Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Uusi rokotuspalvelu toimii apteekin tiloissa

Äh­tä­rin ap­tee­kis­sa al­koi syys­kuun alus­ta uu­si ro­ko­tus­pal­ve­lu, jon­ka an­si­os­ta oma­kus­tan­nus­ro­kot­teet voi­daan jat­kos­sa an­taa ap­tee­kin ti­lois­sa. Il­mai­set ja ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vat ro­kot­teet tu­lee kui­ten­kin edel­leen hoi­taa ter­vey­den­huol­lon kaut­ta.
Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Alkusyksy hyvää aikaa suojata taimikot ja tarkistaa metsän hirvie­läin­va­hingot

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat tär­ke­ää ai­kaa sekä hir­vie­läin­va­hin­ko­jen eh­käi­sys­sä et­tä jo syn­ty­nei­den va­hin­ko­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Met­sä­no­mis­ta­ja voi vä­hen­tää tu­le­via va­hin­ko­ja suo­jaa­mal­la ar­vok­kai­ta leh­ti­puu­tai­mi­koi­ta ja huo­mi­oi­mal­la hir­vie­läi­met tai­mi­kon­hoi­dos­sa. Sa­mal­la kan­nat­taa tar­kis­taa omat met­sät ja il­moit­taa mer­kit­tä­vis­tä va­hin­gois­ta Met­sä­kes­kuk­seen.
Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Honkiniemi tarjosi upeat puitteet esteettömälle luonto­ta­pah­tumalle

Hon­ki­nie­men luon­to­lei­ri­kes­kuk­ses­sa mie­ti­tään kuu­mei­ses­ti rat­kai­su­ja ar­voi­tuk­siin, toi­saal­la jouk­ko ih­mi­siä te­kee ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sia luon­non hel­mas­sa. Me­neil­lään on Es­tee­tön luon­to­ta­pah­tu­ma, jon­ka suun­nit­te­lus­ta ja to­teu­tuk­ses­ta vas­ta­si­vat In­va­li­di­liit­to, Suo­men­se­län In­va­li­dit ry sekä Ku­ri­kan In­va­li­dit ry.

pixabay

Korjausavustusta seurantaloille

pixabay

pixabay

Seu­ran­ta­lo­jen kor­jau­sa­vus­tuk­sia voi ha­kea Suo­men Ko­ti­seu­tu­lii­ton säh­köi­ses­sä pal­ve­lus­sa 1. syys­kuu­ta läh­tien ai­na 30. syys­kuu­ta 2026 kel­lo 16 as­ti. Avus­tuk­sel­la on tar­koi­tus säi­lyt­tää seu­ran­ta­lo­jen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vo­kas­ta ra­ken­nus­pe­rin­töä, mah­dol­lis­taa nii­den eri­tyis­piir­teet säi­lyt­tä­vä kor­jaa­mi­nen ja käy­tet­tä­vyyt­tä pa­ran­ta­vat vält­tä­mät­tö­mät muu­tos­työt.
Tina Finn keskiviikkona 16.9. klo 18 Pirkansalissa.

Tina Finn keskiviikkona 16.9. klo 18 Pirkansalissa.

Vilja Vuolle

Kult­tuu­ri

Tina Finn kirjai­li­ja­vieraana Ähtärissä

Tina Finn keskiviikkona 16.9. klo 18 Pirkansalissa.

Tina Finn keskiviikkona 16.9. klo 18 Pirkansalissa.

Vilja Vuolle

Tina Finn keskiviikkona 16.9. klo 18 Pirkansalissa.

Tina Finn keskiviikkona 16.9. klo 18 Pirkansalissa.

Vilja Vuolle

Äh­tä­rin kau­pun­gin­kir­jas­tos­sa vie­te­tyt kir­jai­li­jail­lat saa­vat jat­koa. Kes­ki­viik­ko­na 16.9. vie­raak­si saa­pu­va Tina Finn on kir­joit­ta­nut kah­dek­san tie­to­kir­jaa, jois­ta uu­sim­pa­na edes­men­neen puo­li­son­sa Pau­li “Pate" Mus­ta­jär­ven kans­sa alul­le saa­tet­tu Tes­ta­ment­ti­ni.

Miia Saukko

Me­no­vink­ki

Sato talteen hapattamalla

Miia Saukko

Miia Saukko

Syk­sy tuo tul­les­saan run­saan sa­to­kau­den, mut­ta mi­ten hyö­dyn­tää kas­vi­maan ja puu­tar­han sato ter­veel­li­sel­lä ta­val­la? Mai­to­hap­po­käy­mi­nen eli fer­men­toin­ti on pe­rin­tei­nen säi­lön­tä­me­ne­tel­mä, joka säi­lyt­tää kas­vien ra­vin­teet il­man kuu­men­ta­mis­ta ja te­kee hy­vää vat­sal­le.
Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käyntiin Soinissa

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Ope­raa­tio Jou­lun Lap­si on vie­nyt ken­kä­laa­ti­koi­hin pa­kat­tu­ja lah­jo­ja maa­il­man vä­hä­va­rai­sil­le lap­sil­le kan­sain­vä­li­ses­ti jo yli 30 vuo­den ajan. Suo­mes­sa ke­räys­tä koor­di­noi Pat­mos Lä­he­tys­jär­jes­tö ja Soi­nis­sa ke­räyk­seen on osal­lis­tut­tu lä­hes alus­ta al­ka­en. An­ni Aho­pel­to oli Soi­nis­sa pit­kän ai­kaa tär­keä hen­ki­lö ke­räys­tä to­teut­ta­mas­sa.

Hyvää Yrittäjän päivää

Val­ta­kun­nal­lis­ta Yrit­tä­jän päi­vää vie­te­tään vuo­sit­tain syys­kuun 5. päi­vä­nä. Päi­vän ta­ka­na on Yrit­tä­jän Päi­vä -sää­tiö, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on yrit­tä­jä­toi­min­nan tu­ke­mi­nen ja yrit­tä­jyy­den ar­vos­tuk­sen edis­tä­mi­nen.
Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

Kalastuksen saloihin tutustuttiin

Ostolanhovin rannassa

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

– Mie­luum­min jär­vi­ka­la kuin Nor­jan lohi, to­te­aa Äh­tä­rin­jär­ven ka­las­tus­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja, Suo­men­se­län ka­la­ta­lou­sa­lu­een va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Mik­ko Mä­ki­nen. Me­neil­lään on kan­saa kiin­nos­ta­va kala-ai­hei­nen päi­vä Äh­tä­rin Os­to­lan­ho­vin ran­nas­sa.

pixabay

Ilmianna Suomen surkein kylätie

pixabay

pixabay

Mil­lai­set tiet si­nun ar­ke­a­si ihas­tut­ta­vat tai vi­has­tut­ta­vat? Saa­ko tie kah­vit läik­ky­mään tai ham­paat ka­li­se­maan? Suo­men Ky­lät ry ja Suo­men Tie­yh­dis­tys ry et­si­vät jäl­leen Suo­men sur­kein­ta ky­lä­tie­tä ku­va­kil­pai­lun avul­la.
Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Avoimien ovien päivä keräsi väkeä Lehtimäen opistolle

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

– Mu­siik­ki­tun­nit men­nään hy­vin pit­käl­ti opis­ke­li­joi­den joh­dol­la, he saa­vat lau­laa, soit­taa ja to­teut­taa mu­siik­kia omien toi­vei­den­sa mu­kaan. Mu­siik­ki­tun­nit ovat­kin erit­täin suo­sit­tu­ja, to­te­si Leh­ti­mä­en opis­ton mu­sii­ki­no­pet­ta­ja Har­ri Kuh­mo­nen opis­ton avoin­ten ovien päi­vä­nä vii­me lau­an­tai­na.
Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Ur­hei­lu

Arpaisten patikka kutsuu luontoon

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Ar­pais­ten pa­tik­ka kut­suu jo 32. ker­ran syk­syi­seen luon­toon. Lau­an­tai­na 12. syys­kuu­ta Soi­nin met­sis­sä nau­ti­taan syk­syi­ses­tä luon­nos­ta, pa­ti­koin­nis­ta ja hy­väs­tä seu­ras­ta tu­tus­sa ta­pah­tu­mas­sa. Osal­lis­tu­jan tar­vit­see vain pu­keu­tua sään­mu­kai­ses­ti ja saa­pua pai­kal­le. Pa­ti­kan jär­jes­tä­jät huo­leh­ti­vat kai­kes­ta muus­ta.
Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Loimu tarjoaa yhdessäoloa ja tekemistä

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na Äh­tä­rin Ar­jen valo ry:n toi­mi­ti­la Loi­mun ava­jai­sis­sa Os­to­lan­tien var­rel­la nau­ti­taan yh­des­sä­o­los­ta mais­tu­vien herk­ku­voh­ve­lien ää­rel­lä. Yh­dis­tys sai al­kun­sa ke­vääl­lä muu­ta­man paik­ka­kun­nal­la asu­van kris­ti­tyn aloit­ta­es­sa yh­teisk­ris­til­li­sen toi­min­nan, jon­ka yti­mes­sä on nuo­ri­so­työ ja ruo­ka-apu­toi­min­ta.

Töysän apteekin lääkevalmistus pelastettava - lääkevalmistuksen keskittäminen estettävä

Kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la on jät­tä­nyt asi­a­no­mai­sen mi­nis­te­rin vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Ala­vu­del­la si­jait­se­van Töy­sän ap­tee­kin lää­ke­val­mis­tuk­sen jat­ku­vuu­des­ta.

Seu­ra­kun­ta

Ykseyteen tarvitaan tahtoa

La­pu­an hiip­pa­kun­nan piis­pa Mat­ti Sa­lo­mä­ki nos­ti piis­pain­ko­kouk­sen avaus­pu­hees­sa 1.9. Vaa­sas­sa esiin kir­kon yk­sey­den ja tah­don et­siä tie­tä koh­ti kes­ki­näis­tä yh­teyt­tä. Piis­po­jen teh­tä­vä­nä on vaa­lia kir­kon yk­seyt­tä ja kir­kon teh­tä­vän to­teu­tu­mis­ta hiip­pa­kun­nas­sa.
Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Elina Suosalo

Ur­hei­lu

Pesäpallokausi päättyi palkitsemisiin Mustikkavuorella

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Elina Suosalo

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Elina Suosalo

Äh­tä­rin Ur­hei­li­joi­den pe­sä­pal­lo­ja­os­to juh­li pe­sä­pal­lo­kau­den päät­ty­mis­tä vii­me sun­nun­tai­na pe­laa­jien, huol­ta­jien ja pai­kal­la ol­leen ylei­sön kans­sa. Ti­lai­suu­den täh­ti­nä oli­vat pe­laa­jat, joi­ta pal­kit­tiin saa­vu­tus­ten joh­dos­ta.

Pixabay

Alajärven kaupun­gin­val­tuusto kokoontui juhlavuoden merkeissä

Pixabay

Pixabay

Ala­jär­ven kau­pun­gin­val­tuus­to juh­li maa­nan­tai­na 31. elo­kuu­ta 40-vuo­tis­ta Ala­jär­ven kau­pun­kia. En­nen kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous­ta pi­de­tys­sä juh­las­sa näh­tiin vuon­na 1986 val­tuu­tet­tu­na toi­mi­nei­ta sekä kau­pun­gin­joh­ta­ja­na toi­mi­nut Ka­le­vi Moi­sio. Juh­las­sa näh­tiin myös Ala­jär­ven mu­siik­ki­o­pis­ton mu­siik­kie­si­tyk­siä sekä pa­nee­li­kes­kus­te­lu.

Ur­hei­lu

Katujuoksu pienellä porukalla

Soi­nin Si­sun ka­tu­juok­su­ki­sa vie­tiin läpi nel­jän­tois­ta juok­si­jan voi­min. Sa­mal­le il­lal­le sat­tui mo­nen­lais­ta muu­ta ta­pah­tu­maa, jo­ten osal­lis­tu­ja­mää­rä jäi to­tut­tua pie­nem­mäk­si. Mat­ka­na kai­kil­la oli noin ki­lo­met­rin lenk­ki.

Tilavuokraus hyvinvointialueen tarkastelussa

Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­hal­li­tus kä­sit­te­li ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na 31. elo­kuu­ta laa­jas­ti kiin­teis­tö- ja vuok­ra­jär­jes­te­ly­jä.
Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Seu­ra­kun­ta

Motoristikirkko Kultaisella korilla

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Äh­tä­rin kes­kus­tas­sa on kuul­ta­va­na tu­le­va­na sun­nun­tai­na moot­to­rin pä­ri­nää kol­mat­ta ker­taa jär­jes­tet­tä­vän mo­to­ris­ti­kir­kon jal­kau­tu­es­sa 6.9. klo 13 Kul­tai­sel­le ko­ril­le. En­sim­mäi­sen ker­ran ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin kir­kon­mä­el­lä, to­ril­la se on nyt tois­ta ker­taa.

pixabay

Hy­vin­voin­ti

Vain saman kokenut tietää miltä se tuntuu

pixabay

pixabay

Sy­dän­sai­rau­det ja nii­den ris­ki­te­ki­jät kos­ket­ta­vat ta­val­la tai toi­sel­la lä­hes jo­kais­ta suo­ma­lais­ta. Vuo­sit­tain Suo­mes­sa noin 17 000 sai­ras­tuu sy­dä­nin­fark­tiin. Sy­dä­nin­fark­ti­po­ti­las saa Suo­mes­sa laa­du­kas­ta hoi­toa ja mah­dol­li­suu­det sel­viy­tyä ovat hy­vät, jos apu on eh­ti­nyt pai­kal­le ajois­sa.
Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Va­paa-ai­ka

Bocciaturnaus aurinkoisessa kesäillassa

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Ke­hi­tys­vam­mais­ten asu­mi­syk­si­köi­den Rai­ku­lan ja Pu­na­tul­kun asuk­kaat ko­koon­tui­vat run­sas­lu­kui­si­na per­jan­tai-il­ta­na boc­ci­a­ken­tän ää­reen. Oli boc­ci­a­tur­nauk­sen ai­ka.
Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Sirpa Teerimäki

Jo on tomaatilla kokoa

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Sirpa Teerimäki

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Sirpa Teerimäki

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Merk­ki­päi­vät

Elli Lehtoranta siirtyi toiselle sataluvulle – Parasta tavallinen tasainen elämä

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Sata vuot­ta elä­män­ko­ke­mus­ta on mat­ka, jo­hon mah­tuu run­saas­ti muis­to­ja ja muu­tok­sia niin omaan elä­mään kuin ym­pä­röi­vään yh­teis­kun­taan. Äh­tä­ri­läi­nen El­li Leh­to­ran­ta (o.s. Lam­pi) viet­ti pari viik­koa sit­ten 100-vuo­tis­juh­laa per­heen kes­ken Pal­ve­lu­ko­ti Ran­ta­ko­dos­sa Ala­vu­del­la. Pal­ve­lu­jen ää­rel­le hän muut­ti ko­to­aan vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa. Leh­to­ran­ta on syn­ty­nyt 22.8.1926.
Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Iira Sulkava

Ur­hei­lu

Koskinen ja Toivonen maaottelussa

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Iira Sulkava

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Iira Sulkava

Äh­tä­rin Ur­hei­li­jois­ta oli kak­si edus­ta­jaa Suo­mi-Ruot­si ylei­sur­hei­lu­maa­ot­te­lus­sa. Maa­ot­te­lu ki­sat­tiin Hel­sin­gin Olym­pi­as­ta­di­o­nil­la 29.–30. elo­kuu­ta.

Seu­ra­kun­ta

Evankeliset syyspäivät Soinissa

Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa jär­jes­te­tään 6.–8. syys­kuu­ta jäl­leen evan­ke­li­set syys­päi­vät. Päi­vät al­ka­vat sun­nun­tai­na mes­sul­la kir­kos­sa. Mes­sus­sa saar­naa Mat­ti Rin­ta­la. Mes­sun jäl­keen on kirk­ko­kah­vit seu­ra­kun­ta­ko­dil­la sekä pie­ni päi­vä­ti­lai­suus, jos­sa mu­ka­na Ter­ho Ka­ner­vik­ko­a­ho ja Rin­ta­la.

UN arkisto

Keppari Cup 2026 huipentuu finaaliin

UN arkisto

UN arkisto

Leh­ti­mä­en Rat­sas­ta­jien, Jär­vi-Poh­jan­maan Rat­sas­ta­jien sekä Ala­jär­ven 4H-yh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mä Kep­pa­ri Cup 2026 hui­pen­tuu fi­naa­lin. Fi­naa­li jär­jes­te­tään Ja­min Sa­don­kor­juu­mark­ki­noi­den yh­tey­des­sä lau­an­tai­na 5. syys­kuu­ta kel­lo 11 al­ka­en Ja­min Ku­re­jo­en toi­mi­pis­teen tal­lin ken­täl­lä.

Kult­tuu­ri

Janne Tenhunen – soivia maalauksia

Soi­nin kir­jas­tos­sa on esil­lä äh­tä­ri­läi­sen Jan­ne Ten­hu­sen tai­det­ta syys­kuun ajan. Ku­va­tai­de on ol­lut mer­kit­tä­väs­sä osas­sa Jan­ne Ten­hu­sen elä­mää, vaik­ka hän ei ole am­ma­tik­seen tai­tei­li­ja­na toi­mi­nut­kaan.

Pixabay

Arviointiryhmän työskentely alkoi

Pixabay

Pixabay

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een ar­vi­oin­ti­ryh­män en­sim­mäi­nen ko­kous jär­jes­tet­tiin maa­nan­tai­na 24. elo­kuu­ta. Ar­vi­oin­ti­ryh­mä kuu­li kat­sauk­sen hy­vin­voin­ti­a­lu­een ta­lous­ti­lan­tee­seen.

Elena Mikkilä Photography

Heini Lamminahosta ensimmäinen Lakeuden ääni

Elena Mikkilä Photography

Elena Mikkilä Photography

His­to­ri­an en­sim­mäi­nen La­keu­den lau­lu­ki­sa, jon­ka jär­jes­tä­ji­nä toi­mi­vat tan­go­kan­sal­le tu­tut puu­ha­mie­het Jas­ka Mä­ky­nen ja Pet­ri Ri­ta­ri, käy­tiin 14.–15.8. En­sim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la per­jan­tai­na mu­ka­na oli yh­teen­sä yli 70 lau­la­jaa.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käyntiin Soinissa

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Ope­raa­tio Jou­lun Lap­si on vie­nyt ken­kä­laa­ti­koi­hin pa­kat­tu­ja lah­jo­ja maa­il­man vä­hä­va­rai­sil­le lap­sil­le kan­sain­vä­li­ses­ti jo yli 30 vuo­den ajan. Suo­mes­sa ke­räys­tä koor­di­noi Pat­mos Lä­he­tys­jär­jes­tö ja Soi­nis­sa ke­räyk­seen on osal­lis­tut­tu lä­hes alus­ta al­ka­en. An­ni Aho­pel­to oli Soi­nis­sa pit­kän ai­kaa tär­keä hen­ki­lö ke­räys­tä to­teut­ta­mas­sa.
Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Honkiniemi tarjosi upeat puitteet esteettömälle luonto­ta­pah­tumalle

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Hon­ki­nie­men luon­to­lei­ri­kes­kuk­ses­sa mie­ti­tään kuu­mei­ses­ti rat­kai­su­ja ar­voi­tuk­siin, toi­saal­la jouk­ko ih­mi­siä te­kee ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sia luon­non hel­mas­sa. Me­neil­lään on Es­tee­tön luon­to­ta­pah­tu­ma, jon­ka suun­nit­te­lus­ta ja to­teu­tuk­ses­ta vas­ta­si­vat In­va­li­di­liit­to, Suo­men­se­län In­va­li­dit ry sekä Ku­ri­kan In­va­li­dit ry.
Santra Rintamäki ja Venla Saari hakemassa näytteitä Ähtärinjärveltä keväällä 2025.

Santra Rintamäki ja Venla Saari hakemassa näytteitä Ähtärinjärveltä keväällä 2025.

Tuula Väänänen

Ähtärinjärvi Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden tutkimuskohteena

Santra Rintamäki ja Venla Saari hakemassa näytteitä Ähtärinjärveltä keväällä 2025.

Santra Rintamäki ja Venla Saari hakemassa näytteitä Ähtärinjärveltä keväällä 2025.

Tuula Väänänen

Santra Rintamäki ja Venla Saari hakemassa näytteitä Ähtärinjärveltä keväällä 2025.

Santra Rintamäki ja Venla Saari hakemassa näytteitä Ähtärinjärveltä keväällä 2025.

Tuula Väänänen

Äh­tä­rin­jär­vi on pit­kään oman­nut mai­neen hy­vä­nä ku­ha­jär­ve­nä. Ku­han laa­ja­mit­tai­set is­tu­tuk­set jär­veen lo­pe­tet­tiin 2000-lu­vun alus­sa ja vii­mei­nen noin 3000 ka­lan is­tu­ka­se­rä las­ket­tiin jär­veen vuon­na 2009. Täs­tä läh­tien jär­ven ku­ha­po­pu­laa­tio on tiet­tä­väs­ti ol­lut luon­tai­sen li­sään­ty­mi­sen va­ras­sa.
Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Loimu tarjoaa yhdessäoloa ja tekemistä

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na Äh­tä­rin Ar­jen valo ry:n toi­mi­ti­la Loi­mun ava­jai­sis­sa Os­to­lan­tien var­rel­la nau­ti­taan yh­des­sä­o­los­ta mais­tu­vien herk­ku­voh­ve­lien ää­rel­lä. Yh­dis­tys sai al­kun­sa ke­vääl­lä muu­ta­man paik­ka­kun­nal­la asu­van kris­ti­tyn aloit­ta­es­sa yh­teisk­ris­til­li­sen toi­min­nan, jon­ka yti­mes­sä on nuo­ri­so­työ ja ruo­ka-apu­toi­min­ta.
Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Elina Suosalo

Nuoriso- ja kulttuu­ri­pal­kinnot jaettiin Ylävesien yössä

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Elina Suosalo

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Elina Suosalo

Ylä­ve­sien yös­sä nos­tet­tiin esiin paik­ka­kun­nan kult­tuu­ri­toi­min­taa mo­nin eri ta­voin. Yh­te­nä ta­pah­tu­ma­na oli vuo­den 2024 nuo­ri­so- ja kult­tuu­ri­pal­kin­to­jen saa­jien jul­kis­ta­mi­nen. Pal­kin­to­ja oli­vat luo­vut­ta­mas­sa si­vis­tys- ja hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Sir­pa Lei­no­nen, kau­pun­gin­joh­ta­ja Pert­tu Son­ni­nen sekä va­paa-ai­ka- ja hy­vin­voin­ti­pääl­lik­kö Anu Paa­la­nen.

Julkilausuma Kristil­lis­de­mok­raattien puolueohjelmaan

Nuo­ret ei­vät saa ny­kyi­ses­tä kä­si­työ -op­pi­ai­nees­ta ki­pi­nään tek­nii­kan aloil­le - tek­ni­nen työ (ja tek­no­lo­gia) - op­pi­ai­ne on saa­ta­va ta­kai­sin pe­rus­kou­luun.
Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Iiris Yli-Kaatiala Miss Suomi -semifinaaliin

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen Ii­ris Yli-Kaa­ti­a­la on sel­vit­tä­nyt tien­sä Miss Suo­mi -se­mi­fi­naa­liin. Ii­ris to­te­aa Miss Suo­mi -mat­kan ol­leen pit­kä ja ta­voit­teel­li­nen pro­ses­si, joka on eden­nyt vai­he vai­heel­ta koh­ti tätä het­keä.
Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Uusi rokotuspalvelu toimii apteekin tiloissa

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Äh­tä­rin ap­tee­kis­sa al­koi syys­kuun alus­ta uu­si ro­ko­tus­pal­ve­lu, jon­ka an­si­os­ta oma­kus­tan­nus­ro­kot­teet voi­daan jat­kos­sa an­taa ap­tee­kin ti­lois­sa. Il­mai­set ja ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vat ro­kot­teet tu­lee kui­ten­kin edel­leen hoi­taa ter­vey­den­huol­lon kaut­ta.
Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Alkusyksy hyvää aikaa suojata taimikot ja tarkistaa metsän hirvie­läin­va­hingot

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat tär­ke­ää ai­kaa sekä hir­vie­läin­va­hin­ko­jen eh­käi­sys­sä et­tä jo syn­ty­nei­den va­hin­ko­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Met­sä­no­mis­ta­ja voi vä­hen­tää tu­le­via va­hin­ko­ja suo­jaa­mal­la ar­vok­kai­ta leh­ti­puu­tai­mi­koi­ta ja huo­mi­oi­mal­la hir­vie­läi­met tai­mi­kon­hoi­dos­sa. Sa­mal­la kan­nat­taa tar­kis­taa omat met­sät ja il­moit­taa mer­kit­tä­vis­tä va­hin­gois­ta Met­sä­kes­kuk­seen.
Terho Kanervikkoaho pohti joulun alkujuuria yleisöä kysymysten johdattelemana Lehtimäellä.

Terho Kanervikkoaho pohti joulun alkujuuria yleisöä kysymysten johdattelemana Lehtimäellä.

Kuvat: Elina Suosalo

Terhon joulujuttuja kuultiin Lehtimäen seurakuntakodilla

Terho Kanervikkoaho pohti joulun alkujuuria yleisöä kysymysten johdattelemana Lehtimäellä.

Terho Kanervikkoaho pohti joulun alkujuuria yleisöä kysymysten johdattelemana Lehtimäellä.

Kuvat: Elina Suosalo

Terho Kanervikkoaho pohti joulun alkujuuria yleisöä kysymysten johdattelemana Lehtimäellä.

Terho Kanervikkoaho pohti joulun alkujuuria yleisöä kysymysten johdattelemana Lehtimäellä.

Kuvat: Elina Suosalo

Leh­ti­mä­en seu­ra­kun­ta­ko­dil­la vie­tet­tiin läm­min­hen­kis­tä il­taa Ka­ner­vik­ko­a­ho Ter­hon jou­lu­jut­tu­jen pa­ris­sa. Ti­lai­suu­den alus­sa Leh­ti­mä­en uu­si, vas­ta vi­ras­sa aloit­ta­nut Ii­ro Heik­ki­lä esit­te­li it­sen­sä ja vas­tai­li ylei­sön ky­sy­myk­siin.
Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Legendaarista Club B52:sta herätellään henkiin uuden yhdistyksen voimin

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Mo­net ovat ko­ke­neet muis­to­rik­kai­ta het­kiä vuo­si­na 1999–2021 toi­mi­neen Club B52:en le­gen­daa­ri­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ti­lat ovat ol­leet tyh­jil­lään, mut­ta kiin­teis­töä re­mon­toi­daan uut­ta tar­koi­tus­ta var­ten, van­ho­ja pe­rin­tei­tä kun­ni­oit­ta­en. Ta­voi­te on sama, Äh­tä­rin viih­de-elä­män vir­kis­tä­mi­nen.
Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Huutoniemi Miss World Finland voittoon

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen Kiia Huu­to­nie­mi on voit­ta­nut Miss World Fin­land kil­pai­lun per­jan­tai­na 21. mar­ras­kuu­ta. Kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gis­sä Paa­si­tor­nin juh­la­sa­lis­sa.
Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Avoimien ovien päivä keräsi väkeä Lehtimäen opistolle

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

– Mu­siik­ki­tun­nit men­nään hy­vin pit­käl­ti opis­ke­li­joi­den joh­dol­la, he saa­vat lau­laa, soit­taa ja to­teut­taa mu­siik­kia omien toi­vei­den­sa mu­kaan. Mu­siik­ki­tun­nit ovat­kin erit­täin suo­sit­tu­ja, to­te­si Leh­ti­mä­en opis­ton mu­sii­ki­no­pet­ta­ja Har­ri Kuh­mo­nen opis­ton avoin­ten ovien päi­vä­nä vii­me lau­an­tai­na.
Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Va­paa-ai­ka

Bocciaturnaus aurinkoisessa kesäillassa

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Ke­hi­tys­vam­mais­ten asu­mi­syk­si­köi­den Rai­ku­lan ja Pu­na­tul­kun asuk­kaat ko­koon­tui­vat run­sas­lu­kui­si­na per­jan­tai-il­ta­na boc­ci­a­ken­tän ää­reen. Oli boc­ci­a­tur­nauk­sen ai­ka.
Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Merk­ki­päi­vät

Elli Lehtoranta siirtyi toiselle sataluvulle – Parasta tavallinen tasainen elämä

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Sata vuot­ta elä­män­ko­ke­mus­ta on mat­ka, jo­hon mah­tuu run­saas­ti muis­to­ja ja muu­tok­sia niin omaan elä­mään kuin ym­pä­röi­vään yh­teis­kun­taan. Äh­tä­ri­läi­nen El­li Leh­to­ran­ta (o.s. Lam­pi) viet­ti pari viik­koa sit­ten 100-vuo­tis­juh­laa per­heen kes­ken Pal­ve­lu­ko­ti Ran­ta­ko­dos­sa Ala­vu­del­la. Pal­ve­lu­jen ää­rel­le hän muut­ti ko­to­aan vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa. Leh­to­ran­ta on syn­ty­nyt 22.8.1926.
Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sirpa Teerimäki

Lap­set ja nuo­ret

Senioriopettajat oppilaiden ilona Otson yhtenäiskoululla

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sirpa Teerimäki

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sirpa Teerimäki

Se­ni­o­ri­o­pet­ta­jat ovat jal­kau­tu­neet Äh­tä­ris­sä Ot­son yh­te­näis­kou­lun 1.–3.- luok­kien op­pi­lai­den pa­riin. Kyse on Tii­na Ki­vi­num­men al­kuun pol­kai­se­mas­ta va­paa­eh­tois­toi­min­nas­ta, jo­hon kuu­luu op­pi­tun­nin ai­ka­na lu­et­ta­va satu. Mu­ka­na lu­ku­rin­gis­sä on yh­dek­sän se­ni­o­ri­o­pet­ta­jaa, jot­ka kaik­ki ovat ko­ke­neet lu­ku­het­ket an­toi­sik­si.
Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Seu­ra­kun­ta

Motoristikirkko Kultaisella korilla

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Äh­tä­rin kes­kus­tas­sa on kuul­ta­va­na tu­le­va­na sun­nun­tai­na moot­to­rin pä­ri­nää kol­mat­ta ker­taa jär­jes­tet­tä­vän mo­to­ris­ti­kir­kon jal­kau­tu­es­sa 6.9. klo 13 Kul­tai­sel­le ko­ril­le. En­sim­mäi­sen ker­ran ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin kir­kon­mä­el­lä, to­ril­la se on nyt tois­ta ker­taa.

Lumimarjat

Puo­li­so toi lu­mi­mar­jo­ja mal­jak­koon.
Kun kat­soin ok­sia,
mie­lee­ni tuli pää­si­äi­nen.
Sei­mel­tä on
ly­hyt mat­ka Gol­ga­tal­le.
Mei­dän tu­lee siu­na­ten
muis­taa mo­lem­pia juh­lia.
Ja eri­koi­ses­ti Jee­sus­ta,
joka tu­lee luok­sem­me
sei­men lap­se­na
– ja kun­ni­an ku­nin­kaa­na.
Hän ky­syy meil­tä:
On­ko mi­nul­le
ti­laa sy­dä­mis­sän­ne?
Pastori Tomi Kuosmanen painottaa sielunhoidon merkitystä työssään. Lettujen paistokin kuuluu siihen.

Pastori Tomi Kuosmanen painottaa sielunhoidon merkitystä työssään. Lettujen paistokin kuuluu siihen.

Hen­gel­li­set

Lähetys­ti­lai­suuden vieraana pastori Tomi Kuosmanen

Pastori Tomi Kuosmanen painottaa sielunhoidon merkitystä työssään. Lettujen paistokin kuuluu siihen.

Pastori Tomi Kuosmanen painottaa sielunhoidon merkitystä työssään. Lettujen paistokin kuuluu siihen.

Pastori Tomi Kuosmanen painottaa sielunhoidon merkitystä työssään. Lettujen paistokin kuuluu siihen.

Pastori Tomi Kuosmanen painottaa sielunhoidon merkitystä työssään. Lettujen paistokin kuuluu siihen.

Äh­tä­rin Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nas­sa sun­nun­tai­na 23.8.kel­lo 11 al­ka­va lä­he­tys­ju­ma­lan­pal­ve­lus saa vie­raak­seen pas­to­ri Tomi Kuos­ma­sen. Hän on en­ti­nen kris­til­lis­de­mok­raat­tien po­lii­tik­ko ja ol­lut 15 vuo­den ajan lä­he­tys­työs­sä eri mais­sa, muun mu­as­sa Ne­pa­lis­sa. Per­hee­seen kuu­luu vai­mo Eli­sa ja vuon­na 2021 syn­ty­nyt poi­ka.
Nuutti Nikula Suomen Huoltovarmuuskeskuksesta totesi huoltovarmuuden olevan Suomen kokonaisturvallisuuden perusta.

Nuutti Nikula Suomen Huoltovarmuuskeskuksesta totesi huoltovarmuuden olevan Suomen kokonaisturvallisuuden perusta.

Huoltovarmuuskeskus

Maaseutu toimii huoltovarmuuden kivijalkana

Nuutti Nikula Suomen Huoltovarmuuskeskuksesta totesi huoltovarmuuden olevan Suomen kokonaisturvallisuuden perusta.

Nuutti Nikula Suomen Huoltovarmuuskeskuksesta totesi huoltovarmuuden olevan Suomen kokonaisturvallisuuden perusta.

Huoltovarmuuskeskus

Nuutti Nikula Suomen Huoltovarmuuskeskuksesta totesi huoltovarmuuden olevan Suomen kokonaisturvallisuuden perusta.

Nuutti Nikula Suomen Huoltovarmuuskeskuksesta totesi huoltovarmuuden olevan Suomen kokonaisturvallisuuden perusta.

Huoltovarmuuskeskus

Äh­tä­ris­sä ke­sän alus­sa käyn­nis­ty­neen Suo­men huol­to­var­muus ja maa­seu­tu -hank­keen aloi­tus­se­mi­naa­ri ke­rä­si mu­ka­vas­ti osal­lis­tu­jia Pir­kan­lin­naan vii­me per­jan­tai­na. Se­mi­naa­rin pu­hu­ji­na ja pa­nee­li­kes­kus­te­lus­sa mu­ka­na oli­vat val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vät huol­to­var­muu­den ja va­rau­tu­mi­sen asi­an­tun­ti­jat ja päät­tä­jät.

Ur­hei­lu

Katujuoksu pienellä porukalla

Soi­nin Si­sun ka­tu­juok­su­ki­sa vie­tiin läpi nel­jän­tois­ta juok­si­jan voi­min. Sa­mal­le il­lal­le sat­tui mo­nen­lais­ta muu­ta ta­pah­tu­maa, jo­ten osal­lis­tu­ja­mää­rä jäi to­tut­tua pie­nem­mäk­si. Mat­ka­na kai­kil­la oli noin ki­lo­met­rin lenk­ki.

Vuodenajat

Tal­ven lu­mi­pei­te ku­vaa elä­mää,
kai­kes­sa puh­tau­des­saan…
Ke­vään oras­ta­va vih­reys ku­vaa elä­mää,
vie­lä kai­kes­sa vi­at­to­muu­des­saan…
Kesä on ai­kaa, joka on kas­vua elä­män,
kai­kes­sa kau­neu­des­saan…
Syk­sy on vä­ri­lois­toa, joka ker­too
koko elä­män ta­ri­nan…
Vuo­de­na­jat on mei­dän par­haak­sem­me,
kai­kil­la on oma tar­koi­tus,
elä­män­kier­ros­sa.
Vuo­de­na­jois­sa on ih­mi­sen­kin elä­mä
ko­ko­nai­suu­des­saan...
Kii­tos Tai­vaan Isäl­lem­me kai­kes­ta…
Berliinin valloitusta johtanut puna-armeijan kenraali Tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Muistomerkillä palaa ikuinen tuli. Kuva Maire ja Urho Karin Moskovan matkalta.

Berliinin valloitusta johtanut puna-armeijan kenraali Tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Muistomerkillä palaa ikuinen tuli. Kuva Maire ja Urho Karin Moskovan matkalta.

Urho Karin kotialbumi

Elet­tyä elä­mää

Molotovin verhot

Berliinin valloitusta johtanut puna-armeijan kenraali Tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Muistomerkillä palaa ikuinen tuli. Kuva Maire ja Urho Karin Moskovan matkalta.

Berliinin valloitusta johtanut puna-armeijan kenraali Tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Muistomerkillä palaa ikuinen tuli. Kuva Maire ja Urho Karin Moskovan matkalta.

Urho Karin kotialbumi

Berliinin valloitusta johtanut puna-armeijan kenraali Tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Muistomerkillä palaa ikuinen tuli. Kuva Maire ja Urho Karin Moskovan matkalta.

Berliinin valloitusta johtanut puna-armeijan kenraali Tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Muistomerkillä palaa ikuinen tuli. Kuva Maire ja Urho Karin Moskovan matkalta.

Urho Karin kotialbumi

Vuon­na 1944 oli so­ta­ti­lan­ne. Se ai­heut­ti mo­nen­lai­sia eri­koi­sia ti­lan­tei­ta koko Suo­mes­sa, myös maa­seu­dul­la.
Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Ur­hei­lu

Arpaisten patikka kutsuu luontoon

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Ar­pais­ten pa­tik­ka kut­suu jo 32. ker­ran syk­syi­seen luon­toon. Lau­an­tai­na 12. syys­kuu­ta Soi­nin met­sis­sä nau­ti­taan syk­syi­ses­tä luon­nos­ta, pa­ti­koin­nis­ta ja hy­väs­tä seu­ras­ta tu­tus­sa ta­pah­tu­mas­sa. Osal­lis­tu­jan tar­vit­see vain pu­keu­tua sään­mu­kai­ses­ti ja saa­pua pai­kal­le. Pa­ti­kan jär­jes­tä­jät huo­leh­ti­vat kai­kes­ta muus­ta.
Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Sirpa Teerimäki

Re­mon­toin­ti ja ra­ken­ta­mi­nen

Palveluja ihmisen ja rakennuksen hyvinvoinniksi

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Sirpa Teerimäki

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Sirpa Teerimäki

Ke­vät­tä koh­ti men­tä­es­sä mie­leen nou­se­vat aja­tuk­set ko­din tai va­paa-ajan asun­non kor­jaus­toi­mis­ta sekä re­mon­teis­ta, pie­nis­tä ja isom­mis­ta. Moni pie­ni kor­jaus­toi­mi te­ke­mät­tä jää­nee­nä voi joh­taa suu­rem­piin töi­hin – kan­nat­taa siis ol­la ajois­sa asi­al­la.
Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ur­hei­lu

Ähtäri­läi­sur­heilijat nuorten SM-halleissa

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Mus­ta­saa­ren Bot­ni­a­hal­lis­sa kil­pail­tiin nuor­ten Suo­men mes­ta­ruuk­sis­ta 20.–22. hel­mi­kuu­ta. Vii­kon­lop­pu­na kil­pai­li­vat 17-, 19- ja 22-vuo­ti­aat. Äh­tä­rin Ur­hei­li­jois­ta mu­ka­na oli­vat El­me­ri Ylä-Jus­si­la, Sisu Suu­ta­ri­nen ja Ja­des­sa Syr­jä­lä.
Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Sirpa Teerimäki

Kunniakirja Ukrainan hyväksi tehdystä vapaaehtoistyöstä

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Sirpa Teerimäki

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Sirpa Teerimäki

Ak­tii­vi­ses­ti nel­jän vuo­den ajan va­pa­eh­tois­työ­tä Uk­rai­nan hy­väk­si teh­neel­le Tuu­lik­ki Kort­tei­sel­le on myön­net­ty 31.1.2026 Uk­rai­na­na so­ti­la­so­sas­ton kun­ni­a­kir­ja. Pri­kaa­tin ko­men­ta­ja Le­ve­nets Ja­ros­la­vin al­le­kir­joit­ta­man kun­ni­a­kir­jan luo­vut­ti Kort­tei­sel­le OM­RI ry:n ve­tä­jä Ta­pio Warén maa­nan­tai­na 2. maa­lis­kuu­ta Hel­sin­gis­sä.
Lehtimäen Valkealammen hiihtostadionilla riitti lunta säästä huolimatta, joten innokkaat Hippo-hiihtäjät pääsivät kilpailemaan kolmannen osakilpailunsa.

Lehtimäen Valkealammen hiihtostadionilla riitti lunta säästä huolimatta, joten innokkaat Hippo-hiihtäjät pääsivät kilpailemaan kolmannen osakilpailunsa.

Kuvat: Elina Suosalo

Ur­hei­lu

Hippo-hiihdot päätökseen Valkealammella

Lehtimäen Valkealammen hiihtostadionilla riitti lunta säästä huolimatta, joten innokkaat Hippo-hiihtäjät pääsivät kilpailemaan kolmannen osakilpailunsa.

Lehtimäen Valkealammen hiihtostadionilla riitti lunta säästä huolimatta, joten innokkaat Hippo-hiihtäjät pääsivät kilpailemaan kolmannen osakilpailunsa.

Kuvat: Elina Suosalo

Lehtimäen Valkealammen hiihtostadionilla riitti lunta säästä huolimatta, joten innokkaat Hippo-hiihtäjät pääsivät kilpailemaan kolmannen osakilpailunsa.

Lehtimäen Valkealammen hiihtostadionilla riitti lunta säästä huolimatta, joten innokkaat Hippo-hiihtäjät pääsivät kilpailemaan kolmannen osakilpailunsa.

Kuvat: Elina Suosalo

Hip­po-hiih­to­jen kol­mas ja sa­mal­la vii­mei­nen osa­kil­pai­lu hiih­det­tiin Val­ke­a­lam­men hiih­tos­ta­di­o­nil­la lau­an­tai­na 21. maa­lis­kuu­ta. Kil­pai­lu hiih­det­tiin va­paal­la tyy­lil­lä ja jo­kai­nen hiih­tä­jä pal­kit­tiin OP-mi­ta­leil­la.
Musiikki on ollut vahva osa pastorina ja evankelistana toimineen Heikki Raatikaisen kutsumusta. Itse tehtyjen laulujen valikoima on laaja.

Musiikki on ollut vahva osa pastorina ja evankelistana toimineen Heikki Raatikaisen kutsumusta. Itse tehtyjen laulujen valikoima on laaja.

Heikki Raatikainen

Hen­gel­li­set

Heikki Raatikainen välittää evankeliumin ilosanomaa pääsiäisaamuun

Musiikki on ollut vahva osa pastorina ja evankelistana toimineen Heikki Raatikaisen kutsumusta. Itse tehtyjen laulujen valikoima on laaja.

Musiikki on ollut vahva osa pastorina ja evankelistana toimineen Heikki Raatikaisen kutsumusta. Itse tehtyjen laulujen valikoima on laaja.

Heikki Raatikainen

Musiikki on ollut vahva osa pastorina ja evankelistana toimineen Heikki Raatikaisen kutsumusta. Itse tehtyjen laulujen valikoima on laaja.

Musiikki on ollut vahva osa pastorina ja evankelistana toimineen Heikki Raatikaisen kutsumusta. Itse tehtyjen laulujen valikoima on laaja.

Heikki Raatikainen

Äh­tä­rin Hel­lun­tai­seu­ra­kun­nal­la on ilo saa­da vie­raak­seen pää­si­äis­päi­vä­nä 5. huh­ti­kuu­ta tut­tu mies, vuo­si­na 1998–2007 seu­ra­kun­nan pas­to­ri­na toi­mi­nut Heik­ki ”Heka” Raa­ti­kai­nen. Äh­tä­ris­tä hy­vät muis­tot saa­nut Heik­ki, vai­mo Tuu­la sekä lap­set Jose ja Em­mi muut­ti­vat Tik­ka­kos­kel­le, mis­sä Heik­ki pal­ve­li vas­taa­vas­sa työs­sä eläk­keel­le siir­ty­mi­seen saak­ka vuon­na 2020. Hän ei kui­ten­kaan jää­nyt eläk­keel­le kut­su­muk­ses­taan pal­vel­la Ju­ma­laa, vaan kier­te­lee eri seu­ra­kun­nis­sa pu­hu­ja­na ja lau­la­ja­na kuu­kau­sit­tain.

Runoilijan kuukausi

Au­rin­ko pais­taa
aa­mul­la ja il­lal­la.
Lu­met on su­la­neet
ja pois­ta­neet huo­lem­me.
Kuk­ka­pen­keis­tä nou­see
si­ni­kel­lot ja kroo­kuk­set.
Sy­ree­ni kas­vat­taa
uu­sia sil­mu­ja.
Jout­se­nia nä­kee pal­jon.
Nä­ke­mäs­täm­me voi sä­vel­tää
kii­tos­lau­lun Her­ral­le,
iki­ai­ko­jen Luo­jal­le.
Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Merk­ki­päi­vät

Elli Lehtoranta siirtyi toiselle sataluvulle – Parasta tavallinen tasainen elämä

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Sata vuot­ta elä­män­ko­ke­mus­ta on mat­ka, jo­hon mah­tuu run­saas­ti muis­to­ja ja muu­tok­sia niin omaan elä­mään kuin ym­pä­röi­vään yh­teis­kun­taan. Äh­tä­ri­läi­nen El­li Leh­to­ran­ta (o.s. Lam­pi) viet­ti pari viik­koa sit­ten 100-vuo­tis­juh­laa per­heen kes­ken Pal­ve­lu­ko­ti Ran­ta­ko­dos­sa Ala­vu­del­la. Pal­ve­lu­jen ää­rel­le hän muut­ti ko­to­aan vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa. Leh­to­ran­ta on syn­ty­nyt 22.8.1926.
Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käyntiin Soinissa

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Ope­raa­tio Jou­lun Lap­si on vie­nyt ken­kä­laa­ti­koi­hin pa­kat­tu­ja lah­jo­ja maa­il­man vä­hä­va­rai­sil­le lap­sil­le kan­sain­vä­li­ses­ti jo yli 30 vuo­den ajan. Suo­mes­sa ke­räys­tä koor­di­noi Pat­mos Lä­he­tys­jär­jes­tö ja Soi­nis­sa ke­räyk­seen on osal­lis­tut­tu lä­hes alus­ta al­ka­en. An­ni Aho­pel­to oli Soi­nis­sa pit­kän ai­kaa tär­keä hen­ki­lö ke­räys­tä to­teut­ta­mas­sa.
Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Loimu tarjoaa yhdessäoloa ja tekemistä

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na Äh­tä­rin Ar­jen valo ry:n toi­mi­ti­la Loi­mun ava­jai­sis­sa Os­to­lan­tien var­rel­la nau­ti­taan yh­des­sä­o­los­ta mais­tu­vien herk­ku­voh­ve­lien ää­rel­lä. Yh­dis­tys sai al­kun­sa ke­vääl­lä muu­ta­man paik­ka­kun­nal­la asu­van kris­ti­tyn aloit­ta­es­sa yh­teisk­ris­til­li­sen toi­min­nan, jon­ka yti­mes­sä on nuo­ri­so­työ ja ruo­ka-apu­toi­min­ta.
Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Ur­hei­lu

Arpaisten patikka kutsuu luontoon

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Arpaisten patikan järjestelyistä vastaa tuttu tiimi. Mukana ovat muun muassa Ritva Sippola (vas.), Minna Aho, Vesa Löytömäki, Cheyenne Järvinen ja Satu Laitila.

Sami Jussila

Ar­pais­ten pa­tik­ka kut­suu jo 32. ker­ran syk­syi­seen luon­toon. Lau­an­tai­na 12. syys­kuu­ta Soi­nin met­sis­sä nau­ti­taan syk­syi­ses­tä luon­nos­ta, pa­ti­koin­nis­ta ja hy­väs­tä seu­ras­ta tu­tus­sa ta­pah­tu­mas­sa. Osal­lis­tu­jan tar­vit­see vain pu­keu­tua sään­mu­kai­ses­ti ja saa­pua pai­kal­le. Pa­ti­kan jär­jes­tä­jät huo­leh­ti­vat kai­kes­ta muus­ta.
Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Seu­ra­kun­ta

Motoristikirkko Kultaisella korilla

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

Tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä läheltä ja kauempaa.

UN arkisto

Äh­tä­rin kes­kus­tas­sa on kuul­ta­va­na tu­le­va­na sun­nun­tai­na moot­to­rin pä­ri­nää kol­mat­ta ker­taa jär­jes­tet­tä­vän mo­to­ris­ti­kir­kon jal­kau­tu­es­sa 6.9. klo 13 Kul­tai­sel­le ko­ril­le. En­sim­mäi­sen ker­ran ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin kir­kon­mä­el­lä, to­ril­la se on nyt tois­ta ker­taa.
Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Va­paa-ai­ka

Bocciaturnaus aurinkoisessa kesäillassa

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Turnauksessa parasta antia oli osallistumisen ilo.

Titta Huhtamäki

Ke­hi­tys­vam­mais­ten asu­mi­syk­si­köi­den Rai­ku­lan ja Pu­na­tul­kun asuk­kaat ko­koon­tui­vat run­sas­lu­kui­si­na per­jan­tai-il­ta­na boc­ci­a­ken­tän ää­reen. Oli boc­ci­a­tur­nauk­sen ai­ka.
Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Elina Suosalo

Ur­hei­lu

Pesäpallokausi päättyi palkitsemisiin Mustikkavuorella

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Elina Suosalo

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Palkitut kokoontuivat yhteiskuvaan tilaisuuden päätteeksi omalla, upealla pesäpallostadionillaan Mustikkavuorella.

Elina Suosalo

Äh­tä­rin Ur­hei­li­joi­den pe­sä­pal­lo­ja­os­to juh­li pe­sä­pal­lo­kau­den päät­ty­mis­tä vii­me sun­nun­tai­na pe­laa­jien, huol­ta­jien ja pai­kal­la ol­leen ylei­sön kans­sa. Ti­lai­suu­den täh­ti­nä oli­vat pe­laa­jat, joi­ta pal­kit­tiin saa­vu­tus­ten joh­dos­ta.

Töysän apteekin lääkevalmistus pelastettava - lääkevalmistuksen keskittäminen estettävä

Kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la on jät­tä­nyt asi­a­no­mai­sen mi­nis­te­rin vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Ala­vu­del­la si­jait­se­van Töy­sän ap­tee­kin lää­ke­val­mis­tuk­sen jat­ku­vuu­des­ta.
Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

Kalastuksen saloihin tutustuttiin

Ostolanhovin rannassa

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

– Mie­luum­min jär­vi­ka­la kuin Nor­jan lohi, to­te­aa Äh­tä­rin­jär­ven ka­las­tus­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja, Suo­men­se­län ka­la­ta­lou­sa­lu­een va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Mik­ko Mä­ki­nen. Me­neil­lään on kan­saa kiin­nos­ta­va kala-ai­hei­nen päi­vä Äh­tä­rin Os­to­lan­ho­vin ran­nas­sa.
Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Iira Sulkava

Ur­hei­lu

Koskinen ja Toivonen maaottelussa

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Iira Sulkava

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Seura-cup urheilijoista Janni, Erika ja Salli Leevi-leijonan kanssa kisatorilla.

Iira Sulkava

Äh­tä­rin Ur­hei­li­jois­ta oli kak­si edus­ta­jaa Suo­mi-Ruot­si ylei­sur­hei­lu­maa­ot­te­lus­sa. Maa­ot­te­lu ki­sat­tiin Hel­sin­gin Olym­pi­as­ta­di­o­nil­la 29.–30. elo­kuu­ta.

Tilavuokraus hyvinvointialueen tarkastelussa

Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­hal­li­tus kä­sit­te­li ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na 31. elo­kuu­ta laa­jas­ti kiin­teis­tö- ja vuok­ra­jär­jes­te­ly­jä.
Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Avoimien ovien päivä keräsi väkeä Lehtimäen opistolle

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

– Mu­siik­ki­tun­nit men­nään hy­vin pit­käl­ti opis­ke­li­joi­den joh­dol­la, he saa­vat lau­laa, soit­taa ja to­teut­taa mu­siik­kia omien toi­vei­den­sa mu­kaan. Mu­siik­ki­tun­nit ovat­kin erit­täin suo­sit­tu­ja, to­te­si Leh­ti­mä­en opis­ton mu­sii­ki­no­pet­ta­ja Har­ri Kuh­mo­nen opis­ton avoin­ten ovien päi­vä­nä vii­me lau­an­tai­na.

pixabay

Ilmianna Suomen surkein kylätie

pixabay

pixabay

Mil­lai­set tiet si­nun ar­ke­a­si ihas­tut­ta­vat tai vi­has­tut­ta­vat? Saa­ko tie kah­vit läik­ky­mään tai ham­paat ka­li­se­maan? Suo­men Ky­lät ry ja Suo­men Tie­yh­dis­tys ry et­si­vät jäl­leen Suo­men sur­kein­ta ky­lä­tie­tä ku­va­kil­pai­lun avul­la.
Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäeltä Egotrippi -yhtyeen basistiksi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Ans­si Maa­sa­lo ku­vai­lee lap­suut­taan ja nuo­ruut­taan Leh­ti­mä­el­lä var­sin tur­val­li­sek­si ja rau­hal­li­sek­si­kin. Ans­sin per­hee­seen kuu­luu van­hem­pien li­säk­si kak­si van­hem­paa sis­koa.
Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Legendaarista Club B52:sta herätellään henkiin uuden yhdistyksen voimin

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Mo­net ovat ko­ke­neet muis­to­rik­kai­ta het­kiä vuo­si­na 1999–2021 toi­mi­neen Club B52:en le­gen­daa­ri­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ti­lat ovat ol­leet tyh­jil­lään, mut­ta kiin­teis­töä re­mon­toi­daan uut­ta tar­koi­tus­ta var­ten, van­ho­ja pe­rin­tei­tä kun­ni­oit­ta­en. Ta­voi­te on sama, Äh­tä­rin viih­de-elä­män vir­kis­tä­mi­nen.

Ur­hei­lu

Katujuoksu pienellä porukalla

Soi­nin Si­sun ka­tu­juok­su­ki­sa vie­tiin läpi nel­jän­tois­ta juok­si­jan voi­min. Sa­mal­le il­lal­le sat­tui mo­nen­lais­ta muu­ta ta­pah­tu­maa, jo­ten osal­lis­tu­ja­mää­rä jäi to­tut­tua pie­nem­mäk­si. Mat­ka­na kai­kil­la oli noin ki­lo­met­rin lenk­ki.
Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Honkiniemi tarjosi upeat puitteet esteettömälle luonto­ta­pah­tumalle

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Hon­ki­nie­men luon­to­lei­ri­kes­kuk­ses­sa mie­ti­tään kuu­mei­ses­ti rat­kai­su­ja ar­voi­tuk­siin, toi­saal­la jouk­ko ih­mi­siä te­kee ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sia luon­non hel­mas­sa. Me­neil­lään on Es­tee­tön luon­to­ta­pah­tu­ma, jon­ka suun­nit­te­lus­ta ja to­teu­tuk­ses­ta vas­ta­si­vat In­va­li­di­liit­to, Suo­men­se­län In­va­li­dit ry sekä Ku­ri­kan In­va­li­dit ry.

Miia Saukko

Me­no­vink­ki

Sato talteen hapattamalla

Miia Saukko

Miia Saukko

Syk­sy tuo tul­les­saan run­saan sa­to­kau­den, mut­ta mi­ten hyö­dyn­tää kas­vi­maan ja puu­tar­han sato ter­veel­li­sel­lä ta­val­la? Mai­to­hap­po­käy­mi­nen eli fer­men­toin­ti on pe­rin­tei­nen säi­lön­tä­me­ne­tel­mä, joka säi­lyt­tää kas­vien ra­vin­teet il­man kuu­men­ta­mis­ta ja te­kee hy­vää vat­sal­le.
Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Huutoniemi Miss World Finland voittoon

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen Kiia Huu­to­nie­mi on voit­ta­nut Miss World Fin­land kil­pai­lun per­jan­tai­na 21. mar­ras­kuu­ta. Kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gis­sä Paa­si­tor­nin juh­la­sa­lis­sa.

Elena Mikkilä Photography

Heini Lamminahosta ensimmäinen Lakeuden ääni

Elena Mikkilä Photography

Elena Mikkilä Photography

His­to­ri­an en­sim­mäi­nen La­keu­den lau­lu­ki­sa, jon­ka jär­jes­tä­ji­nä toi­mi­vat tan­go­kan­sal­le tu­tut puu­ha­mie­het Jas­ka Mä­ky­nen ja Pet­ri Ri­ta­ri, käy­tiin 14.–15.8. En­sim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la per­jan­tai­na mu­ka­na oli yh­teen­sä yli 70 lau­la­jaa.
Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Iiris Yli-Kaatiala Miss Suomi -semifinaaliin

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen Ii­ris Yli-Kaa­ti­a­la on sel­vit­tä­nyt tien­sä Miss Suo­mi -se­mi­fi­naa­liin. Ii­ris to­te­aa Miss Suo­mi -mat­kan ol­leen pit­kä ja ta­voit­teel­li­nen pro­ses­si, joka on eden­nyt vai­he vai­heel­ta koh­ti tätä het­keä.

Seu­ra­kun­ta

Evankeliset syyspäivät Soinissa

Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa jär­jes­te­tään 6.–8. syys­kuu­ta jäl­leen evan­ke­li­set syys­päi­vät. Päi­vät al­ka­vat sun­nun­tai­na mes­sul­la kir­kos­sa. Mes­sus­sa saar­naa Mat­ti Rin­ta­la. Mes­sun jäl­keen on kirk­ko­kah­vit seu­ra­kun­ta­ko­dil­la sekä pie­ni päi­vä­ti­lai­suus, jos­sa mu­ka­na Ter­ho Ka­ner­vik­ko­a­ho ja Rin­ta­la.

Pixabay

Arviointiryhmän työskentely alkoi

Pixabay

Pixabay

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een ar­vi­oin­ti­ryh­män en­sim­mäi­nen ko­kous jär­jes­tet­tiin maa­nan­tai­na 24. elo­kuu­ta. Ar­vi­oin­ti­ryh­mä kuu­li kat­sauk­sen hy­vin­voin­ti­a­lu­een ta­lous­ti­lan­tee­seen.

Hyvää Yrittäjän päivää

Val­ta­kun­nal­lis­ta Yrit­tä­jän päi­vää vie­te­tään vuo­sit­tain syys­kuun 5. päi­vä­nä. Päi­vän ta­ka­na on Yrit­tä­jän Päi­vä -sää­tiö, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on yrit­tä­jä­toi­min­nan tu­ke­mi­nen ja yrit­tä­jyy­den ar­vos­tuk­sen edis­tä­mi­nen.

pixabay

Hy­vin­voin­ti

Vain saman kokenut tietää miltä se tuntuu

pixabay

pixabay

Sy­dän­sai­rau­det ja nii­den ris­ki­te­ki­jät kos­ket­ta­vat ta­val­la tai toi­sel­la lä­hes jo­kais­ta suo­ma­lais­ta. Vuo­sit­tain Suo­mes­sa noin 17 000 sai­ras­tuu sy­dä­nin­fark­tiin. Sy­dä­nin­fark­ti­po­ti­las saa Suo­mes­sa laa­du­kas­ta hoi­toa ja mah­dol­li­suu­det sel­viy­tyä ovat hy­vät, jos apu on eh­ti­nyt pai­kal­le ajois­sa.
Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Elina Suosalo

Nuoriso- ja kulttuu­ri­pal­kinnot jaettiin Ylävesien yössä

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Elina Suosalo

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Sekä nuoriso- että kulttuuripalkinnot 2024 jaettiin kahdelle eri taholle Ylävesien yössä.

Elina Suosalo

Ylä­ve­sien yös­sä nos­tet­tiin esiin paik­ka­kun­nan kult­tuu­ri­toi­min­taa mo­nin eri ta­voin. Yh­te­nä ta­pah­tu­ma­na oli vuo­den 2024 nuo­ri­so- ja kult­tuu­ri­pal­kin­to­jen saa­jien jul­kis­ta­mi­nen. Pal­kin­to­ja oli­vat luo­vut­ta­mas­sa si­vis­tys- ja hy­vin­voin­ti­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Sir­pa Lei­no­nen, kau­pun­gin­joh­ta­ja Pert­tu Son­ni­nen sekä va­paa-ai­ka- ja hy­vin­voin­ti­pääl­lik­kö Anu Paa­la­nen.

pixabay

Korjausavustusta seurantaloille

pixabay

pixabay

Seu­ran­ta­lo­jen kor­jau­sa­vus­tuk­sia voi ha­kea Suo­men Ko­ti­seu­tu­lii­ton säh­köi­ses­sä pal­ve­lus­sa 1. syys­kuu­ta läh­tien ai­na 30. syys­kuu­ta 2026 kel­lo 16 as­ti. Avus­tuk­sel­la on tar­koi­tus säi­lyt­tää seu­ran­ta­lo­jen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vo­kas­ta ra­ken­nus­pe­rin­töä, mah­dol­lis­taa nii­den eri­tyis­piir­teet säi­lyt­tä­vä kor­jaa­mi­nen ja käy­tet­tä­vyyt­tä pa­ran­ta­vat vält­tä­mät­tö­mät muu­tos­työt.

Arkipäivän taivaassa

Täl­lä vii­kol­la olem­me Äh­tä­rin seu­ra­kun­nas­sa ope­tel­leet taas elä­mään ta­val­lis­ta, ta­sais­ta ar­kea. Vii­me vii­kon­lop­pu täyt­tyi ai­ka­tau­lu­te­tus­ta oh­jel­mas­ta ja il­mas­sa vä­rei­li suu­ren juh­lan tun­tu. Ei­kä syyt­tä: piis­pa Mat­ti Sa­lo­mä­ki seu­ru­ei­neen suo­rit­ti seu­ra­kun­nas­sa kol­mi­päi­väi­sen piis­pan­tar­kas­tuk­sen ja vii­kon­lop­pu hui­pen­tui juh­la­mes­suun, jos­sa uu­si kirk­ko­her­ra Lau­ri Pie­ti­käi­nen ase­tet­tiin vir­kaan­sa. Ei­kä tämä ol­lut vain kol­mi­päi­väi­nen pon­nis­tus, vaan piis­pan­tar­kas­tus­ta on val­mis­tel­tu kuu­kau­sia. Huo­lel­li­nen val­mis­te­lu kan­nat­ti, sil­lä vii­kon­lop­pu su­jui hy­vin ja seu­ra­kun­nan toi­min­ta ja ta­lous sai­vat kiit­tä­viä ar­vi­oi­ta piis­pal­ta.

Pixabay

Alajärven kaupun­gin­val­tuusto kokoontui juhlavuoden merkeissä

Pixabay

Pixabay

Ala­jär­ven kau­pun­gin­val­tuus­to juh­li maa­nan­tai­na 31. elo­kuu­ta 40-vuo­tis­ta Ala­jär­ven kau­pun­kia. En­nen kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous­ta pi­de­tys­sä juh­las­sa näh­tiin vuon­na 1986 val­tuu­tet­tu­na toi­mi­nei­ta sekä kau­pun­gin­joh­ta­ja­na toi­mi­nut Ka­le­vi Moi­sio. Juh­las­sa näh­tiin myös Ala­jär­ven mu­siik­ki­o­pis­ton mu­siik­kie­si­tyk­siä sekä pa­nee­li­kes­kus­te­lu.

Seu­ra­kun­ta

Ykseyteen tarvitaan tahtoa

La­pu­an hiip­pa­kun­nan piis­pa Mat­ti Sa­lo­mä­ki nos­ti piis­pain­ko­kouk­sen avaus­pu­hees­sa 1.9. Vaa­sas­sa esiin kir­kon yk­sey­den ja tah­don et­siä tie­tä koh­ti kes­ki­näis­tä yh­teyt­tä. Piis­po­jen teh­tä­vä­nä on vaa­lia kir­kon yk­seyt­tä ja kir­kon teh­tä­vän to­teu­tu­mis­ta hiip­pa­kun­nas­sa.
Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sirpa Teerimäki

Lap­set ja nuo­ret

Senioriopettajat oppilaiden ilona Otson yhtenäiskoululla

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sirpa Teerimäki

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää. Sitä toteuttavat Ähtärissä senioriopettajat.

Sirpa Teerimäki

Se­ni­o­ri­o­pet­ta­jat ovat jal­kau­tu­neet Äh­tä­ris­sä Ot­son yh­te­näis­kou­lun 1.–3.- luok­kien op­pi­lai­den pa­riin. Kyse on Tii­na Ki­vi­num­men al­kuun pol­kai­se­mas­ta va­paa­eh­tois­toi­min­nas­ta, jo­hon kuu­luu op­pi­tun­nin ai­ka­na lu­et­ta­va satu. Mu­ka­na lu­ku­rin­gis­sä on yh­dek­sän se­ni­o­ri­o­pet­ta­jaa, jot­ka kaik­ki ovat ko­ke­neet lu­ku­het­ket an­toi­sik­si.
Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Merk­ki­päi­vät

Elli Lehtoranta siirtyi toiselle sataluvulle – Parasta tavallinen tasainen elämä

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Elli Lehtoranta vietti syntymäpäivää perheen parissa.

Sirpa Teerimäki

Sata vuot­ta elä­män­ko­ke­mus­ta on mat­ka, jo­hon mah­tuu run­saas­ti muis­to­ja ja muu­tok­sia niin omaan elä­mään kuin ym­pä­röi­vään yh­teis­kun­taan. Äh­tä­ri­läi­nen El­li Leh­to­ran­ta (o.s. Lam­pi) viet­ti pari viik­koa sit­ten 100-vuo­tis­juh­laa per­heen kes­ken Pal­ve­lu­ko­ti Ran­ta­ko­dos­sa Ala­vu­del­la. Pal­ve­lu­jen ää­rel­le hän muut­ti ko­to­aan vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa. Leh­to­ran­ta on syn­ty­nyt 22.8.1926.
Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käyntiin Soinissa

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Ope­raa­tio Jou­lun Lap­si on vie­nyt ken­kä­laa­ti­koi­hin pa­kat­tu­ja lah­jo­ja maa­il­man vä­hä­va­rai­sil­le lap­sil­le kan­sain­vä­li­ses­ti jo yli 30 vuo­den ajan. Suo­mes­sa ke­räys­tä koor­di­noi Pat­mos Lä­he­tys­jär­jes­tö ja Soi­nis­sa ke­räyk­seen on osal­lis­tut­tu lä­hes alus­ta al­ka­en. An­ni Aho­pel­to oli Soi­nis­sa pit­kän ai­kaa tär­keä hen­ki­lö ke­räys­tä to­teut­ta­mas­sa.
Tehtävillä muutoksilla vastataan asiakkaiden kysyntään.

Tehtävillä muutoksilla vastataan asiakkaiden kysyntään.

Eepee

ABC Ähtärin mittarikenttä uudistuu

Tehtävillä muutoksilla vastataan asiakkaiden kysyntään.

Tehtävillä muutoksilla vastataan asiakkaiden kysyntään.

Eepee

Tehtävillä muutoksilla vastataan asiakkaiden kysyntään.

Tehtävillä muutoksilla vastataan asiakkaiden kysyntään.

Eepee

ABC Äh­tä­rin ase­mal­la to­teu­te­taan huol­to­kai­vo- sekä säi­li­ö­muu­tos, jon­ka jäl­keen ase­mal­le tu­lee myyn­tiin Pre­mium moot­to­ri­polt­to­öl­jy. Tank­kau­sa­se­ma on pois käy­tös­tä noin kak­si kuu­kaut­ta maa­nan­tais­ta 17.8. al­ka­en.
Rasmus Nurminen (vas.) ja Aleksi Mäkelä toivat Kyläklinikan Ähtäriin.

Rasmus Nurminen (vas.) ja Aleksi Mäkelä toivat Kyläklinikan Ähtäriin.

Stina Saraste

Kiertävä lääkäriasema Ähtäriin

Rasmus Nurminen (vas.) ja Aleksi Mäkelä toivat Kyläklinikan Ähtäriin.

Rasmus Nurminen (vas.) ja Aleksi Mäkelä toivat Kyläklinikan Ähtäriin.

Stina Saraste

Rasmus Nurminen (vas.) ja Aleksi Mäkelä toivat Kyläklinikan Ähtäriin.

Rasmus Nurminen (vas.) ja Aleksi Mäkelä toivat Kyläklinikan Ähtäriin.

Stina Saraste

Kier­tä­vä lää­kä­ri­a­se­ma Ky­läk­li­nik­ka aloit­ti ke­sä­kuus­sa seu­duil­la, jois­sa oli tar­vet­ta yleis­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le ter­veys­pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­den hei­ken­nyt­tyä.
Nuorisopalkinnon saaja Helka Syrjälä sekä kulttuuripalkinnon vastaanottanut Ähtärin Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Markku Petäinen. Kari Hirvosen puolesta palkinnon vastaanotti hänen siskonsa Hannele Hirvonen.

Nuorisopalkinnon saaja Helka Syrjälä sekä kulttuuripalkinnon vastaanottanut Ähtärin Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Markku Petäinen. Kari Hirvosen puolesta palkinnon vastaanotti hänen siskonsa Hannele Hirvonen.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Ähtäristä löytyy osaamista ja vahvaa yhteisöllisyyttä

Nuorisopalkinnon saaja Helka Syrjälä sekä kulttuuripalkinnon vastaanottanut Ähtärin Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Markku Petäinen. Kari Hirvosen puolesta palkinnon vastaanotti hänen siskonsa Hannele Hirvonen.

Nuorisopalkinnon saaja Helka Syrjälä sekä kulttuuripalkinnon vastaanottanut Ähtärin Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Markku Petäinen. Kari Hirvosen puolesta palkinnon vastaanotti hänen siskonsa Hannele Hirvonen.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Nuorisopalkinnon saaja Helka Syrjälä sekä kulttuuripalkinnon vastaanottanut Ähtärin Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Markku Petäinen. Kari Hirvosen puolesta palkinnon vastaanotti hänen siskonsa Hannele Hirvonen.

Nuorisopalkinnon saaja Helka Syrjälä sekä kulttuuripalkinnon vastaanottanut Ähtärin Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Markku Petäinen. Kari Hirvosen puolesta palkinnon vastaanotti hänen siskonsa Hannele Hirvonen.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Ylä­ve­sien yö -ta­pah­tu­ma tar­jo­si kai­ke­ni­käi­sil­le te­ke­mis­tä, nä­ke­mis­tä ja ko­ke­mis­ta Äh­tä­ris­sä per­jan­tai­na. Ta­pah­tu­mat al­koi­vat puo­lil­ta­päi­vin jat­ku­en myö­hään yö­hön. Sää suo­si ta­pah­tu­maa ja sa­teel­ta sääs­tyt­tiin. Mi­kä­pä sen mu­ka­vam­paa.
Sata kertaa verta luovuttaneet Maria Somppi ja Hilkka Kuoppala-Niemi kannustavat muitakin hyvän asian äärelle.

Sata kertaa verta luovuttaneet Maria Somppi ja Hilkka Kuoppala-Niemi kannustavat muitakin hyvän asian äärelle.

Sirpa Teerimäki

Sa­ta­set pauk­kui­vat Hilk­ka Kuop­pa­la-Nie­mel­lä ja Ma­ria Som­pil­la

Verenluo­vu­tuksesta apua ja hyvää mieltä

Sata kertaa verta luovuttaneet Maria Somppi ja Hilkka Kuoppala-Niemi kannustavat muitakin hyvän asian äärelle.

Sata kertaa verta luovuttaneet Maria Somppi ja Hilkka Kuoppala-Niemi kannustavat muitakin hyvän asian äärelle.

Sirpa Teerimäki

Sata kertaa verta luovuttaneet Maria Somppi ja Hilkka Kuoppala-Niemi kannustavat muitakin hyvän asian äärelle.

Sata kertaa verta luovuttaneet Maria Somppi ja Hilkka Kuoppala-Niemi kannustavat muitakin hyvän asian äärelle.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­ri­läi­sil­lä Ma­ria Som­pil­la ja Hilk­ka Kuop­pa­la-Nie­mel­lä oli ai­het­ta juh­laan vii­me vii­kol­la hei­dän käy­ty­ään sa­dan­nen ker­ran ve­ren­luo­vu­tuk­ses­sa. Näin mit­ta­va mää­rä on har­vi­nais­ta eten­kin nai­sil­la ja eri­tyi­sek­si asi­an te­kee se, et­tä Ma­ria ja Hilk­ka kä­vi­vät sa­man paik­ka­kun­nan asuk­kai­na yh­des­sä luo­vu­tus­reis­sul­la. Yh­teis­tä heil­lä on myös sama ve­ri­ryh­mä A- mikä ei ole ai­van ylei­sem­piä.
Mikko Aaltion soittaman bassoklarinetin ääni kuulosti mahtavalta muuten hiljaisessa luonnonmetsässä.

Mikko Aaltion soittaman bassoklarinetin ääni kuulosti mahtavalta muuten hiljaisessa luonnonmetsässä.

Stina Saraste

Ähtärin Hauinniemellä soi Vaasan marssi

Mikko Aaltion soittaman bassoklarinetin ääni kuulosti mahtavalta muuten hiljaisessa luonnonmetsässä.

Mikko Aaltion soittaman bassoklarinetin ääni kuulosti mahtavalta muuten hiljaisessa luonnonmetsässä.

Stina Saraste

Mikko Aaltion soittaman bassoklarinetin ääni kuulosti mahtavalta muuten hiljaisessa luonnonmetsässä.

Mikko Aaltion soittaman bassoklarinetin ääni kuulosti mahtavalta muuten hiljaisessa luonnonmetsässä.

Stina Saraste

Pari vuot­ta sit­ten sä­vel­tä­jä ja mul­ti-inst­ru­men­ta­lis­ti Mik­ko Aal­tio ah­dis­tui kuul­tu­aan Met­sä­liik­keen kaut­ta luon­non­met­sis­sä teh­tä­vis­tä hak­kuis­ta. Hä­nen mu­kaan­sa Met­sä­hal­li­tus to­teut­taa hak­kui­ta vä­hiin käy­vis­sä luon­non­met­sis­sä asi­an­tun­ti­ja­lau­sun­to­jen vas­tai­ses­ti.
Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Loimu tarjoaa yhdessäoloa ja tekemistä

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na Äh­tä­rin Ar­jen valo ry:n toi­mi­ti­la Loi­mun ava­jai­sis­sa Os­to­lan­tien var­rel­la nau­ti­taan yh­des­sä­o­los­ta mais­tu­vien herk­ku­voh­ve­lien ää­rel­lä. Yh­dis­tys sai al­kun­sa ke­vääl­lä muu­ta­man paik­ka­kun­nal­la asu­van kris­ti­tyn aloit­ta­es­sa yh­teisk­ris­til­li­sen toi­min­nan, jon­ka yti­mes­sä on nuo­ri­so­työ ja ruo­ka-apu­toi­min­ta.

UN arkisto

Metsäreiteille rentoutumaan, virkistymään ja havainnoimaan

UN arkisto

UN arkisto

Met­sä­tie­toa ul­koi­li­joil­le 2024–2025-hank­keen jul­kai­sut ovat val­mii­na ja han­ke päät­ty­mäs­sä. Jul­kai­su esit­te­lee met­sä­koh­tei­ta, jot­ka si­jait­se­vat Äh­tä­rin ul­koi­lu­reit­tien var­rel­la.
Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäeltä Egotrippi -yhtyeen basistiksi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Ans­si Maa­sa­lo ku­vai­lee lap­suut­taan ja nuo­ruut­taan Leh­ti­mä­el­lä var­sin tur­val­li­sek­si ja rau­hal­li­sek­si­kin. Ans­sin per­hee­seen kuu­luu van­hem­pien li­säk­si kak­si van­hem­paa sis­koa.
Ansiomerkkien saajat kauniissa Valkealammen ”juhlasalissa”. Musiikista vastasi Ähtärin Mieskuoro.

Ansiomerkkien saajat kauniissa Valkealammen ”juhlasalissa”. Musiikista vastasi Ähtärin Mieskuoro.

Sirpa Teerimäki

Suomenselän Samoilijat juhlivat viisikymppisiä luonnon keskellä

Ansiomerkkien saajat kauniissa Valkealammen ”juhlasalissa”. Musiikista vastasi Ähtärin Mieskuoro.

Ansiomerkkien saajat kauniissa Valkealammen ”juhlasalissa”. Musiikista vastasi Ähtärin Mieskuoro.

Sirpa Teerimäki

Ansiomerkkien saajat kauniissa Valkealammen ”juhlasalissa”. Musiikista vastasi Ähtärin Mieskuoro.

Ansiomerkkien saajat kauniissa Valkealammen ”juhlasalissa”. Musiikista vastasi Ähtärin Mieskuoro.

Sirpa Teerimäki

Val­ke­a­lam­men upeis­sa mai­se­mis­sa kai­kui­vat lau­lut ja pu­heen­vuo­rot. Män­ty­kan­kaal­la pa­tik­ka­rei­tin var­rel­la vie­tet­ty Suo­men­se­län Sa­moi­li­joi­den 50-vuo­tis­juh­la tar­jo­si sun­nun­tai­na juh­li­val­le ylei­söl­le is­tu­ma­pai­kat mät­täi­sel­tä rin­teel­tä, ”esiin­ty­mis­la­van” ol­les­sa 12 000 vuot­ta sit­ten jää­kau­den ra­ken­ta­mal­la su­pal­la.
Aili Syväoja, Anni Ågren, Julia Rummukainen ja Sara-Maria Rönkkö poikkesivat tilalla mökiltä Valkealammelta.

Aili Syväoja, Anni Ågren, Julia Rummukainen ja Sara-Maria Rönkkö poikkesivat tilalla mökiltä Valkealammelta.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Mar­ja­pu­ron ti­lal­la Leh­ti­mä­el­lä iloi­nen ta­pah­tu­ma­päi­vä

Päivän tähtinä eläimet

Aili Syväoja, Anni Ågren, Julia Rummukainen ja Sara-Maria Rönkkö poikkesivat tilalla mökiltä Valkealammelta.

Aili Syväoja, Anni Ågren, Julia Rummukainen ja Sara-Maria Rönkkö poikkesivat tilalla mökiltä Valkealammelta.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Aili Syväoja, Anni Ågren, Julia Rummukainen ja Sara-Maria Rönkkö poikkesivat tilalla mökiltä Valkealammelta.

Aili Syväoja, Anni Ågren, Julia Rummukainen ja Sara-Maria Rönkkö poikkesivat tilalla mökiltä Valkealammelta.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Suo­men­lam­pail­la, Po­jul­la ja Ha­rald Hir­mui­sel­la oli var­si­nai­nen on­nen­päi­vä vie­tet­tä­es­sä Mar­ja­pu­ron ti­lal­la Leh­ti­mä­en kir­kon­ky­läl­lä lau­an­tai­na avoi­mien ovien päi­vää. Vie­rai­den seu­rak­si va­li­koi­tui­vat lam­pai­den jou­kos­ta sii­tos­päs­sit Ha­rald Hir­mui­nen ja Poju, jot­ka sai­vat run­saas­ti rap­su­tuk­sia ja ju­tus­te­lua osak­seen.
Hirvimiesten kota täyttyi nuotioiltaan osallistujista Rämälässä.

Hirvimiesten kota täyttyi nuotioiltaan osallistujista Rämälässä.

Sirpa Teerimäki

Nuotioilta tarjosi leppoisaa yhdessäoloa

Hirvimiesten kota täyttyi nuotioiltaan osallistujista Rämälässä.

Hirvimiesten kota täyttyi nuotioiltaan osallistujista Rämälässä.

Sirpa Teerimäki

Hirvimiesten kota täyttyi nuotioiltaan osallistujista Rämälässä.

Hirvimiesten kota täyttyi nuotioiltaan osallistujista Rämälässä.

Sirpa Teerimäki

Rä­mä­län ky­län hir­vi­ko­dal­la nau­tit­tiin lep­poi­sas­ta yh­des­sä­o­los­ta ky­lä­seu­ran ja Äh­tä­rin seu­ra­kun­nan jär­jes­tä­mäs­sä nuo­ti­oil­las­sa. Ky­lä­ta­lon pi­ha­pii­ris­sä si­jait­se­vas­sa hir­vi­po­ru­kan ko­das­sa läm­mit­ti tuli ja sei­nus­tan pen­kit täyt­tyi­vät osal­lis­tu­jis­ta. Tar­jol­la oli niin yh­teis­lau­lua, sa­nan­ries­kaa kuin mak­ka­raa ja kah­via. Pa­ras­ta an­tia ta­pah­tu­mas­sa oli yh­teen ko­koon­tu­mi­nen.
Joni Hakoniemen omistama Saunaravintola Kiulu sijaitsee upealla paikalla järven rannassa.

Joni Hakoniemen omistama Saunaravintola Kiulu sijaitsee upealla paikalla järven rannassa.

Kuvat: Stina Saraste

Ähtärin matkailualue houkutteli kävijöitä läheltä ja kaukaa

Joni Hakoniemen omistama Saunaravintola Kiulu sijaitsee upealla paikalla järven rannassa.

Joni Hakoniemen omistama Saunaravintola Kiulu sijaitsee upealla paikalla järven rannassa.

Kuvat: Stina Saraste

Joni Hakoniemen omistama Saunaravintola Kiulu sijaitsee upealla paikalla järven rannassa.

Joni Hakoniemen omistama Saunaravintola Kiulu sijaitsee upealla paikalla järven rannassa.

Kuvat: Stina Saraste

Ku­lu­va kesä on ol­lut säi­den puo­les­ta hy­vin­kin vaih­te­le­va ja ai­na­kin tois­tai­sek­si hel­teet ovat jää­neet tu­le­mat­ta. Täs­tä huo­li­mat­ta Äh­tä­rin mat­kai­lu­a­lu­een kesä on men­nyt hy­vin ja kä­vi­jöi­tä on riit­tä­nyt.
Kävijät tekivät ostoksia Jaromir Slonen soittaessa ja laulaessa taustalla.

Kävijät tekivät ostoksia Jaromir Slonen soittaessa ja laulaessa taustalla.

Stina Saraste

Myllymäen markkinoilla riitti kävijöitä

Kävijät tekivät ostoksia Jaromir Slonen soittaessa ja laulaessa taustalla.

Kävijät tekivät ostoksia Jaromir Slonen soittaessa ja laulaessa taustalla.

Stina Saraste

Kävijät tekivät ostoksia Jaromir Slonen soittaessa ja laulaessa taustalla.

Kävijät tekivät ostoksia Jaromir Slonen soittaessa ja laulaessa taustalla.

Stina Saraste

Myl­ly­mä­el­lä on pi­det­ty ke­sä­kirp­pis­tä jo kah­te­na­tois­ta ke­sä­nä ei­kä tämä vuo­si teh­nyt sii­hen poik­keus­ta. Tänä ke­sä­nä en­sim­mäis­tä ker­taa kirp­pik­sen yh­tey­des­sä on toi­mi­nut myös Ipun gril­li ju­han­nuk­ses­ta as­ti.
Tässä vaiheessa rakennettavalla kokonaisuudella on mittaa 108 metriä.

Tässä vaiheessa rakennettavalla kokonaisuudella on mittaa 108 metriä.

Kalle Järvelä

EJ-Tarhojen uudet kasvihuoneet valmistumassa

Tässä vaiheessa rakennettavalla kokonaisuudella on mittaa 108 metriä.

Tässä vaiheessa rakennettavalla kokonaisuudella on mittaa 108 metriä.

Kalle Järvelä

Tässä vaiheessa rakennettavalla kokonaisuudella on mittaa 108 metriä.

Tässä vaiheessa rakennettavalla kokonaisuudella on mittaa 108 metriä.

Kalle Järvelä

EJ-Tar­hoil­la kesä on ol­lut eri­tyi­sen kii­rei­nen. Ke­sän ja syk­syn tuo­tan­nos­sa kas­vi­huo­neis­sa kas­va­vat täl­lä het­kel­lä kurk­ku ja va­del­ma.
Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Legendaarista Club B52:sta herätellään henkiin uuden yhdistyksen voimin

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Mo­net ovat ko­ke­neet muis­to­rik­kai­ta het­kiä vuo­si­na 1999–2021 toi­mi­neen Club B52:en le­gen­daa­ri­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ti­lat ovat ol­leet tyh­jil­lään, mut­ta kiin­teis­töä re­mon­toi­daan uut­ta tar­koi­tus­ta var­ten, van­ho­ja pe­rin­tei­tä kun­ni­oit­ta­en. Ta­voi­te on sama, Äh­tä­rin viih­de-elä­män vir­kis­tä­mi­nen.
Työmaiden kohdalla voi esiintyä viivytyksiä ja alentuneita nopeusrajoituksia. (Kuvituskuva: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikeskus)

Työmaiden kohdalla voi esiintyä viivytyksiä ja alentuneita nopeusrajoituksia. (Kuvituskuva: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikeskus)

Vt 18 päällys­tys­kohteena syyskuussa

Työmaiden kohdalla voi esiintyä viivytyksiä ja alentuneita nopeusrajoituksia. (Kuvituskuva: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikeskus)

Työmaiden kohdalla voi esiintyä viivytyksiä ja alentuneita nopeusrajoituksia. (Kuvituskuva: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikeskus)

Työmaiden kohdalla voi esiintyä viivytyksiä ja alentuneita nopeusrajoituksia. (Kuvituskuva: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikeskus)

Työmaiden kohdalla voi esiintyä viivytyksiä ja alentuneita nopeusrajoituksia. (Kuvituskuva: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikeskus)

Ke­sän pääl­lys­tys­kau­si ei ole vie­lä ohi, vaan työt jat­ku­vat vie­lä syys­kuun lop­puun saak­ka. Lop­pu­ke­sän koh­tei­ta on muun mu­as­sa val­ta­teil­lä 8 ja 18 sekä kan­ta­tiel­lä 66. Työ­mai­den koh­dal­la voi esiin­tyä vii­vy­tyk­siä ja alen­tu­nei­ta no­peus­ra­joi­tuk­sia.
Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Huutoniemi Miss World Finland voittoon

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Ähtäriläissyntyinen Kiia Huutoniemi kruunattiin Miss World Finlandiksi viime perjantaina Helsingissä.

Tomi Korhonen

Äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen Kiia Huu­to­nie­mi on voit­ta­nut Miss World Fin­land kil­pai­lun per­jan­tai­na 21. mar­ras­kuu­ta. Kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gis­sä Paa­si­tor­nin juh­la­sa­lis­sa.
Työt jatkuvat vielä muutaman viikon ajan.

Työt jatkuvat vielä muutaman viikon ajan.

Sirpa Teerimäki

Meijeritien urakka valmistumassa

Työt jatkuvat vielä muutaman viikon ajan.

Työt jatkuvat vielä muutaman viikon ajan.

Sirpa Teerimäki

Työt jatkuvat vielä muutaman viikon ajan.

Työt jatkuvat vielä muutaman viikon ajan.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­rin Mei­je­ri­tiel­lä on teh­ty muu­tos­töi­tä ke­sän ai­ka­na ja työn al­la ole­van urak­ka­suo­ri­tuk­sen tu­lee ol­la ko­ko­nai­suu­des­saan val­mis 7. syys­kuu­ta.
Hennan takana taulu, jonka etäisyyden arviointi maastossa kuuluu kisan kokonaisuuteen.

Hennan takana taulu, jonka etäisyyden arviointi maastossa kuuluu kisan kokonaisuuteen.

Sirpa Teerimäki

Ur­hei­lu

Henna Kuoppalalle hirvenjuoksun SM-kultaa

Hennan takana taulu, jonka etäisyyden arviointi maastossa kuuluu kisan kokonaisuuteen.

Hennan takana taulu, jonka etäisyyden arviointi maastossa kuuluu kisan kokonaisuuteen.

Sirpa Teerimäki

Hennan takana taulu, jonka etäisyyden arviointi maastossa kuuluu kisan kokonaisuuteen.

Hennan takana taulu, jonka etäisyyden arviointi maastossa kuuluu kisan kokonaisuuteen.

Sirpa Teerimäki

Vuo­den 2026 hir­ven­juok­sun Suo­men mes­ta­ruus­kil­pai­luis­sa elo­kuun en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na Lu­mi­jo­el­la nais­ten sar­jan mes­ta­ruu­den voit­ta­nut, äh­tä­ri­läi­nen Hen­na Kuop­pa­la on iloi­sen yl­lät­ty­nyt saa­vu­tuk­ses­taan. Laji haas­taa osal­lis­tu­jal­ta mon­ta osa-alu­et­ta; juok­sua, äly­nys­ty­röi­den käyt­tä­mis­tä sekä am­mun­taa, joka on Hen­nan mie­les­tä ylei­ses­ti­kin ot­ta­en mu­ka­va laji.
Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Iiris Yli-Kaatiala Miss Suomi -semifinaaliin

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Ähtäriläissyntyinen Iiris Yli-Kaatiala nähdään Miss Suomi -semifinaalissa syyskuussa.

Kuvaaja Elliina Noronen, hiukset Isabella Kantola

Äh­tä­ri­läis­syn­tyi­nen Ii­ris Yli-Kaa­ti­a­la on sel­vit­tä­nyt tien­sä Miss Suo­mi -se­mi­fi­naa­liin. Ii­ris to­te­aa Miss Suo­mi -mat­kan ol­leen pit­kä ja ta­voit­teel­li­nen pro­ses­si, joka on eden­nyt vai­he vai­heel­ta koh­ti tätä het­keä.
Soinin kokeiluperuskoulun oppilaat yli 50 vuoden takaa olivat sitä mieltä, että hyvä kun tultiin. Monet eivät olleet tavanneet kevään 1975 jälkeen.

Soinin kokeiluperuskoulun oppilaat yli 50 vuoden takaa olivat sitä mieltä, että hyvä kun tultiin. Monet eivät olleet tavanneet kevään 1975 jälkeen.

Kalle Järvelä

Soinin kokeilu­pe­rus­koulun oppilaat koolla Lauttosella

Soinin kokeiluperuskoulun oppilaat yli 50 vuoden takaa olivat sitä mieltä, että hyvä kun tultiin. Monet eivät olleet tavanneet kevään 1975 jälkeen.

Soinin kokeiluperuskoulun oppilaat yli 50 vuoden takaa olivat sitä mieltä, että hyvä kun tultiin. Monet eivät olleet tavanneet kevään 1975 jälkeen.

Kalle Järvelä

Soinin kokeiluperuskoulun oppilaat yli 50 vuoden takaa olivat sitä mieltä, että hyvä kun tultiin. Monet eivät olleet tavanneet kevään 1975 jälkeen.

Soinin kokeiluperuskoulun oppilaat yli 50 vuoden takaa olivat sitä mieltä, että hyvä kun tultiin. Monet eivät olleet tavanneet kevään 1975 jälkeen.

Kalle Järvelä

Soi­nin ko­kei­lu­pe­rus­kou­lun ylä­as­teel­ta v. 1975 val­mis­tu­neet ko­koon­tui­vat pa­rin päi­vän ta­pah­tu­maan muis­te­le­maan men­nei­tä. Ta­pah­tu­man puu­ha­mie­he­nä toi­mi­nut Jari Tee­ri­mä­ki ker­toi, et­tä elä­viä luok­ka­to­ve­rei­ta tuos­ta ikä­luo­kas­ta on vie­lä 67 ja kuo­le­ma kar­si­nut vä­keä kuu­del­la­tois­ta ikä­to­ve­ril­la. Po­ruk­kaa on ko­kei­lu­pe­rus­kou­lun en­sim­mäi­sil­lä luo­kil­la riit­tä­nyt, sil­lä op­pi­lai­ta on ol­lut yli 80.
Kultaisen korin iltaesitykset ovat houkutelleen torille joka vuosi suuren joukon kuulijoita.

Kultaisen korin iltaesitykset ovat houkutelleen torille joka vuosi suuren joukon kuulijoita.

UN arkisto

Tunnelmaa ja toimintaa Ylävesien Yössä

Kultaisen korin iltaesitykset ovat houkutelleen torille joka vuosi suuren joukon kuulijoita.

Kultaisen korin iltaesitykset ovat houkutelleen torille joka vuosi suuren joukon kuulijoita.

UN arkisto

Kultaisen korin iltaesitykset ovat houkutelleen torille joka vuosi suuren joukon kuulijoita.

Kultaisen korin iltaesitykset ovat houkutelleen torille joka vuosi suuren joukon kuulijoita.

UN arkisto

Tu­le­va­na per­jan­tai­na riit­tää ta­pah­tu­maa jo­kai­seen ma­kuun Äh­tä­ris­sä. Ylä­ve­sien yö tar­jo­aa elo­kuun pe­rin­teek­si muo­dos­tu­nee­seen ta­paan mo­ni­puo­li­sen kat­tauk­sen niin te­ke­mis­tä, nä­ke­mis­tä kuin ko­ke­mis­ta kes­kus­tas­sa ja sen tun­tu­mas­sa.
Hankkeeseen mukaan pääseminen olisi mukava lisä kylien maisemahoidollista työtä. Tieto lisää taitoa.

Hankkeeseen mukaan pääseminen olisi mukava lisä kylien maisemahoidollista työtä. Tieto lisää taitoa.

Sirpa Teerimäki

LUMOAKOS-hanke edistää luonnon monimuotoisuutta

Hankkeeseen mukaan pääseminen olisi mukava lisä kylien maisemahoidollista työtä. Tieto lisää taitoa.

Hankkeeseen mukaan pääseminen olisi mukava lisä kylien maisemahoidollista työtä. Tieto lisää taitoa.

Sirpa Teerimäki

Hankkeeseen mukaan pääseminen olisi mukava lisä kylien maisemahoidollista työtä. Tieto lisää taitoa.

Hankkeeseen mukaan pääseminen olisi mukava lisä kylien maisemahoidollista työtä. Tieto lisää taitoa.

Sirpa Teerimäki

Luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja ky­lä­mai­se­mia kos­ke­va han­keil­ta vi­rit­ti vil­kas­ta kes­kus­te­lua Alas­tai­pa­leen ky­lä­ta­lol­la tiis­tai­na. Pe­rin­tei­set ky­lä­mai­se­mat ja kos­tei­kot ovat luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den kei­tai­ta.
Rami Puro (vas.) ojensi Oltermannin sauvan Jälkiviisaille Jouko Hiipakalle ja Kalle Järvelälle. Sauva saa ensi vuoden Soinin päivän tietämillä uuden haltijan, kun Jälkiviisaat tenttaavat visailijoita kinkkisillä kysymyksillä.

Rami Puro (vas.) ojensi Oltermannin sauvan Jälkiviisaille Jouko Hiipakalle ja Kalle Järvelälle. Sauva saa ensi vuoden Soinin päivän tietämillä uuden haltijan, kun Jälkiviisaat tenttaavat visailijoita kinkkisillä kysymyksillä.

Jälkiviisaille Oltermannin sauva Soini-visassa

Rami Puro (vas.) ojensi Oltermannin sauvan Jälkiviisaille Jouko Hiipakalle ja Kalle Järvelälle. Sauva saa ensi vuoden Soinin päivän tietämillä uuden haltijan, kun Jälkiviisaat tenttaavat visailijoita kinkkisillä kysymyksillä.

Rami Puro (vas.) ojensi Oltermannin sauvan Jälkiviisaille Jouko Hiipakalle ja Kalle Järvelälle. Sauva saa ensi vuoden Soinin päivän tietämillä uuden haltijan, kun Jälkiviisaat tenttaavat visailijoita kinkkisillä kysymyksillä.

Rami Puro (vas.) ojensi Oltermannin sauvan Jälkiviisaille Jouko Hiipakalle ja Kalle Järvelälle. Sauva saa ensi vuoden Soinin päivän tietämillä uuden haltijan, kun Jälkiviisaat tenttaavat visailijoita kinkkisillä kysymyksillä.

Rami Puro (vas.) ojensi Oltermannin sauvan Jälkiviisaille Jouko Hiipakalle ja Kalle Järvelälle. Sauva saa ensi vuoden Soinin päivän tietämillä uuden haltijan, kun Jälkiviisaat tenttaavat visailijoita kinkkisillä kysymyksillä.

Soi­ni-seu­ran Ku­nin­kaan­tu­val­la ki­sail­tiin sun­nun­tai­na pe­rin­tei­nen Soi­ni-visa. Vi­sai­lus­sa oli mu­ka­na kuu­si jouk­ku­et­ta ja kär­ki­kol­mik­ko ke­rä­si pis­tei­tä ta­sai­seen tah­tiin, jo­ten lop­pu­tu­los oli var­sin tiuk­ka.
Hyvät ideat syntyvät kahvipöydässä keskustellessa.

Hyvät ideat syntyvät kahvipöydässä keskustellessa.

Stina Saraste

Va­paa-ai­ka

Esteetön luontotapahtuma Honkiniemessä

Hyvät ideat syntyvät kahvipöydässä keskustellessa.

Hyvät ideat syntyvät kahvipöydässä keskustellessa.

Stina Saraste

Hyvät ideat syntyvät kahvipöydässä keskustellessa.

Hyvät ideat syntyvät kahvipöydässä keskustellessa.

Stina Saraste

Suo­men­se­län In­va­li­dit ry on In­va­li­di­lii­ton jä­se­nyh­dis­tys, joka tar­jo­aa tie­toa ja tu­kea in­va­li­deil­le sekä jär­jes­tää heil­le eri­lai­sia ta­pah­tu­mia. Yh­dis­tyk­sen jä­se­niä ko­koon­tuu joka kol­mas kes­ki­viik­ko yh­dis­tyk­sen ker­ho­ti­laan Saa­vu­tuk­seen Äh­tä­ris­sä vaih­ta­maan kuu­lu­mi­sia sekä naut­ti­maan ys­tä­vien seu­ras­ta. Sa­mal­la pöy­dän ää­res­sä kes­kus­tel­les­sa syn­tyy uu­sia, to­teut­ta­mis­kel­poi­sia ide­oi­ta toi­min­taan.
Ähtärin Postimerkkeilijät julkaisivat vuonna 2018 Inha-laivan satavuotisjuhlan kunniaksi postimerkin.

Ähtärin Postimerkkeilijät julkaisivat vuonna 2018 Inha-laivan satavuotisjuhlan kunniaksi postimerkin.

Laiva – juna -liikennettä Inhan asemalla

Ähtärin Postimerkkeilijät julkaisivat vuonna 2018 Inha-laivan satavuotisjuhlan kunniaksi postimerkin.

Ähtärin Postimerkkeilijät julkaisivat vuonna 2018 Inha-laivan satavuotisjuhlan kunniaksi postimerkin.

Ähtärin Postimerkkeilijät julkaisivat vuonna 2018 Inha-laivan satavuotisjuhlan kunniaksi postimerkin.

Ähtärin Postimerkkeilijät julkaisivat vuonna 2018 Inha-laivan satavuotisjuhlan kunniaksi postimerkin.

Uu­tis­nuot­ta 6.8.2026 esit­te­li leh­ti­mä­ke­läi­sen Heik­ki Hon­ko­lan kir­joit­ta­man kir­jan höy­ry­lai­vois­ta Äh­tä­rin­jär­vel­lä. Sen tar­koi­tus on tal­len­taa höy­ry­lai­vo­jen his­to­ri­aa jäl­ki­pol­vil­le. Kir­joit­ta­ja on teh­nyt to­del­la an­si­ok­kaan kult­tuu­ri­työn. Täl­lais­ta tie­to­kir­jaa on odo­tet­tu­kin.
Y70-sarjan voittaja ÄSA:n Markku Niemi (vas.) ja Veijo Aho.

Y70-sarjan voittaja ÄSA:n Markku Niemi (vas.) ja Veijo Aho.

Ur­hei­lu

Niko Antila tarkin Ähtärin piekkarikisoissa

Y70-sarjan voittaja ÄSA:n Markku Niemi (vas.) ja Veijo Aho.

Y70-sarjan voittaja ÄSA:n Markku Niemi (vas.) ja Veijo Aho.

Y70-sarjan voittaja ÄSA:n Markku Niemi (vas.) ja Veijo Aho.

Y70-sarjan voittaja ÄSA:n Markku Niemi (vas.) ja Veijo Aho.

Äh­tä­rin Seu­dun Am­pu­jien pie­nois­ki­vää­ri­ki­sois­sa 8. elo­kuu­ta M20-sar­jan Niko An­ti­la Här­män Seu­dun Am­pu­jis­ta am­pui ki­so­jen par­haat tu­lok­set. Ma­kuu 60 ls ki­sas­sa tu­los oli 617,2 ja 3x20 ls asen­to­ki­sas­sa 571.