Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen puolueeton paikallislehti

Koulukuvien hinnat ja suuret koulukuvien hinnankorotukset puhuttavat jälleen. Monessa koulussa on päädytty ratkaisuun, ettei kaverikuvia edes sallita ottaa, koska tämä eriarvoistaa oppilaita.

Alajärven Taimelan koulussa on lähdetty liikkeelle aivan uudenlaisin menetelmin.

Taimelan koulussa Alajärvellä syyskuu on ollut valokuvaamisen kuukausi. Kun koulun kolmivuotinen valokuvaussopimus viime keväänä päättyi, heräsi henkilökunnalla ajatus kokeilla ottaa koulukuvat itse. Koulun tämän vuoden monialaiseksi oppimiskokonaisuuden aiheeksi valittiin valokuvaus ja projektin kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin vuoden koulukuvien otto.

Oppilaat ja henkilökunta ovat saaneet syksyn aikana koulutusta kuvaukseen. On pohdittu valokuvauksen tekniikkaa ja kuvausta taiteena. Lapset ovat kuvanneet toisiaan eri ympäristöissä ja pohtineet, millaisina haluavat kuvissa tulla nähdyiksi.

-Olemme opiskelleet myös kuvien käytön eettisyyttä, missä ja mitä saa julkaista. Tärkeintä projektissa on kuitenkin ollut löytää arvostavaa katsetta itseen ja toisiin. Olemme kaikki ainutkertaisia ja arvokkaita omina itsenämme, kertailee Taimelan koulun rehtori Kirsti Joensuu projektin vaiheita.

Lukuvuoden koulukuvat alkavat olla valmiina. Lisämausteena projektissa on syyskuun viimeisellä viikolla koululla järjestettävä Kodin ja koulun ilta, jonka järjestelyistä vastaavat pääasiassa valinnaiskurssin oppilaat henkilökunnan avustuksella.

Illan aikana kuullaan ajankohtaisia kouluasioita eri pisteissä, mutta myös kuvataan. Perheillä on mahdollisuus kuvauttaa itsensä kolmessa erilaisessa kuvausympäristössä: pehmolelu-, syys- ja lemmikkicornerissa. Oppilaiden suorittaman kuvauksen ja kuvien hinta on hyvin kohtuullinen ja tällä projektilla opetellaan myös yrittäjyystaitoja, kerätään rahaa kevään luokkaretkeä varten.

-Se mikä kuvausten teknisessä laadussa ehkä hävitään, voitetaan varmasti kuvien sisällössä. Eikä meidän kuvat ole hinnalla pilattuja. Mutta täytyy myös sanoa, että arvostus ammattikoulukuvaajia kohtaan on henkilökunnalla kasvanut, toteaa Joensuu.

Olemme tähän mennessä olleet Maltalla työharjoittelussa kaksi ja puoli viikkoa. Reissuumme on jo nyt ehtinyt sisältymään paljon kokemuksia ja uusia asioita.

Lennot Helsingistä Roomaan ja sieltä Maltalle sujuivat suhteellisen hyvin. Lähdimme maanantaina 4.9. matkaan Ähtäristä junalla kohti Seinäjokea klo 6.35. Saavuimme ensin Seinäjoelle, jossa vaihdoimme junaa ja tapasimme saattavan opettajamme Maria Halosen.

Ensimmäisenä työpäivänämme eli keskiviikkona meille esiteltiin työpaikan rakennusta, käytännön asioita ja meidän oma kerroksemme. Työpaikkamme on ikäihmisten palvelukoti, jossa eri osastot on jaettu kuuteen eri kerrokseen. Ensimmäinen osastomme oli kerros 4, jossa vietimme kaksi viikkoa. Työntekijöiden taukotila, jossa syömme eväämme tauolla, ja vessat ovat kellarissa. Ensimmäiset työpäivät menivät osastoomme ja työtapoihin tutustuessa hoiva-avustajien matkassa. Hoitotyön periaate on tietenkin sama kuin Suomessa, mutta toteutus on hyvinkin erilaista.

Koko tarina luettavissa torstain lehdessä.

Etelä-Pohjanmaan aluehallitus kävi tiistain 26.9. kokouksessaan laajan keskustelun hyvinvointialueen uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmasta (UTV) vuosille 2024–2026. Aluehallitus päätti siirtää ohjelman käsittelyä eteenpäin ja ensi viikon maanantaille sovittu aluevaltuuston kokous peruuntuu, ja sen sijasta valtuustolle järjestetään aiheesta aamukoulu.

Aluehallitus kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen 3. lokakuuta ja tekee asiasta esityksen aluevaltuustolle, joka käsittelee ohjelmaa niin ikään ylimääräisessä kokouksessaan 9.10.

Aluehallitus nimesi neuvotteluryhmän jatkamaan Kuusiolinna-neuvotteluita. Jatkoneuvotteluihin osallistuvat aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko, aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala sekä hyvinvointialueen viranhaltijoista toimialue- ja professiojohtajat.

Perjantaina iltapäivällä 15.9. noin klo 12.40 Ähtärissä Saarijärventiellä tapahtui henkilöauton ja polkupyöräilijän välinen liikenneonnettomuus, jossa polkupyöräilijä menehtyi.

Polkupyöräilijä oli ollut ajamassa nojapyörämallisella polkupyörällä Saarijärventietä kohti Saarijärveä. Samaan suuntaan ajanut henkilöauto osui edessä kulkevaan polkupyöräilijään, joka menehtyi törmäyksessä.

Poliisi tutkii onnettomuutta tässä vaiheessa liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

Saarijärventiellä on 80 km/h nopeusrajoitus ja keliolosuhde on ollut onnettomuushetkellä hyvä.

– Pikkaisen kengät kastuivat matkan varrella, mutta eipä se mitään haittaa. Kesä kuivaa sen minkä kastelee, totesi ähtäriläinen Arja Salmenaho Arpaisten patikan maalissa, joka tällä kertaa oli loppukesän kovista sateista johtuen Kaihiharjun parkkipaulalla. Arjan kanssa patikkaa olivat taivaltamassa Seppo Salmenaho sekä Tarja ja Asmo (Pepsi) Hietakangas.

Ähtäriläisnelikko patikoi 17 kilometrin matkan Saarilammelta Kaihiharjulle. Salmenahot olivat Arpaisten patikassa neljättä kertaa ja Hietakankaat toista kertaa. Reitti sai heiltä kiitosta ja kun keli oli vielä hieno, niin patikkaa oli mukava taivaltaa. Erityskiitoksen heiltä kaikilta sai maistuva hernekeitto Kaihiharjun ruokailupaikalla.

Lisää Arpaisista 21.9. lehdessä.

Peränteen kyläseuran satavuotisjuhlassa lauantaina juhlapuheen pitänyt Suomen Kotiseutuliiton valtuuston toinen varapuheenjohtaja Tuija Ahola totesi olevan ilmeistä, että kotiseuturakkaus ohjaa juhlivan kyläseuran toimintaa.

– Siitä todistaa se, että asukkaiden mielestä parasta Peränteellä on asuinympäristön rauhallisuus, luonnon läheisyys, vesistöt ja läheisistä välittäminen. Peränteen kyläseura on aktiivinen toimija Ähtärissä. Kyläseura on määritellyt ensisijaiseksi tehtäväkseen luoda kyläläisille virkistysmahdollisuuksia, erilaisia toimintoja ja tapahtumia.

– Kyläyhteisössä on helppo kokea osallisuutta, tutussa ja turvallisessa ympäristössä, tuttujen ihmisten kanssa. Vuorovaikutuksessa, osallistumalla kylän toimintaan ja tapahtumiin.

Ahola toteaa kyläseuran tekevän erittäin tärkeää ja arvostettavaa työtä.

– Toiminnallanne luotte kylään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistatte yhteisön jäsenten välisiä suhteita. Te edistätte parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvointia kylässänne. Ja toiminnan arvon moninkertaistaa se, että toimintaa tehdään vapaaehtoistyönä rakkaudesta omaan kylään, rakkaudesta kotiseutuun, painotti Ahola.

Juhlan sisällöstä kerromme lisää 21.9. lehdessä.

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan 11. syyskuuta Kuusiolinnan palvelusopimusta. Pohjaesityksen pääkohtana oli sopimuksen irtisanominen.

Asian käsittelyn yhteydessä keskustan ryhmäpuheenvuorossa esitettiin asian palauttamista valmisteluun. Esitystä kannattivat kaikki valtuustoryhmät.

Kokoomus esitti ryhmäpuheenvuorossaan, että neuvotteluissa huomioitaisiin hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeet ja että jatkoneuvotteluiden tavoitteena tulisi olla sopimuksen jatkuminen nykyisen sopimuskauden loppuun. Myös tätä esitystä kannatettiin.

Näiden kahden esityksen väliltä äänestettiin. Äänin 35–23 valituksi tuli esitys, jonka mukaan aluevaltuusto palauttaa Kuusiolinna-sopimuksen aluehallituksen valmisteltavaksi. Sopimuksen jatkoneuvottelut on käynnistettävä lainsäädäntö ja hyvinvointialueen kokonaisetu huomioiden.