupunginvaltuuston kantana on itsenäisenä pysyvä Ähtäri.

Kaupunginvaltuuston kantana on itsenäisenä pysyvä Ähtäri.

UN arkisto

Ähtäri haluaa pysyä itsenäisenä

Kaupunginvaltuuston kantana on itsenäisenä pysyvä Ähtäri.

Kaupunginvaltuuston kantana on itsenäisenä pysyvä Ähtäri.

UN arkisto

Kaupunginvaltuuston kantana on itsenäisenä pysyvä Ähtäri.

Kaupunginvaltuuston kantana on itsenäisenä pysyvä Ähtäri.

UN arkisto

Äh­tä­rin kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti maa­nan­tai­na kan­tan­sa kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­seen ja ha­lu­aa py­syä it­se­näi­se­nä. Val­tuus­ton yk­si­mie­li­ses­ti te­ke­mä pää­tös ete­nee tie­dok­si val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­öön, joka aloit­taa pa­rin vii­kon si­säl­lä sel­vi­tyk­sen, ase­te­taan­ko kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys vai jat­kuu­ko mat­ka it­se­näi­se­nä.  

Jehovan todistajat

Hen­gel­li­set

Jehovan todistajat kutsuvat muistojuhlaan

Jehovan todistajat

Jehovan todistajat

Au­rin­gon­las­kun ai­koi­hin tors­tai­na 2. huh­ti­kuu­ta täyt­ty­vät val­ta­kun­nan­sa­lit ym­pä­ri maa­kun­tien, kun Je­ho­van to­dis­ta­jat ko­koon­tu­vat vuo­den tär­keim­pään ti­lai­suu­teen­sa, Jee­suk­sen kuo­le­man muis­to­juh­laan.
Maarit Hosionaho osoitti, että uruilla voi tulkita paljon muutakin kuin perinteistä kirkkomusiikkia.

Maarit Hosionaho osoitti, että uruilla voi tulkita paljon muutakin kuin perinteistä kirkkomusiikkia.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Lap­set ja nuo­ret

Säveliä Bachista vaaleanpunaiseen pantteriin

Maarit Hosionaho osoitti, että uruilla voi tulkita paljon muutakin kuin perinteistä kirkkomusiikkia.

Maarit Hosionaho osoitti, että uruilla voi tulkita paljon muutakin kuin perinteistä kirkkomusiikkia.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Maarit Hosionaho osoitti, että uruilla voi tulkita paljon muutakin kuin perinteistä kirkkomusiikkia.

Maarit Hosionaho osoitti, että uruilla voi tulkita paljon muutakin kuin perinteistä kirkkomusiikkia.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

– Hie­nos­ti soi­tet­tu – an­na läpy, ke­hot­ti Ot­son yh­te­näis­kou­lun op­pi­las pois­tu­es­saan kou­lu­lai­sil­le jär­jes­te­tys­tä kirk­ko­kon­ser­tis­ta. Kii­tos oli osoi­tet­tu uruil­la soit­ta­neel­le kant­to­ri Maa­rit Ho­si­o­na­hol­le, nuo­ren po­jan ai­to kii­tos saa­mas­taan ko­ke­muk­ses­ta.  Ur­ku­kon­ser­tin tar­jon­nut kant­to­ri ot­ti kii­tok­sen vas­taan toi­vo­tun mu­kai­ses­ti ”lä­pyl­lä”. Pa­lau­te läm­mit­ti miel­tä.

Anne Luodeslampi Alajärven lukion rehtoriksi

Ala­jär­ven si­vis­tys­lau­ta­kun­ta on va­lin­nut lu­ki­on reh­to­rik­si 1.5.2026 al­ka­en FI An­ne Luo­des­lam­min Äh­tä­ris­tä. En­sim­mäi­sel­le va­ra­si­jal­le va­lit­tiin FM Juho Ket­tu­nen Ala­jär­vel­tä.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan riskipäällikkö Arto Laine toteaa vain toimivan käsisammuttimen mahdollistavan onnistuneen alkusammutuksen.

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan riskipäällikkö Arto Laine toteaa vain toimivan käsisammuttimen mahdollistavan onnistuneen alkusammutuksen.

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa

Sammutin­tar­kas­tus­päivät ovat täällä jälleen

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan riskipäällikkö Arto Laine toteaa vain toimivan käsisammuttimen mahdollistavan onnistuneen alkusammutuksen.

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan riskipäällikkö Arto Laine toteaa vain toimivan käsisammuttimen mahdollistavan onnistuneen alkusammutuksen.

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan riskipäällikkö Arto Laine toteaa vain toimivan käsisammuttimen mahdollistavan onnistuneen alkusammutuksen.

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan riskipäällikkö Arto Laine toteaa vain toimivan käsisammuttimen mahdollistavan onnistuneen alkusammutuksen.

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa

Ke­vään merk­ke­jä on jo il­mas­sa. Yk­si sel­lai­nen on Lä­hi­Ta­pi­o­la Ete­lä-Poh­jan­maan pe­rin­tei­set sam­mu­tin­tar­kas­tus­päi­vät. Tänä ke­vää­nä on lu­vas­sa use­am­pia pi­den­net­ty­jä tar­kas­tu­sai­ko­ja ja yk­si uu­si sam­mu­tin­tar­kas­tus­paik­ka.
Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Ur­hei­lu

Hyvä joukkuehenki yksi vahvuuksista

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Hyvällä vireellä Suomensarjaan. Ensimmäinen sarjapeli Mustikkavuorella pelataan 11.5.

Picasa

Nais­ten Suo­men­sar­jaan en­si­ker­ta­lai­si­na läh­te­vät äh­tä­ri­läis­pe­laa­jat ei­vät ota pai­nei­ta kau­des­ta. He nos­ta­vat ky­syt­tä­es­sä jouk­ku­een vah­vuu­dek­si no­peu­den pe­leis­sä sekä yli­pää­tään hy­vän jouk­ku­e­hen­gen.
Juha-Pekka Keisala saa useasti vastailla kysymyksiin yhteismetsästä, muun muassa mikä se on, miten se toimii ja mitä etuja siihen liittyy.

Juha-Pekka Keisala saa useasti vastailla kysymyksiin yhteismetsästä, muun muassa mikä se on, miten se toimii ja mitä etuja siihen liittyy.

Kalle Järvelä

Soinin yhteismetsä laajentunut vuosien varrella

Juha-Pekka Keisala saa useasti vastailla kysymyksiin yhteismetsästä, muun muassa mikä se on, miten se toimii ja mitä etuja siihen liittyy.

Juha-Pekka Keisala saa useasti vastailla kysymyksiin yhteismetsästä, muun muassa mikä se on, miten se toimii ja mitä etuja siihen liittyy.

Kalle Järvelä

Juha-Pekka Keisala saa useasti vastailla kysymyksiin yhteismetsästä, muun muassa mikä se on, miten se toimii ja mitä etuja siihen liittyy.

Juha-Pekka Keisala saa useasti vastailla kysymyksiin yhteismetsästä, muun muassa mikä se on, miten se toimii ja mitä etuja siihen liittyy.

Kalle Järvelä

Soi­nin yh­teis­met­sän osa­kas­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Juha-Pek­ka Kei­sa­la ker­too, et­tä hä­nel­tä tie­dus­tel­laan usein yh­teis­met­sään liit­ty­vis­tä asi­ois­ta.
Tillikanrannan kodalla Kuudestaan-kuulumisia olivat vaihtamassa Antti ja Merja Källi (vas.) sekä hallituksen soinilaiset edustajat Suvi Vuorenmaa ja Jaana Hyvösaho.

Tillikanrannan kodalla Kuudestaan-kuulumisia olivat vaihtamassa Antti ja Merja Källi (vas.) sekä hallituksen soinilaiset edustajat Suvi Vuorenmaa ja Jaana Hyvösaho.

Kalle Järvelä

Kuudestaan kertoi kuulumisia laavukiertueella

Tillikanrannan kodalla Kuudestaan-kuulumisia olivat vaihtamassa Antti ja Merja Källi (vas.) sekä hallituksen soinilaiset edustajat Suvi Vuorenmaa ja Jaana Hyvösaho.

Tillikanrannan kodalla Kuudestaan-kuulumisia olivat vaihtamassa Antti ja Merja Källi (vas.) sekä hallituksen soinilaiset edustajat Suvi Vuorenmaa ja Jaana Hyvösaho.

Kalle Järvelä

Tillikanrannan kodalla Kuudestaan-kuulumisia olivat vaihtamassa Antti ja Merja Källi (vas.) sekä hallituksen soinilaiset edustajat Suvi Vuorenmaa ja Jaana Hyvösaho.

Tillikanrannan kodalla Kuudestaan-kuulumisia olivat vaihtamassa Antti ja Merja Källi (vas.) sekä hallituksen soinilaiset edustajat Suvi Vuorenmaa ja Jaana Hyvösaho.

Kalle Järvelä

Suo­men Le­a­der täyt­tää tänä vuon­na 30 vuot­ta ja merk­ki­paa­lun kun­ni­ak­si Kuu­des­taan ry to­teut­ti maa­lis­kuun kol­man­nel­la vii­kol­la Laa­vu­kier­tu­een kai­kis­sa Kuu­des­taan ry:n ny­kyi­sis­sä nel­jäs­sä kun­nas­sa/kau­pun­gis­sa. Laa­vuil­la tar­jot­tiin me­hua ja mak­ka­raa sekä ju­tel­tiin men­neis­tä ja tu­le­vas­ta. Ta­pah­tu­mis­sa oli mu­ka­na Kuu­des­taan ry:n hen­ki­lö­kun­taa ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä.
Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Viihteen Tähden tarjoaa valonpilkahduksia monipuolisilla tapahtumilla

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Janne Virtasen (oik.) luovuttaman lahjoituksen vastaanotti KieHan puolesta Petri Hella.

Sirpa Teerimäki

Mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä al­ka­neen Viih­teen Täh­den ry:n toi­min­nan ta­ka­na on jouk­ko viih­de­a­lan am­mat­ti­lai­sia, joil­la on osaa­mis­ta sekä tie­tä­mys­tä eri­lais­ten ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­ses­tä. Yh­dis­tys tar­jo­aa mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taa ja viih­dy­ket­tä mo­nen ikäi­sil­le läpi vuo­den.
Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Legendaarista Club B52:sta herätellään henkiin uuden yhdistyksen voimin

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Mo­net ovat ko­ke­neet muis­to­rik­kai­ta het­kiä vuo­si­na 1999–2021 toi­mi­neen Club B52:en le­gen­daa­ri­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ti­lat ovat ol­leet tyh­jil­lään, mut­ta kiin­teis­töä re­mon­toi­daan uut­ta tar­koi­tus­ta var­ten, van­ho­ja pe­rin­tei­tä kun­ni­oit­ta­en. Ta­voi­te on sama, Äh­tä­rin viih­de-elä­män vir­kis­tä­mi­nen.

Ähtärin uusi kampus houkutteli opiskelijoita metsäalalle

Yh­teis­ha­ku pe­ru­so­pe­tuk­sen jäl­kei­seen kou­lu­tuk­seen on päät­ty­nyt. Se­dun va­ra­reh­to­ri Hel­le­vi Las­si­la on ti­lan­tee­seen ha­ku­vai­heen päät­ty­es­sä tyy­ty­väi­nen.
Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäeltä Egotrippi -yhtyeen basistiksi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Ans­si Maa­sa­lo ku­vai­lee lap­suut­taan ja nuo­ruut­taan Leh­ti­mä­el­lä var­sin tur­val­li­sek­si ja rau­hal­li­sek­si­kin. Ans­sin per­hee­seen kuu­luu van­hem­pien li­säk­si kak­si van­hem­paa sis­koa.