Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

UN arkisto

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

UN arkisto

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

UN arkisto

Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot kuntalaisten kestosuosikkeja

Kun­ta­lai­set ovat enim­mäk­seen tyy­ty­väi­siä kun­ta­pal­ve­lu­jen hoi­toon, ja pal­ve­lut ko­e­taan hy­vin saa­vu­tet­ta­vik­si kai­ken­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa ym­pä­ri Suo­men. Tuo­rees­ta Kun­ta­lais­tut­ki­muk­ses­ta käy il­mi, et­tä kun­ta­lai­set ar­vos­ta­vat eri­tyi­ses­ti kir­jas­to­pal­ve­lu­ja, joka on pait­si sel­väs­ti ylei­sim­min käy­tet­ty myös par­haan tyy­ty­väi­syys- sekä saa­ta­vuus- ja saa­vu­tet­ta­vuu­sar­vi­on saa­nut kun­nal­li­nen pal­ve­lu.

Alavuden sote-keskushanke käsittelyssä

Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­hal­li­tus kävi vuo­den en­sim­mäi­ses­sä ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na 13. tam­mi­kuu­ta laa­jan kes­kus­te­lun Ala­vu­den so­si­aa­li- ja ter­veys­kes­kus­hank­kees­ta.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Peränteellä kokattiin kalaherkkuja

Pe­rän­teen ky­lä­ta­lol­la val­mis­tet­tiin lau­an­tai­na mitä her­kul­li­sem­pia ka­la­ruo­kia. Ai­heen ää­rel­le hou­kut­te­li lä­hi­ka­lan saa­ta­vuu­den ke­hit­tä­mis­han­ke ja ruo­at val­mis­tui­vat hank­keen tee­man mu­kaan lä­hi­a­lu­een jär­vi­ka­lois­ta. Kä­sit­te­lys­sä oli­vat made, sii­ka, kuha ja hau­ki.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Savolankylän kyläyhdistyksellä juhlavuosi

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Sa­vo­lan­ky­lä ry ko­koon­tui sun­nun­tai­na 12.1. sään­tö­mää­räi­seen vuo­si­ko­kouk­seen Kel­lo­mä­keen. Ky­läyh­dis­tys on saa­nut ko­koon­tua Kel­lo­mä­es­sä sen jäl­keen, kun Kari Rai­vio kun­nos­ti pai­kan en­ti­seen lois­toon­sa. Ky­lä­läi­sil­lä on Kel­lo­mä­es­tä pal­jon hy­viä muis­to­ja, sil­lä vie­lä 1980- lu­vul­la se toi­mi ky­läyh­dis­tyk­sen pää­a­si­al­li­se­na ta­pah­tu­ma­paik­ka­na.

Maailma tänään

Ei hy­väl­tä näy­tä. So­tia ja taas so­tia. Dik­ta­tuu­ri­set maat te­ke­vät hir­mu­te­ko­ja toi­si­aan tu­kien. Pää­o­sis­sa Ve­nä­jä, Kii­na ja Poh­jois-Ko­rea. De­mok­ra­ti­aa ja ih­mi­syyt­tä tu­ho­a­vat ydi­na­se­val­ti­ot. Poh­jois-Ko­rea lä­het­ti pal­jon mie­hiä Pu­ti­nin hir­mu­töi­den tu­ek­si. Sa­to­ja heis­tä on kuol­lut, se tus­kin hir­mu­dik­taat­to­ria huo­les­tut­taa. Esim. Su­da­nis­sa on löy­det­ty kym­me­niä, jos ei sa­to­ja jouk­ko­hau­to­ja.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Sponso­roin­ti­sopimus allekirjoitettiin Lehtimäellä

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Leh­ti­mä­en Osuus­pank­ki ja Leh­ti­mä­en Jys­ke al­le­kir­joit­ti­vat pe­rin­tei­sen spon­so­roin­ti­so­pi­muk­sen vii­me vii­kol­la. Yk­si­vuo­ti­nen so­pi­mus on jat­koa yh­teis­työl­le, joka on al­ka­nut jo 80-lu­vul­la.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Mitä kuu­luu?

Ritva ja Jussi Paarvala touhukkaina Heinolassa

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Rit­va ja Jus­si Paar­va­la asui­vat kol­me­kym­men­tä vuot­ta Soi­nis­sa ol­len nä­ky­väs­ti mu­ka­na paik­ka­kun­nan elä­mäs­sä. Ny­kyi­sin Paar­va­lat asu­vat Hei­no­las­sa, jos­ta on ly­hyt mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vien las­ten ja las­tan­las­ten luok­se.

Ähtärin reitin vesistö­sään­nöstelyn kehittämisen esiselvityshanke

Äh­tä­rin kau­pun­ki to­teut­ti 14.3.2023–31.7.2024 Äh­tä­rin rei­tin ve­sis­tö­sään­nös­te­lyn ke­hit­tä­mi­sen esi­sel­vi­tys­hank­keen. Hank­keen koor­di­noin­nis­ta vas­ta­si Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tys ry. Hank­keen yh­teis­työ­kump­pa­nit oli­vat Vir­tain ja Ala­jär­ven kau­pun­git sekä Soi­nin kun­ta, Suo­men­se­län ka­la­ta­lou­sa­lue, Äh­tä­rin­jär­ven ja sen ala­puo­lis­ten ve­sis­tö­jen osa­kas- ja ka­las­tus­kun­nat Kil­lin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sel­le saak­ka, ve­sis­tö­jen käyt­tä­jät, kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat, Kil­lin Voi­ma Oy ja Kos­kie­ner­gia Oy sekä Ete­lä-Poh­jan­maan ELY-kes­kus.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Autourheilua ilon ja positiivisuuden kautta

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Ei ole ko­vin­kaan har­vi­nais­ta, et­tä pa­ris­kun­nat tai kaik­ki per­heen­jä­se­net viih­ty­vät sa­man har­ras­tuk­sen pa­ris­sa. Äh­tä­ri­läi­sil­le, 31-vuo­ti­ail­le Sa­ka­ri Kos­ki­maal­le ja Tuu­li-Jo­an­na Ru­si­lal­le va­paa-ajan mie­lui­sa har­ras­tus on au­tour­hei­lu.

Poukan kirjoituksesta Meijeritien kulkijoista

En ota kan­taa sii­hen, on­ko Mei­je­ri­tiel­le jär­ke­vää ra­ken­taa ke­vy­en lii­ken­teen väy­lää vai ei. Mut­ta kos­ka asun Mei­je­ri­tien vie­res­sä ja asun­tom­me keit­ti­ön ik­ku­nas­ta on suo­ra nä­köyh­teys tiel­le, niin erit­täin tar­peel­li­nen se oli­si. On­nek­si mi­nun ei tar­vit­se ol­la päät­tä­mäs­sä on­ko Äh­tä­ril­lä va­raa ra­ken­taa tuo­ta ol­len­kaan. Saa­vat mi­nua huo­mat­ta­vas­ti vii­saam­mat teh­dä noi­ta pää­tök­siä. Var­maan Äh­tä­rin päät­tä­jät osaa­vat har­ki­ta, et­tä mikä on vii­sain­ta.

Kuvat: Kalle Järvelä

Avantouinnista monta hyötyä

Kuvat: Kalle Järvelä

Kuvat: Kalle Järvelä

Tors­tai-il­ta­na, en­nen jou­lu­viik­koa, läm­mit­te­lee kol­me nais­ta Laa­sa­lan Ala­sen ran­nas­sa ole­vaa ran­ta­sau­naa ja sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa ole­vaa pien­tä tu­paa. Tu­van ka­mii­na an­taa jo mu­ka­vas­ti läm­pöä ti­laan. Vii­den nai­sen po­ru­kas­ta mu­kaan ovat täl­lä ker­taa eh­ti­neet Tar­ja Kes­ki­ta­lo, Tii­na Lat­va­la ja Pir­jo Ok­sa­nen. Edes­sä on jo tu­tuk­si tul­lut vir­kis­tä­vä avan­tou­in­ti­het­ki.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Hymis-kirpputori laittaa hyvän kiertämään

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Puo­li­sen vuot­ta Äh­tä­ris­sä toi­mi­nut Hy­vän mie­len kirp­pu­to­ri eli Hy­mis on saa­nut hy­vän ja­lan­si­jan ja kirp­pik­sen ovi au­en­nut tiu­haan tah­tiin niin myyn­tiin lah­joi­tuk­sia tuo­vien, kuin nii­tä os­ta­nei­den toi­mes­ta. Yh­dis­tyk­sen toi­min­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Ar­ja Ol­li­kai­sen aja­tuk­sis­sa toi­min­ta jat­kaa ai­ka­naan paik­ka­kun­nal­la Uni­ce­fin aloit­ta­maa, ja hy­vää poh­ja­työ­tä teh­nyt­tä kirp­pu­to­ri­toi­min­taa.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Nelimarkka-museo

Me­no­vink­ki

Maalausnäyttely Omanlaisensa Nelimarkka-museossa

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Nelimarkka-museo

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Nelimarkka-museo

Tuu­ris­sa syn­ty­nyt tai­de­maa­la­ri Heik­ki Mäki-Tuu­ri ku­vaa te­ok­sis­saan usein pai­kal­lis­ta elä­mää – to­sin mo­nes­ti vä­hän muun­nel­lus­ti. Li­säk­si hän­tä pu­hut­te­le­vat ajan­koh­tai­set asi­at ja il­mi­öt.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Mari Leppäniemen kotiarkisto

Koiraa koulutettaessa omistajakin ottaa opikseen

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Mari Leppäniemen kotiarkisto

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Mari Leppäniemen kotiarkisto

Äh­tä­ris­sä Eläin­pal­ve­lu Ope­ran­tin yrit­tä­jä­nä hie­man yli vuo­den ajan toi­mi­neen An­ne Mari Lep­pä­nie­men mie­les­tä koi­ran kans­sa yh­des­sä te­ke­mi­nen iloa tuot­ta­mal­la on kai­kin ta­voin hyö­dyl­lis­tä. Yh­des­sä te­ke­mi­nen on mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Yh­des­sä vie­tet­ty het­ki ei ole pel­käs­tään koi­ran opet­ta­mis­ta, vaan kou­lu­tuk­sen myö­tä ih­mi­nen nä­kee lem­mi­kis­sään uu­sia, ar­vos­tet­ta­via piir­tei­tä, op­pien pal­jon it­se­kin.

Hämmästyttää, kummastuttaa Meijeritien kulkijaa

Olem­me saa­neet kuul­la ja lu­kea eri ta­hoil­ta, et­tä Mei­je­ri­tie­hen käy­te­tyt suun­ni­tel­mat ja ra­hat on jo käy­tet­ty. Sa­non­ta ”val­miik­si suun­ni­tel­tu on puo­lik­si teh­ty” ei vaan mie­les­tä­ni pidä nyt oi­kein paik­kan­sa. Mei­je­ri­tien (sil­lan) re­mont­tia on suun­ni­tel­tu kuu­lem­ma jo yli 40 vuot­ta, ja nyt uu­det suun­ni­tel­mat on teh­ty/han­kit­tu.

UN arkisto

Lukuhaaste aikuisille Ähtärin kirjastossa

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin kir­jas­ton lu­ku­haas­te haas­taa ai­kui­set lu­ke­maan tai kuun­te­le­maan 12 kir­jaa, niin ro­maa­ne­ja, tie­to­kir­jo­ja, sar­ja­ku­via kuin no­vel­le­ja tai ru­no­ja­kin. Haas­teen voi suo­rit­taa omak­si ilok­si tai osal­lis­tua sa­mal­la ar­von­taan.

pixabay

Arki alkoi

pixabay

pixabay

Pit­kät py­hät on vie­tet­ty ja ar­ki al­ka­nut. Ja kyl­lä näi­tä juh­la­päi­viä oli­kin, jou­lus­ta lop­pi­ai­seen. Mo­nel­la rik­ko­nais­ta työ­viik­koa viet­tä­neel­lä, ku­ten al­le­kir­joit­ta­neel­la, päi­vät oli­vat se­kai­sin ja tun­tui kuin ai­na oli­si sun­nun­tai. Tai töi­hin vä­lil­lä men­tä­es­sä edes­sä tun­tui ole­van vii­kon­päi­vis­tä kii­rei­sin, maa­nan­tai.

Ikäihmisille chat-palveluja

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een chat-pal­ve­lut ovat täy­den­ty­neet 7.1. al­ka­en ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den asi­a­ka­soh­jauk­sel­la. Jat­kos­sa saa pu­he­li­men li­säk­si yh­tey­den ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den asi­a­ka­soh­jaa­jiin cha­tin kaut­ta ar­ki­sin ma-to klo 12–14. Voit asi­oi­da chat-pal­ve­lus­sa osoit­tees­sa www.oma­ep.fi tai la­taa­mal­la pu­he­li­mee­si Oma­EP-mo­bii­li­so­vel­luk­sen.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

OP Kevytyrittäjyys mahdollistaa hevosalalla jatkamisen

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

Äh­tä­rin Sa­vo­lan­ky­läl­lä asu­va Kai­sa Lam­pi­mä­ki on pit­kän lin­jan he­vos­nai­nen. Moni muis­taa hä­net Leh­ti­mä­en opis­ton rat­sas­tus­kou­lun rat­sas­tuk­se­noh­jaa­ja­na sekä vam­mais­rat­sas­tuk­se­noh­jaa­ja­na. Kai­san ura sai uu­den kään­teen, kun hän aloit­ti he­vo­sa­lan yrit­tä­jä­nä.

Talvi tuo haastetta liittymien kunnossapitoon

Maan­tei­den tal­vi­hoi­toon kuu­luu au­rauk­sen ja liuk­kau­den tor­jun­nan li­säk­si po­lan­teen pois­toa, lu­mi­val­lien ma­dal­lus­ta ja soh­jo-ojien te­koa.

Pirkko Oikarin kotialbumi

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustokausi päättymässä

Pirkko Oikarin kotialbumi

Pirkko Oikarin kotialbumi

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­tos­sa on ta­ka­na haas­teel­li­nen vuo­si. Leh­den le­vik­ki­a­lu­een val­tuu­te­tut Pirk­ko Oi­ka­ri (Äh­tä­ri), Juha-Pek­ka Kei­sa­la (Soi­ni) sekä Jen­ni Kuis­ti (Ala­jär­vi/Leh­ti­mä­ki) ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­een suu­rim­pa­na haas­tee­na on ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ur­hei­lu

Saaret hyvässä vireessä

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Mint­tu, Il­ma­ri ja Os­ka­ri Saa­ri ovat hiih­tä­neet upei­ta si­joi­tuk­sia al­ku­tal­ven kil­pai­luis­sa. Nuo­ret hiih­tä­jät voit­ti­vat N18- ja M10-sar­jat Sei­nä­jo­en Kaa­mos­hiih­dois­sa. Il­ma­ri Saa­ri lyk­ki mes­ta­rik­si FIS-ki­sois­sa Py­hä­jär­vel­lä M16-sar­jan vii­den ki­lo­met­rin pe­rin­tei­sen yh­teis­läh­dös­sä.

Kaava voimaan

Ete­lä-Poh­jan­maan maa­kun­ta­hal­li­tus päät­ti mää­rä­tä maa­kun­ta­val­tuus­ton hy­väk­sy­män maa­kun­ta­kaa­van 2050 tu­le­maan voi­maan. Kaa­va kat­taa maa­kun­nan alu­e­ra­ken­teen, lii­ken­teen ja tek­ni­sen huol­lon ver­kos­tot, vi­her­ra­ken­teen, luon­non­va­rat, ener­gi­an­tuo­tan­non sekä kult­tuu­riym­pä­ris­töt.

Tali- ja sinitiaisia.

Tali- ja sinitiaisia.

Pekka Nurminen

Pihabongaus tammikuun viimeisenä viikonloppuna

Tali- ja sinitiaisia.

Tali- ja sinitiaisia.

Pekka Nurminen

Tali- ja sinitiaisia.

Tali- ja sinitiaisia.

Pekka Nurminen

Bird­Li­fen Pi­ha­bon­gaus jär­jes­te­tään tam­mi­kuun vii­mei­se­nä vii­kon­lop­pu­na 25.– 26.1. jo 20. ker­ran. Suo­men suu­rim­mas­sa luon­to­ta­pah­tu­mas­sa seu­ra­taan tun­nin ajan lin­tu­ja omal­la pi­hal­la tai muul­la pai­kal­la.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tuva-koulutus tukee ja parantaa opiske­lu­val­miuksia

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tut­kin­to­kou­lu­tuk­seen val­men­ta­va kou­lu­tuk­sen eli Tu­van ta­voit­tee­na on tar­jo­ta mah­dol­li­suuk­sia opis­ke­lu­val­miuk­sien pa­ran­ta­mi­seen. Sedu Kou­lu­tien Tuva opet­ta­ja, vas­tuu­kou­lut­ta­ja Ar­to Kos­ke­la ker­too kou­lu­tuk­sen kaut­ta ole­van mah­dol­lis­ta ko­rot­taa pe­rus­kou­lun ar­vo­sa­no­ja tai opis­kel­la etu­kä­teen tu­le­via yh­teis­ten op­pi­ai­nei­den opin­to­ja tu­le­vaa am­ma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta var­ten, jol­loin opin­not ke­ven­ty­vät.  

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vieraile ja Välität ry lajisuojelun ja ympäris­tö­kas­va­tuksen asialla

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry on yleis­hyö­dyl­li­nen yh­dis­tys, joka on pe­rus­tet­tu tu­ke­maan har­vi­nais­ten ja uha­na­lais­ten eläin­la­jien suo­je­lua ja luon­toon sekä luon­non­suo­je­luun liit­ty­vää va­lis­tus­työ­tä. Vie­rai­le ja Vä­li­tät toi­mii oma­na yh­dis­tyk­se­nään Äh­tä­rin Eläin­puis­ton yh­tey­des­sä.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Ur­hei­lu

Niko Korsumäki tehnyt unelmistaan totta

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Moot­to­ri­kelk­kai­lus­sa me­nes­tyk­sek­kään uran teh­nyt Niko Kor­su­mä­ki kan­nus­taa unel­mien­sa ta­voit­te­le­mi­seen. Mi­kä­li ei niin sa­no­tus­ti ai­van maa­liin pää­si­si­kään, ei ai­na­kaan tar­vit­se ”jos­si­tel­la”.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimä­ke­läis­syn­tyinen Lauri Kujala ajaa opiskelijoiden etuja

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Lau­ri Ku­ja­la va­lit­tiin STTK-Opis­ke­li­joi­den pu­heen­joh­ta­jak­si lop­pu­vuo­des­ta 2024. Suo­kon­mä­el­tä pon­nis­ta­va Ku­ja­la muis­taa lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa hy­vin mu­siik­ki­pai­not­tei­se­na.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Elet­tyä elä­mää

Tervakeisari

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Ter­van­polt­to­tai­don on tuo­nut Suo­meen sak­sa­lai­nen Kei­sa­ri ni­mi­nen mies, joka on 1700-lu­vul­la läh­te­nyt rut­to­tau­tia pa­koon Sak­sas­ta. Eri­lais­ten vai­hei­den mu­kaan hän pää­tyi Soi­niin.

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Jarkko Järvenpää mukana monessa menossa

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Mu­siik­ki­a­ree­noi­den mo­ni­puo­li­sel­la viih­dyt­tä­jäl­lä, Jark­ko Jär­ven­pääl­lä on ta­ka­naan vi­vah­tei­kas vuo­si. Ke­sän ko­ho­koh­ta oli Kars­tu­lan Wan­hat Weh­keet -ke­sä­te­at­te­ris­sa esi­tet­ty, Ant­ti Ham­mar­ber­gin elä­mäs­tä ker­to­va mu­siik­ki­näy­tel­mä Ir­win Good­man. Jark­ko oli näy­tel­mäs­sä pää­roo­lis­sa. Vuo­teen mah­tuu myös äi­din kuo­le­man tuo­maa su­rua, yl­lät­tä­vä au­to­pa­lo, ope­tus- ja jär­jes­tö­hom­mia sekä mo­nen­lais­ta keik­kaa eri ko­koon­pa­noil­la.

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Sponso­roin­ti­sopimus allekirjoitettiin Lehtimäellä

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Leh­ti­mä­en Osuus­pank­ki ja Leh­ti­mä­en Jys­ke al­le­kir­joit­ti­vat pe­rin­tei­sen spon­so­roin­ti­so­pi­muk­sen vii­me vii­kol­la. Yk­si­vuo­ti­nen so­pi­mus on jat­koa yh­teis­työl­le, joka on al­ka­nut jo 80-lu­vul­la.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Savolankylän kyläyhdistyksellä juhlavuosi

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Sa­vo­lan­ky­lä ry ko­koon­tui sun­nun­tai­na 12.1. sään­tö­mää­räi­seen vuo­si­ko­kouk­seen Kel­lo­mä­keen. Ky­läyh­dis­tys on saa­nut ko­koon­tua Kel­lo­mä­es­sä sen jäl­keen, kun Kari Rai­vio kun­nos­ti pai­kan en­ti­seen lois­toon­sa. Ky­lä­läi­sil­lä on Kel­lo­mä­es­tä pal­jon hy­viä muis­to­ja, sil­lä vie­lä 1980- lu­vul­la se toi­mi ky­läyh­dis­tyk­sen pää­a­si­al­li­se­na ta­pah­tu­ma­paik­ka­na.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Peränteellä kokattiin kalaherkkuja

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Pe­rän­teen ky­lä­ta­lol­la val­mis­tet­tiin lau­an­tai­na mitä her­kul­li­sem­pia ka­la­ruo­kia. Ai­heen ää­rel­le hou­kut­te­li lä­hi­ka­lan saa­ta­vuu­den ke­hit­tä­mis­han­ke ja ruo­at val­mis­tui­vat hank­keen tee­man mu­kaan lä­hi­a­lu­een jär­vi­ka­lois­ta. Kä­sit­te­lys­sä oli­vat made, sii­ka, kuha ja hau­ki.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Autourheilua ilon ja positiivisuuden kautta

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Ei ole ko­vin­kaan har­vi­nais­ta, et­tä pa­ris­kun­nat tai kaik­ki per­heen­jä­se­net viih­ty­vät sa­man har­ras­tuk­sen pa­ris­sa. Äh­tä­ri­läi­sil­le, 31-vuo­ti­ail­le Sa­ka­ri Kos­ki­maal­le ja Tuu­li-Jo­an­na Ru­si­lal­le va­paa-ajan mie­lui­sa har­ras­tus on au­tour­hei­lu.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Hymis-kirpputori laittaa hyvän kiertämään

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Puo­li­sen vuot­ta Äh­tä­ris­sä toi­mi­nut Hy­vän mie­len kirp­pu­to­ri eli Hy­mis on saa­nut hy­vän ja­lan­si­jan ja kirp­pik­sen ovi au­en­nut tiu­haan tah­tiin niin myyn­tiin lah­joi­tuk­sia tuo­vien, kuin nii­tä os­ta­nei­den toi­mes­ta. Yh­dis­tyk­sen toi­min­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Ar­ja Ol­li­kai­sen aja­tuk­sis­sa toi­min­ta jat­kaa ai­ka­naan paik­ka­kun­nal­la Uni­ce­fin aloit­ta­maa, ja hy­vää poh­ja­työ­tä teh­nyt­tä kirp­pu­to­ri­toi­min­taa.

Kuvat: Kalle Järvelä

Avantouinnista monta hyötyä

Kuvat: Kalle Järvelä

Kuvat: Kalle Järvelä

Tors­tai-il­ta­na, en­nen jou­lu­viik­koa, läm­mit­te­lee kol­me nais­ta Laa­sa­lan Ala­sen ran­nas­sa ole­vaa ran­ta­sau­naa ja sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa ole­vaa pien­tä tu­paa. Tu­van ka­mii­na an­taa jo mu­ka­vas­ti läm­pöä ti­laan. Vii­den nai­sen po­ru­kas­ta mu­kaan ovat täl­lä ker­taa eh­ti­neet Tar­ja Kes­ki­ta­lo, Tii­na Lat­va­la ja Pir­jo Ok­sa­nen. Edes­sä on jo tu­tuk­si tul­lut vir­kis­tä­vä avan­tou­in­ti­het­ki.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Mitä kuu­luu?

Ritva ja Jussi Paarvala touhukkaina Heinolassa

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Rit­va ja Jus­si Paar­va­la asui­vat kol­me­kym­men­tä vuot­ta Soi­nis­sa ol­len nä­ky­väs­ti mu­ka­na paik­ka­kun­nan elä­mäs­sä. Ny­kyi­sin Paar­va­lat asu­vat Hei­no­las­sa, jos­ta on ly­hyt mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vien las­ten ja las­tan­las­ten luok­se.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimä­ke­läis­syn­tyinen Lauri Kujala ajaa opiskelijoiden etuja

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Lau­ri Ku­ja­la va­lit­tiin STTK-Opis­ke­li­joi­den pu­heen­joh­ta­jak­si lop­pu­vuo­des­ta 2024. Suo­kon­mä­el­tä pon­nis­ta­va Ku­ja­la muis­taa lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa hy­vin mu­siik­ki­pai­not­tei­se­na.

Poukan kirjoituksesta Meijeritien kulkijoista

En ota kan­taa sii­hen, on­ko Mei­je­ri­tiel­le jär­ke­vää ra­ken­taa ke­vy­en lii­ken­teen väy­lää vai ei. Mut­ta kos­ka asun Mei­je­ri­tien vie­res­sä ja asun­tom­me keit­ti­ön ik­ku­nas­ta on suo­ra nä­köyh­teys tiel­le, niin erit­täin tar­peel­li­nen se oli­si. On­nek­si mi­nun ei tar­vit­se ol­la päät­tä­mäs­sä on­ko Äh­tä­ril­lä va­raa ra­ken­taa tuo­ta ol­len­kaan. Saa­vat mi­nua huo­mat­ta­vas­ti vii­saam­mat teh­dä noi­ta pää­tök­siä. Var­maan Äh­tä­rin päät­tä­jät osaa­vat har­ki­ta, et­tä mikä on vii­sain­ta.

Maailma tänään

Ei hy­väl­tä näy­tä. So­tia ja taas so­tia. Dik­ta­tuu­ri­set maat te­ke­vät hir­mu­te­ko­ja toi­si­aan tu­kien. Pää­o­sis­sa Ve­nä­jä, Kii­na ja Poh­jois-Ko­rea. De­mok­ra­ti­aa ja ih­mi­syyt­tä tu­ho­a­vat ydi­na­se­val­ti­ot. Poh­jois-Ko­rea lä­het­ti pal­jon mie­hiä Pu­ti­nin hir­mu­töi­den tu­ek­si. Sa­to­ja heis­tä on kuol­lut, se tus­kin hir­mu­dik­taat­to­ria huo­les­tut­taa. Esim. Su­da­nis­sa on löy­det­ty kym­me­niä, jos ei sa­to­ja jouk­ko­hau­to­ja.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vieraile ja Välität ry lajisuojelun ja ympäris­tö­kas­va­tuksen asialla

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry on yleis­hyö­dyl­li­nen yh­dis­tys, joka on pe­rus­tet­tu tu­ke­maan har­vi­nais­ten ja uha­na­lais­ten eläin­la­jien suo­je­lua ja luon­toon sekä luon­non­suo­je­luun liit­ty­vää va­lis­tus­työ­tä. Vie­rai­le ja Vä­li­tät toi­mii oma­na yh­dis­tyk­se­nään Äh­tä­rin Eläin­puis­ton yh­tey­des­sä.

Ähtärin reitin vesistö­sään­nöstelyn kehittämisen esiselvityshanke

Äh­tä­rin kau­pun­ki to­teut­ti 14.3.2023–31.7.2024 Äh­tä­rin rei­tin ve­sis­tö­sään­nös­te­lyn ke­hit­tä­mi­sen esi­sel­vi­tys­hank­keen. Hank­keen koor­di­noin­nis­ta vas­ta­si Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tys ry. Hank­keen yh­teis­työ­kump­pa­nit oli­vat Vir­tain ja Ala­jär­ven kau­pun­git sekä Soi­nin kun­ta, Suo­men­se­län ka­la­ta­lou­sa­lue, Äh­tä­rin­jär­ven ja sen ala­puo­lis­ten ve­sis­tö­jen osa­kas- ja ka­las­tus­kun­nat Kil­lin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sel­le saak­ka, ve­sis­tö­jen käyt­tä­jät, kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat, Kil­lin Voi­ma Oy ja Kos­kie­ner­gia Oy sekä Ete­lä-Poh­jan­maan ELY-kes­kus.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Kapanen seurakun­ta­pas­toriksi Lehtimäelle

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Ka­pa­nen aloit­ti Ala­jär­ven seu­ra­kun­nan Leh­ti­mä­en alu­een seu­ra­kun­ta­pas­to­ri­na tam­mi­kuun alus­sa. Hän aloit­ti työn­sä hy­vin po­si­tii­vi­sel­la mie­lel­lä.

Talvi tuo haastetta liittymien kunnossapitoon

Maan­tei­den tal­vi­hoi­toon kuu­luu au­rauk­sen ja liuk­kau­den tor­jun­nan li­säk­si po­lan­teen pois­toa, lu­mi­val­lien ma­dal­lus­ta ja soh­jo-ojien te­koa.

Kristian Peltoniemi

Ähtärin maisemia Peltoniemen esikoisromaanissa

Kristian Peltoniemi

Kristian Peltoniemi

Tänä syk­sy­nä il­mes­tyi 20-vuo­ti­aan Kris­ti­an Pel­to­nie­men en­sim­mäi­nen ro­maa­ni ni­mel­tään On­nen­kyy­ne­lei­tä. Pel­to­nie­mi on val­mis­tu­nut Äh­tä­rin lu­ki­os­ta ja Sedu Äh­tä­ris­tä vii­me vuo­den ke­sä­kuus­sa.

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Jarkko Järvenpää mukana monessa menossa

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Mu­siik­ki­a­ree­noi­den mo­ni­puo­li­sel­la viih­dyt­tä­jäl­lä, Jark­ko Jär­ven­pääl­lä on ta­ka­naan vi­vah­tei­kas vuo­si. Ke­sän ko­ho­koh­ta oli Kars­tu­lan Wan­hat Weh­keet -ke­sä­te­at­te­ris­sa esi­tet­ty, Ant­ti Ham­mar­ber­gin elä­mäs­tä ker­to­va mu­siik­ki­näy­tel­mä Ir­win Good­man. Jark­ko oli näy­tel­mäs­sä pää­roo­lis­sa. Vuo­teen mah­tuu myös äi­din kuo­le­man tuo­maa su­rua, yl­lät­tä­vä au­to­pa­lo, ope­tus- ja jär­jes­tö­hom­mia sekä mo­nen­lais­ta keik­kaa eri ko­koon­pa­noil­la.

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

UN arkisto

Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot kuntalaisten kestosuosikkeja

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

UN arkisto

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

Tutkimuksen mukaan kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja.

UN arkisto

Kun­ta­lai­set ovat enim­mäk­seen tyy­ty­väi­siä kun­ta­pal­ve­lu­jen hoi­toon, ja pal­ve­lut ko­e­taan hy­vin saa­vu­tet­ta­vik­si kai­ken­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa ym­pä­ri Suo­men. Tuo­rees­ta Kun­ta­lais­tut­ki­muk­ses­ta käy il­mi, et­tä kun­ta­lai­set ar­vos­ta­vat eri­tyi­ses­ti kir­jas­to­pal­ve­lu­ja, joka on pait­si sel­väs­ti ylei­sim­min käy­tet­ty myös par­haan tyy­ty­väi­syys- sekä saa­ta­vuus- ja saa­vu­tet­ta­vuu­sar­vi­on saa­nut kun­nal­li­nen pal­ve­lu.

pixabay

Toiveet tosiksi

pixabay

pixabay

Olem­me elä­neet uut­ta vuot­ta jo pari päi­vää. Muut­tui­ko mi­kään, muu­tuin­ko minä, ym­pä­ris­tö­ni tai ta­voit­tee­ni?

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Ur­hei­lu

Niko Korsumäki tehnyt unelmistaan totta

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Moot­to­ri­kelk­kai­lus­sa me­nes­tyk­sek­kään uran teh­nyt Niko Kor­su­mä­ki kan­nus­taa unel­mien­sa ta­voit­te­le­mi­seen. Mi­kä­li ei niin sa­no­tus­ti ai­van maa­liin pää­si­si­kään, ei ai­na­kaan tar­vit­se ”jos­si­tel­la”.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

OP Kevytyrittäjyys mahdollistaa hevosalalla jatkamisen

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

Äh­tä­rin Sa­vo­lan­ky­läl­lä asu­va Kai­sa Lam­pi­mä­ki on pit­kän lin­jan he­vos­nai­nen. Moni muis­taa hä­net Leh­ti­mä­en opis­ton rat­sas­tus­kou­lun rat­sas­tuk­se­noh­jaa­ja­na sekä vam­mais­rat­sas­tuk­se­noh­jaa­ja­na. Kai­san ura sai uu­den kään­teen, kun hän aloit­ti he­vo­sa­lan yrit­tä­jä­nä.

UN arkisto

Hyvää uutta vuotta Soinista!

UN arkisto

UN arkisto

Koh­ta vuo­si on ta­ka­na mat­kaa soi­ni­lais­ten kans­sa. No­pe­as­ti ai­ka on men­nyt ja koh­tuul­li­sen help­po on ol­lut mat­ka kul­kea, sil­lä Soi­nis­sa asi­at ovat hy­väl­lä hoi­dol­la, kun­nan ta­lous kun­nos­sa ja kun­ta­lai­sil­la vah­va us­ko tu­le­vai­suu­teen. Pie­ni ja si­su­kas Soi­ni pus­kee eteen­päin maa­il­man tuu­liin sor­tu­mat­ta. Sil­lä tuu­lis­ta maa­il­mal­la on ol­lut. So­dat ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tu­va epä­var­muus tu­le­vas­ta ovat vai­kut­ta­neet ih­mis­ten elä­mää laa­jem­min kuin osaam­me äk­kiä aja­tel­la­kaan.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tuva-koulutus tukee ja parantaa opiske­lu­val­miuksia

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tut­kin­to­kou­lu­tuk­seen val­men­ta­va kou­lu­tuk­sen eli Tu­van ta­voit­tee­na on tar­jo­ta mah­dol­li­suuk­sia opis­ke­lu­val­miuk­sien pa­ran­ta­mi­seen. Sedu Kou­lu­tien Tuva opet­ta­ja, vas­tuu­kou­lut­ta­ja Ar­to Kos­ke­la ker­too kou­lu­tuk­sen kaut­ta ole­van mah­dol­lis­ta ko­rot­taa pe­rus­kou­lun ar­vo­sa­no­ja tai opis­kel­la etu­kä­teen tu­le­via yh­teis­ten op­pi­ai­nei­den opin­to­ja tu­le­vaa am­ma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta var­ten, jol­loin opin­not ke­ven­ty­vät.  

Alavuden sote-keskushanke käsittelyssä

Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­hal­li­tus kävi vuo­den en­sim­mäi­ses­sä ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na 13. tam­mi­kuu­ta laa­jan kes­kus­te­lun Ala­vu­den so­si­aa­li- ja ter­veys­kes­kus­hank­kees­ta.

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Jarkko Järvenpää mukana monessa menossa

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Mu­siik­ki­a­ree­noi­den mo­ni­puo­li­sel­la viih­dyt­tä­jäl­lä, Jark­ko Jär­ven­pääl­lä on ta­ka­naan vi­vah­tei­kas vuo­si. Ke­sän ko­ho­koh­ta oli Kars­tu­lan Wan­hat Weh­keet -ke­sä­te­at­te­ris­sa esi­tet­ty, Ant­ti Ham­mar­ber­gin elä­mäs­tä ker­to­va mu­siik­ki­näy­tel­mä Ir­win Good­man. Jark­ko oli näy­tel­mäs­sä pää­roo­lis­sa. Vuo­teen mah­tuu myös äi­din kuo­le­man tuo­maa su­rua, yl­lät­tä­vä au­to­pa­lo, ope­tus- ja jär­jes­tö­hom­mia sekä mo­nen­lais­ta keik­kaa eri ko­koon­pa­noil­la.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimä­ke­läis­syn­tyinen Lauri Kujala ajaa opiskelijoiden etuja

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Lau­ri Ku­ja­la va­lit­tiin STTK-Opis­ke­li­joi­den pu­heen­joh­ta­jak­si lop­pu­vuo­des­ta 2024. Suo­kon­mä­el­tä pon­nis­ta­va Ku­ja­la muis­taa lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa hy­vin mu­siik­ki­pai­not­tei­se­na.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Sponso­roin­ti­sopimus allekirjoitettiin Lehtimäellä

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Leh­ti­mä­en Osuus­pank­ki ja Leh­ti­mä­en Jys­ke al­le­kir­joit­ti­vat pe­rin­tei­sen spon­so­roin­ti­so­pi­muk­sen vii­me vii­kol­la. Yk­si­vuo­ti­nen so­pi­mus on jat­koa yh­teis­työl­le, joka on al­ka­nut jo 80-lu­vul­la.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Hymis-kirpputori laittaa hyvän kiertämään

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Puo­li­sen vuot­ta Äh­tä­ris­sä toi­mi­nut Hy­vän mie­len kirp­pu­to­ri eli Hy­mis on saa­nut hy­vän ja­lan­si­jan ja kirp­pik­sen ovi au­en­nut tiu­haan tah­tiin niin myyn­tiin lah­joi­tuk­sia tuo­vien, kuin nii­tä os­ta­nei­den toi­mes­ta. Yh­dis­tyk­sen toi­min­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Ar­ja Ol­li­kai­sen aja­tuk­sis­sa toi­min­ta jat­kaa ai­ka­naan paik­ka­kun­nal­la Uni­ce­fin aloit­ta­maa, ja hy­vää poh­ja­työ­tä teh­nyt­tä kirp­pu­to­ri­toi­min­taa.

Pirkko Oikarin kotialbumi

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustokausi päättymässä

Pirkko Oikarin kotialbumi

Pirkko Oikarin kotialbumi

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­tos­sa on ta­ka­na haas­teel­li­nen vuo­si. Leh­den le­vik­ki­a­lu­een val­tuu­te­tut Pirk­ko Oi­ka­ri (Äh­tä­ri), Juha-Pek­ka Kei­sa­la (Soi­ni) sekä Jen­ni Kuis­ti (Ala­jär­vi/Leh­ti­mä­ki) ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­een suu­rim­pa­na haas­tee­na on ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne.

Hämmästyttää, kummastuttaa Meijeritien kulkijaa

Olem­me saa­neet kuul­la ja lu­kea eri ta­hoil­ta, et­tä Mei­je­ri­tie­hen käy­te­tyt suun­ni­tel­mat ja ra­hat on jo käy­tet­ty. Sa­non­ta ”val­miik­si suun­ni­tel­tu on puo­lik­si teh­ty” ei vaan mie­les­tä­ni pidä nyt oi­kein paik­kan­sa. Mei­je­ri­tien (sil­lan) re­mont­tia on suun­ni­tel­tu kuu­lem­ma jo yli 40 vuot­ta, ja nyt uu­det suun­ni­tel­mat on teh­ty/han­kit­tu.

Poukan kirjoituksesta Meijeritien kulkijoista

En ota kan­taa sii­hen, on­ko Mei­je­ri­tiel­le jär­ke­vää ra­ken­taa ke­vy­en lii­ken­teen väy­lää vai ei. Mut­ta kos­ka asun Mei­je­ri­tien vie­res­sä ja asun­tom­me keit­ti­ön ik­ku­nas­ta on suo­ra nä­köyh­teys tiel­le, niin erit­täin tar­peel­li­nen se oli­si. On­nek­si mi­nun ei tar­vit­se ol­la päät­tä­mäs­sä on­ko Äh­tä­ril­lä va­raa ra­ken­taa tuo­ta ol­len­kaan. Saa­vat mi­nua huo­mat­ta­vas­ti vii­saam­mat teh­dä noi­ta pää­tök­siä. Var­maan Äh­tä­rin päät­tä­jät osaa­vat har­ki­ta, et­tä mikä on vii­sain­ta.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

OP Kevytyrittäjyys mahdollistaa hevosalalla jatkamisen

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Kaisa Lampimäki tarjoaa hevosalan palveluja OP Kevytyrittäjänä.

Tuulia Nelimarkka

Äh­tä­rin Sa­vo­lan­ky­läl­lä asu­va Kai­sa Lam­pi­mä­ki on pit­kän lin­jan he­vos­nai­nen. Moni muis­taa hä­net Leh­ti­mä­en opis­ton rat­sas­tus­kou­lun rat­sas­tuk­se­noh­jaa­ja­na sekä vam­mais­rat­sas­tuk­se­noh­jaa­ja­na. Kai­san ura sai uu­den kään­teen, kun hän aloit­ti he­vo­sa­lan yrit­tä­jä­nä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Autourheilua ilon ja positiivisuuden kautta

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuuli-Joanna ja Sakari viihtyvät yhdessä niin radalla kuin huoltotehtävissä.

Tuulin kotiarkisto

Ei ole ko­vin­kaan har­vi­nais­ta, et­tä pa­ris­kun­nat tai kaik­ki per­heen­jä­se­net viih­ty­vät sa­man har­ras­tuk­sen pa­ris­sa. Äh­tä­ri­läi­sil­le, 31-vuo­ti­ail­le Sa­ka­ri Kos­ki­maal­le ja Tuu­li-Jo­an­na Ru­si­lal­le va­paa-ajan mie­lui­sa har­ras­tus on au­tour­hei­lu.

Kuvat: Kalle Järvelä

Avantouinnista monta hyötyä

Kuvat: Kalle Järvelä

Kuvat: Kalle Järvelä

Tors­tai-il­ta­na, en­nen jou­lu­viik­koa, läm­mit­te­lee kol­me nais­ta Laa­sa­lan Ala­sen ran­nas­sa ole­vaa ran­ta­sau­naa ja sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa ole­vaa pien­tä tu­paa. Tu­van ka­mii­na an­taa jo mu­ka­vas­ti läm­pöä ti­laan. Vii­den nai­sen po­ru­kas­ta mu­kaan ovat täl­lä ker­taa eh­ti­neet Tar­ja Kes­ki­ta­lo, Tii­na Lat­va­la ja Pir­jo Ok­sa­nen. Edes­sä on jo tu­tuk­si tul­lut vir­kis­tä­vä avan­tou­in­ti­het­ki.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Savolankylän kyläyhdistyksellä juhlavuosi

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Kokousväkeä Kellomäen pirtissä.

Mikko Savola

Sa­vo­lan­ky­lä ry ko­koon­tui sun­nun­tai­na 12.1. sään­tö­mää­räi­seen vuo­si­ko­kouk­seen Kel­lo­mä­keen. Ky­läyh­dis­tys on saa­nut ko­koon­tua Kel­lo­mä­es­sä sen jäl­keen, kun Kari Rai­vio kun­nos­ti pai­kan en­ti­seen lois­toon­sa. Ky­lä­läi­sil­lä on Kel­lo­mä­es­tä pal­jon hy­viä muis­to­ja, sil­lä vie­lä 1980- lu­vul­la se toi­mi ky­läyh­dis­tyk­sen pää­a­si­al­li­se­na ta­pah­tu­ma­paik­ka­na.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vieraile ja Välität ry lajisuojelun ja ympäris­tö­kas­va­tuksen asialla

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry on yleis­hyö­dyl­li­nen yh­dis­tys, joka on pe­rus­tet­tu tu­ke­maan har­vi­nais­ten ja uha­na­lais­ten eläin­la­jien suo­je­lua ja luon­toon sekä luon­non­suo­je­luun liit­ty­vää va­lis­tus­työ­tä. Vie­rai­le ja Vä­li­tät toi­mii oma­na yh­dis­tyk­se­nään Äh­tä­rin Eläin­puis­ton yh­tey­des­sä.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tuva-koulutus tukee ja parantaa opiske­lu­val­miuksia

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tut­kin­to­kou­lu­tuk­seen val­men­ta­va kou­lu­tuk­sen eli Tu­van ta­voit­tee­na on tar­jo­ta mah­dol­li­suuk­sia opis­ke­lu­val­miuk­sien pa­ran­ta­mi­seen. Sedu Kou­lu­tien Tuva opet­ta­ja, vas­tuu­kou­lut­ta­ja Ar­to Kos­ke­la ker­too kou­lu­tuk­sen kaut­ta ole­van mah­dol­lis­ta ko­rot­taa pe­rus­kou­lun ar­vo­sa­no­ja tai opis­kel­la etu­kä­teen tu­le­via yh­teis­ten op­pi­ai­nei­den opin­to­ja tu­le­vaa am­ma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta var­ten, jol­loin opin­not ke­ven­ty­vät.  

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Peränteellä kokattiin kalaherkkuja

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Madekeittoa valmistamassa Kari Haapamäki ja Oleksandra Kapiichuk.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Pe­rän­teen ky­lä­ta­lol­la val­mis­tet­tiin lau­an­tai­na mitä her­kul­li­sem­pia ka­la­ruo­kia. Ai­heen ää­rel­le hou­kut­te­li lä­hi­ka­lan saa­ta­vuu­den ke­hit­tä­mis­han­ke ja ruo­at val­mis­tui­vat hank­keen tee­man mu­kaan lä­hi­a­lu­een jär­vi­ka­lois­ta. Kä­sit­te­lys­sä oli­vat made, sii­ka, kuha ja hau­ki.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Mitä kuu­luu?

Ritva ja Jussi Paarvala touhukkaina Heinolassa

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Jussi ja Ritva Paarvalalla oli omat roolinsa Wanhan ajan päiwillä.

Paarvalan kotialbumi

Rit­va ja Jus­si Paar­va­la asui­vat kol­me­kym­men­tä vuot­ta Soi­nis­sa ol­len nä­ky­väs­ti mu­ka­na paik­ka­kun­nan elä­mäs­sä. Ny­kyi­sin Paar­va­lat asu­vat Hei­no­las­sa, jos­ta on ly­hyt mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vien las­ten ja las­tan­las­ten luok­se.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Elet­tyä elä­mää

Tervakeisari

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Ter­van­polt­to­tai­don on tuo­nut Suo­meen sak­sa­lai­nen Kei­sa­ri ni­mi­nen mies, joka on 1700-lu­vul­la läh­te­nyt rut­to­tau­tia pa­koon Sak­sas­ta. Eri­lais­ten vai­hei­den mu­kaan hän pää­tyi Soi­niin.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Nelimarkka-museo

Me­no­vink­ki

Maalausnäyttely Omanlaisensa Nelimarkka-museossa

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Nelimarkka-museo

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Heikki Mäki-Tuuri: Salvator Mundi, akryylimaalaus, 2024.

Nelimarkka-museo

Tuu­ris­sa syn­ty­nyt tai­de­maa­la­ri Heik­ki Mäki-Tuu­ri ku­vaa te­ok­sis­saan usein pai­kal­lis­ta elä­mää – to­sin mo­nes­ti vä­hän muun­nel­lus­ti. Li­säk­si hän­tä pu­hut­te­le­vat ajan­koh­tai­set asi­at ja il­mi­öt.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Ur­hei­lu

Niko Korsumäki tehnyt unelmistaan totta

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Moot­to­ri­kelk­kai­lus­sa me­nes­tyk­sek­kään uran teh­nyt Niko Kor­su­mä­ki kan­nus­taa unel­mien­sa ta­voit­te­le­mi­seen. Mi­kä­li ei niin sa­no­tus­ti ai­van maa­liin pää­si­si­kään, ei ai­na­kaan tar­vit­se ”jos­si­tel­la”.

Ähtärin reitin vesistö­sään­nöstelyn kehittämisen esiselvityshanke

Äh­tä­rin kau­pun­ki to­teut­ti 14.3.2023–31.7.2024 Äh­tä­rin rei­tin ve­sis­tö­sään­nös­te­lyn ke­hit­tä­mi­sen esi­sel­vi­tys­hank­keen. Hank­keen koor­di­noin­nis­ta vas­ta­si Ko­ke­mä­en­jo­en ve­sis­tön ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tys ry. Hank­keen yh­teis­työ­kump­pa­nit oli­vat Vir­tain ja Ala­jär­ven kau­pun­git sekä Soi­nin kun­ta, Suo­men­se­län ka­la­ta­lou­sa­lue, Äh­tä­rin­jär­ven ja sen ala­puo­lis­ten ve­sis­tö­jen osa­kas- ja ka­las­tus­kun­nat Kil­lin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sel­le saak­ka, ve­sis­tö­jen käyt­tä­jät, kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat, Kil­lin Voi­ma Oy ja Kos­kie­ner­gia Oy sekä Ete­lä-Poh­jan­maan ELY-kes­kus.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Sirpa Teerimäki

Rakentaminen helpottuu - totta vai tarua

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Sirpa Teerimäki

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Sirpa Teerimäki

Uu­si ra­ken­ta­mis­la­ki on as­tu­nut voi­maa 1.1.2025. Vaik­ka laki an­taa jon­kin ver­ran hel­po­tuk­sia pie­nem­pien ra­ken­nus­ten ra­ken­ta­mi­seen, ei va­pauk­sia tule Äh­tä­rin kau­pun­gin ra­ken­nus­tar­kas­ta­ja Mat­ti Pak­ka­lan mu­kaan ai­van sii­nä mää­rin kuin mök­ki­kaup­pi­aat mark­ki­noi­vat tai leh­ti­ju­tut an­ta­vat ym­mär­tää.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ur­hei­lu

Saaret hyvässä vireessä

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Ilmari, Oskari ja Minttu Saari ovat hyvässä vireessä hiihtoladuilla.

Mint­tu, Il­ma­ri ja Os­ka­ri Saa­ri ovat hiih­tä­neet upei­ta si­joi­tuk­sia al­ku­tal­ven kil­pai­luis­sa. Nuo­ret hiih­tä­jät voit­ti­vat N18- ja M10-sar­jat Sei­nä­jo­en Kaa­mos­hiih­dois­sa. Il­ma­ri Saa­ri lyk­ki mes­ta­rik­si FIS-ki­sois­sa Py­hä­jär­vel­lä M16-sar­jan vii­den ki­lo­met­rin pe­rin­tei­sen yh­teis­läh­dös­sä.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Mari Leppäniemen kotiarkisto

Koiraa koulutettaessa omistajakin ottaa opikseen

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Mari Leppäniemen kotiarkisto

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Marilla on ollut monen- ja monirotuisia koiria. Kuvassa kaverina rottweiler Siiri.

Anne Mari Leppäniemen kotiarkisto

Äh­tä­ris­sä Eläin­pal­ve­lu Ope­ran­tin yrit­tä­jä­nä hie­man yli vuo­den ajan toi­mi­neen An­ne Mari Lep­pä­nie­men mie­les­tä koi­ran kans­sa yh­des­sä te­ke­mi­nen iloa tuot­ta­mal­la on kai­kin ta­voin hyö­dyl­lis­tä. Yh­des­sä te­ke­mi­nen on mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Yh­des­sä vie­tet­ty het­ki ei ole pel­käs­tään koi­ran opet­ta­mis­ta, vaan kou­lu­tuk­sen myö­tä ih­mi­nen nä­kee lem­mi­kis­sään uu­sia, ar­vos­tet­ta­via piir­tei­tä, op­pien pal­jon it­se­kin.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Kapanen seurakun­ta­pas­toriksi Lehtimäelle

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Ka­pa­nen aloit­ti Ala­jär­ven seu­ra­kun­nan Leh­ti­mä­en alu­een seu­ra­kun­ta­pas­to­ri­na tam­mi­kuun alus­sa. Hän aloit­ti työn­sä hy­vin po­si­tii­vi­sel­la mie­lel­lä.

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Kalle Järvelä

Klaus Hilden Soinin kanttoriksi

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Kalle Järvelä

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Kalle Järvelä

Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa on ol­lut kant­to­rin vir­ka ha­et­ta­va­na mar­ras­kuun ajan. Työn­te­ki­jää on ha­et­tu 60 pro­sen­tin osuu­del­la. Vir­kaan tuli usei­ta ha­ke­muk­sia, jois­ta kak­si var­tee­no­tet­ta­vaa. Pä­te­vyys­vaa­ti­muk­sen täyt­tä­viä ha­ki­joi­ta ei ol­lut. Va­li­tuk­si tuli Klaus Hil­den vuo­den so­pi­muk­sel­la. Teh­tä­vää on mah­dol­lis­ta jat­kaa vuo­si ker­ral­laan.

UN arkisto

Lukuhaaste aikuisille Ähtärin kirjastossa

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin kir­jas­ton lu­ku­haas­te haas­taa ai­kui­set lu­ke­maan tai kuun­te­le­maan 12 kir­jaa, niin ro­maa­ne­ja, tie­to­kir­jo­ja, sar­ja­ku­via kuin no­vel­le­ja tai ru­no­ja­kin. Haas­teen voi suo­rit­taa omak­si ilok­si tai osal­lis­tua sa­mal­la ar­von­taan.

pixabay

Arki alkoi

pixabay

pixabay

Pit­kät py­hät on vie­tet­ty ja ar­ki al­ka­nut. Ja kyl­lä näi­tä juh­la­päi­viä oli­kin, jou­lus­ta lop­pi­ai­seen. Mo­nel­la rik­ko­nais­ta työ­viik­koa viet­tä­neel­lä, ku­ten al­le­kir­joit­ta­neel­la, päi­vät oli­vat se­kai­sin ja tun­tui kuin ai­na oli­si sun­nun­tai. Tai töi­hin vä­lil­lä men­tä­es­sä edes­sä tun­tui ole­van vii­kon­päi­vis­tä kii­rei­sin, maa­nan­tai.

UN arkisto

Lap­set ja nuo­ret

Ajatuksia vuodesta 2024 – toiveita alkaneelle vuodelle

UN arkisto

UN arkisto

Ot­son yh­te­näis­kou­lun 3 B-luo­kan op­pi­laat poh­ti­vat en­nen jou­lu­lo­maa toi­vei­taan uu­del­le vuo­del­le. Sa­mal­la he ker­toi­vat, mis­tä ovat iloin­neet vuo­den 2024 ai­ka­na.

Lahja

Vuo­si­kym­me­niä sit­ten kun olin vie­lä lap­si, per­heem­me val­mis­tau­tui läh­te­mään su­ku­juh­liin. Isoi­sä­ni äi­ti oli täyt­tä­mäs­sä jo kun­ni­oi­tet­ta­van 90 vuo­den ver­ran ja juh­la­tun­nel­ma jän­ni­tyk­si­neen oli saa­pu­nut ko­tiim­me­kin, mo­nen kym­me­nen ki­lo­met­rin pää­hän.

Ikäihmisille chat-palveluja

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een chat-pal­ve­lut ovat täy­den­ty­neet 7.1. al­ka­en ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den asi­a­ka­soh­jauk­sel­la. Jat­kos­sa saa pu­he­li­men li­säk­si yh­tey­den ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den asi­a­ka­soh­jaa­jiin cha­tin kaut­ta ar­ki­sin ma-to klo 12–14. Voit asi­oi­da chat-pal­ve­lus­sa osoit­tees­sa www.oma­ep.fi tai la­taa­mal­la pu­he­li­mee­si Oma­EP-mo­bii­li­so­vel­luk­sen.

UN arkisto

Hyvää uutta vuotta Soinista!

UN arkisto

UN arkisto

Koh­ta vuo­si on ta­ka­na mat­kaa soi­ni­lais­ten kans­sa. No­pe­as­ti ai­ka on men­nyt ja koh­tuul­li­sen help­po on ol­lut mat­ka kul­kea, sil­lä Soi­nis­sa asi­at ovat hy­väl­lä hoi­dol­la, kun­nan ta­lous kun­nos­sa ja kun­ta­lai­sil­la vah­va us­ko tu­le­vai­suu­teen. Pie­ni ja si­su­kas Soi­ni pus­kee eteen­päin maa­il­man tuu­liin sor­tu­mat­ta. Sil­lä tuu­lis­ta maa­il­mal­la on ol­lut. So­dat ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tu­va epä­var­muus tu­le­vas­ta ovat vai­kut­ta­neet ih­mis­ten elä­mää laa­jem­min kuin osaam­me äk­kiä aja­tel­la­kaan.

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Jarkko Järvenpää mukana monessa menossa

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Monen roolin miehellä, Jarkko Järvenpäällä pitää kiirettä.  

Kalle Järvelä

Mu­siik­ki­a­ree­noi­den mo­ni­puo­li­sel­la viih­dyt­tä­jäl­lä, Jark­ko Jär­ven­pääl­lä on ta­ka­naan vi­vah­tei­kas vuo­si. Ke­sän ko­ho­koh­ta oli Kars­tu­lan Wan­hat Weh­keet -ke­sä­te­at­te­ris­sa esi­tet­ty, Ant­ti Ham­mar­ber­gin elä­mäs­tä ker­to­va mu­siik­ki­näy­tel­mä Ir­win Good­man. Jark­ko oli näy­tel­mäs­sä pää­roo­lis­sa. Vuo­teen mah­tuu myös äi­din kuo­le­man tuo­maa su­rua, yl­lät­tä­vä au­to­pa­lo, ope­tus- ja jär­jes­tö­hom­mia sekä mo­nen­lais­ta keik­kaa eri ko­koon­pa­noil­la.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimä­ke­läis­syn­tyinen Lauri Kujala ajaa opiskelijoiden etuja

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Lehtimäkeläissyntyinen Lauri Kujala on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Tuisku Siirilä

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Lau­ri Ku­ja­la va­lit­tiin STTK-Opis­ke­li­joi­den pu­heen­joh­ta­jak­si lop­pu­vuo­des­ta 2024. Suo­kon­mä­el­tä pon­nis­ta­va Ku­ja­la muis­taa lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa hy­vin mu­siik­ki­pai­not­tei­se­na.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Sponso­roin­ti­sopimus allekirjoitettiin Lehtimäellä

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Lehtimäen Osuuspankin asiakkuusneuvoja Pauliina Rantala (vas.), toimitusjohtaja Veli-Jussi Haapala sekä Jyskeen Juha Hauta-aho ja Hanna Kaarento allekirjoittivat yhteistyösopimuksen viime viikolla.

Elina Suosalo

Leh­ti­mä­en Osuus­pank­ki ja Leh­ti­mä­en Jys­ke al­le­kir­joit­ti­vat pe­rin­tei­sen spon­so­roin­ti­so­pi­muk­sen vii­me vii­kol­la. Yk­si­vuo­ti­nen so­pi­mus on jat­koa yh­teis­työl­le, joka on al­ka­nut jo 80-lu­vul­la.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Kapanen seurakun­ta­pas­toriksi Lehtimäelle

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen siirtyi Lehtimäen seurakuntapastoriksi Ylivieskan seurakunnasta.

Timo Kapanen

Timo Ka­pa­nen aloit­ti Ala­jär­ven seu­ra­kun­nan Leh­ti­mä­en alu­een seu­ra­kun­ta­pas­to­ri­na tam­mi­kuun alus­sa. Hän aloit­ti työn­sä hy­vin po­si­tii­vi­sel­la mie­lel­lä.

Räsynukke on yksi Suvi Uuran kokoonpanoista. He olivat juuri Suomen Kansanmusiikkiliiton kiertueella.

Räsynukke on yksi Suvi Uuran kokoonpanoista. He olivat juuri Suomen Kansanmusiikkiliiton kiertueella.

Riku Suonio

Kulttuuri elää vahvana Ähtärissä

Räsynukke on yksi Suvi Uuran kokoonpanoista. He olivat juuri Suomen Kansanmusiikkiliiton kiertueella.

Räsynukke on yksi Suvi Uuran kokoonpanoista. He olivat juuri Suomen Kansanmusiikkiliiton kiertueella.

Riku Suonio

Räsynukke on yksi Suvi Uuran kokoonpanoista. He olivat juuri Suomen Kansanmusiikkiliiton kiertueella.

Räsynukke on yksi Suvi Uuran kokoonpanoista. He olivat juuri Suomen Kansanmusiikkiliiton kiertueella.

Riku Suonio

– Olen ko­toi­sin met­sien ja pel­to­jen kes­kel­tä Kor­su­ky­läl­tä. Meil­lä oli pie­ni maa­ti­la. Naa­pu­rei­ta ei juu­ri ol­lut, jo­ten lei­kin pal­jon yk­sin mie­li­ku­vi­tus­ka­ve­reit­ten kans­sa, oli mi­nul­la on­nek­si myös si­sa­ruk­sia, to­te­aa äh­tä­ri­läi­nen mu­siik­ki­a­lan am­mat­ti­lai­nen Suvi Uu­ra.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Ur­hei­lu

Niko Korsumäki tehnyt unelmistaan totta

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Menestyksekäs kelkkailu-ura jätti monia muistoja ja antoi eväitä elämälle.

Nikon kotialbumi

Moot­to­ri­kelk­kai­lus­sa me­nes­tyk­sek­kään uran teh­nyt Niko Kor­su­mä­ki kan­nus­taa unel­mien­sa ta­voit­te­le­mi­seen. Mi­kä­li ei niin sa­no­tus­ti ai­van maa­liin pää­si­si­kään, ei ai­na­kaan tar­vit­se ”jos­si­tel­la”.

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Kalle Järvelä

Klaus Hilden Soinin kanttoriksi

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Kalle Järvelä

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Talouspäällikkö Pasi Laasala oli huomion kohteena ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kukkia ja muistamisia olivat luovuttamassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Liimatainen (vas.), kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja diakonissa Katriina Lehtonen.   

Kalle Järvelä

Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa on ol­lut kant­to­rin vir­ka ha­et­ta­va­na mar­ras­kuun ajan. Työn­te­ki­jää on ha­et­tu 60 pro­sen­tin osuu­del­la. Vir­kaan tuli usei­ta ha­ke­muk­sia, jois­ta kak­si var­tee­no­tet­ta­vaa. Pä­te­vyys­vaa­ti­muk­sen täyt­tä­viä ha­ki­joi­ta ei ol­lut. Va­li­tuk­si tuli Klaus Hil­den vuo­den so­pi­muk­sel­la. Teh­tä­vää on mah­dol­lis­ta jat­kaa vuo­si ker­ral­laan.

 Torilla oli tunnelmaa. Tarjoilut maistuivat ja alueelta kuului mukavaa puheensorinaa.

 Torilla oli tunnelmaa. Tarjoilut maistuivat ja alueelta kuului mukavaa puheensorinaa.

Tuulikki Kortteinen

Joulurauha metsän eläimille

 Torilla oli tunnelmaa. Tarjoilut maistuivat ja alueelta kuului mukavaa puheensorinaa.

 Torilla oli tunnelmaa. Tarjoilut maistuivat ja alueelta kuului mukavaa puheensorinaa.

Tuulikki Kortteinen

 Torilla oli tunnelmaa. Tarjoilut maistuivat ja alueelta kuului mukavaa puheensorinaa.

 Torilla oli tunnelmaa. Tarjoilut maistuivat ja alueelta kuului mukavaa puheensorinaa.

Tuulikki Kortteinen

Äh­tä­rin riis­ta­hoi­to­yh­dis­tys ju­lis­ti ei­len tors­tai-il­ta­na jou­lu­rau­han met­sän eläi­mil­le. Täl­lä ker­taa ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin koko per­heen ta­pah­tu­ma­na Kul­tai­sel­la ko­ril­la. Pit­kä­nä pe­rin­tee­nä on ol­lut, et­tä ku­kin met­säs­tys­seu­ra vuo­rol­laan jär­jes­tää ta­pah­tu­man ko­dal­la, hir­vi­ma­jal­la tai muus­sa va­lit­se­mas­saan pai­kas­sa.

Soinin nimikkoneule Satu Alatalon suunnittelemana.

Soinin nimikkoneule Satu Alatalon suunnittelemana.

Kuvat: UN arkisto

Takana ilon sekä haasteiden vuosi 2024

Soinin nimikkoneule Satu Alatalon suunnittelemana.

Soinin nimikkoneule Satu Alatalon suunnittelemana.

Kuvat: UN arkisto

Soinin nimikkoneule Satu Alatalon suunnittelemana.

Soinin nimikkoneule Satu Alatalon suunnittelemana.

Kuvat: UN arkisto

Vuo­den vai­hees­sa mi­tat­tiin pai­koin -30 as­teen pauk­ku­pak­ka­sia ja se­kös piti hi­naus­pal­ve­lu­y­rit­tä­jät kii­rei­si­nä. Näin myös Kor­su­mä­en Au­to Oy:ssä, jos­sa läh­tö­jä yh­den vii­kon ai­ka­na oli 25–30.

Un arkisto

Uuden vuoden lupaus 2025–2029

Un arkisto

Un arkisto

Uu­den vuo­den al­kuun si­säl­tyy usein suun­ni­tel­mia uu­des­ta. Joil­le­kin tämä voi tar­koit­taa uu­den vuo­den aat­to­na an­net­tu­jen lu­paus­ten toi­meen­pa­noa tai yli­pää­tän­sä suun­nan­muu­tos­ta van­hoil­ta uril­ta jo­hon­kin uu­teen. Joil­la­kin tämä muu­tos voi ol­la jo aloi­tet­tu ai­em­min mut­ta toi­vot­tuun suun­taan ei ole pääs­ty tai ta­voit­tei­ta ei ole saa­vu­tet­tu. Syi­tä voi ol­la mo­nia. Eh­kä käy­tös­sä ei ole ol­lut oi­kei­ta työ­ka­lu­ja tai kei­no­ja. It­se ta­voi­te on voi­tu aset­taa lii­an kor­ke­al­le tai sen ta­voit­ta­mi­seen vaa­dit­ta­va ai­ka on ol­lut riit­tä­mä­tön.

UN arkisto

Talouden sopeut­ta­mi­sohjelma käyttöön Ähtärissä

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin kau­pun­gin­val­tuus­to ko­kous­ti pit­kään maa­nan­tai­na, päät­tä­en ta­lou­den so­peut­ta­mi­soh­jel­mas­ta vuo­sil­le 2025–2028, en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­os­ta sekä ta­lous­suun­ni­tel­mas­ta vuo­sil­le 2026–2028 ja in­ves­toin­ti­o­sas­ta.

Akkuja lataamassa. Kuntolentopallo antaa virtaa seuraavien päivien askareisiin.

Akkuja lataamassa. Kuntolentopallo antaa virtaa seuraavien päivien askareisiin.

Kalle Järvelä

Kuntolentopallo pyörii Soinissa

Akkuja lataamassa. Kuntolentopallo antaa virtaa seuraavien päivien askareisiin.

Akkuja lataamassa. Kuntolentopallo antaa virtaa seuraavien päivien askareisiin.

Kalle Järvelä

Akkuja lataamassa. Kuntolentopallo antaa virtaa seuraavien päivien askareisiin.

Akkuja lataamassa. Kuntolentopallo antaa virtaa seuraavien päivien askareisiin.

Kalle Järvelä

Soi­nis­sa on har­ras­tet­tu len­to­pal­loa kun­toi­lu­mie­les­sä jo vuo­si­kym­men­ten ajan. Ko­koon­tu­mi­sil­lat ovat vaih­del­leet ja pit­kään len­to­pal­lon mer­keis­sä ko­koon­nut­tiin lau­an­tai-il­tai­sin sau­na­pal­loa pe­laa­maan. Täl­lä het­kel­lä len­to­pal­loa pe­la­taan Soi­nin Tii­ke­rei­den vuo­rol­la yh­te­näis­kou­lun sa­lis­sa tiis­tai­sin kel­lo 19.00– 21.00 ja sun­nun­tai­sin nais­ten vuo­rol­la kel­lo 17.00–19.00. Hau­ta­ky­lä­sa­lil­la pe­la­taan per­jan­tai­sin kel­lo 19.00–21.00.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Elet­tyä elä­mää

Tervakeisari

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Tervahaudan valmistelua 1950-luvulla Nevantakasen tervahaudalla.

Urho Karin kotialbumi

Ter­van­polt­to­tai­don on tuo­nut Suo­meen sak­sa­lai­nen Kei­sa­ri ni­mi­nen mies, joka on 1700-lu­vul­la läh­te­nyt rut­to­tau­tia pa­koon Sak­sas­ta. Eri­lais­ten vai­hei­den mu­kaan hän pää­tyi Soi­niin.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tuva-koulutus tukee ja parantaa opiske­lu­val­miuksia

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Arto Koskela ja Niina Ylinen kertovat opintojen tukena olevan moniammatillisen yhteistyön mikä auttaa henkilökohtaisen Tuva-polun rakentamisessa.

Sirpa Teerimäki

Tut­kin­to­kou­lu­tuk­seen val­men­ta­va kou­lu­tuk­sen eli Tu­van ta­voit­tee­na on tar­jo­ta mah­dol­li­suuk­sia opis­ke­lu­val­miuk­sien pa­ran­ta­mi­seen. Sedu Kou­lu­tien Tuva opet­ta­ja, vas­tuu­kou­lut­ta­ja Ar­to Kos­ke­la ker­too kou­lu­tuk­sen kaut­ta ole­van mah­dol­lis­ta ko­rot­taa pe­rus­kou­lun ar­vo­sa­no­ja tai opis­kel­la etu­kä­teen tu­le­via yh­teis­ten op­pi­ai­nei­den opin­to­ja tu­le­vaa am­ma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta var­ten, jol­loin opin­not ke­ven­ty­vät.  

pixabay

Toiveet tosiksi

pixabay

pixabay

Olem­me elä­neet uut­ta vuot­ta jo pari päi­vää. Muut­tui­ko mi­kään, muu­tuin­ko minä, ym­pä­ris­tö­ni tai ta­voit­tee­ni?

UN arkisto

Lap­set ja nuo­ret

Ajatuksia vuodesta 2024 – toiveita alkaneelle vuodelle

UN arkisto

UN arkisto

Ot­son yh­te­näis­kou­lun 3 B-luo­kan op­pi­laat poh­ti­vat en­nen jou­lu­lo­maa toi­vei­taan uu­del­le vuo­del­le. Sa­mal­la he ker­toi­vat, mis­tä ovat iloin­neet vuo­den 2024 ai­ka­na.

Kisa ammuttiin NonStop-järjestelmällä ja kuvassa ampumassa vas. Kimmo Paananen, Sari Paananen, Hannu Rokala ja Veli Ylinen.

Kisa ammuttiin NonStop-järjestelmällä ja kuvassa ampumassa vas. Kimmo Paananen, Sari Paananen, Hannu Rokala ja Veli Ylinen.

Markku Niemi

Ur­hei­lu

Niemi ja Paanaset ampuivat reserviläisten kaksois­mes­ta­reiksi

Kisa ammuttiin NonStop-järjestelmällä ja kuvassa ampumassa vas. Kimmo Paananen, Sari Paananen, Hannu Rokala ja Veli Ylinen.

Kisa ammuttiin NonStop-järjestelmällä ja kuvassa ampumassa vas. Kimmo Paananen, Sari Paananen, Hannu Rokala ja Veli Ylinen.

Markku Niemi

Kisa ammuttiin NonStop-järjestelmällä ja kuvassa ampumassa vas. Kimmo Paananen, Sari Paananen, Hannu Rokala ja Veli Ylinen.

Kisa ammuttiin NonStop-järjestelmällä ja kuvassa ampumassa vas. Kimmo Paananen, Sari Paananen, Hannu Rokala ja Veli Ylinen.

Markku Niemi

Ete­lä-Poh­jan­maan Re­ser­vi­läis­pii­rien il­ma-ase­mes­ta­ruus­ki­sat ki­sat­tiin 20–-21. jou­lu­kuu­ta Äh­tä­ris­sä Mus­tik­ka­vuo­ren il­ma-ase­ra­dal­la. Ki­sa­jär­jes­te­lyis­tä vas­ta­si Äh­tä­rin Seu­dun Am­pu­jat pu­heen­joh­ta­ja Hen­na Kuop­pa­la tu­ki­jouk­koi­neen ja Äh­tä­rin Re­ser­vi­läi­set.

Huoltovarmuuden parantaminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia poikittaisliikenteeseen.

Huoltovarmuuden parantaminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia poikittaisliikenteeseen.

Timo Määttä

Poikit­tais­lii­ken­ne­se­mi­naarissa paneuduttiin ratojen kehittämiseen

Huoltovarmuuden parantaminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia poikittaisliikenteeseen.

Huoltovarmuuden parantaminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia poikittaisliikenteeseen.

Timo Määttä

Huoltovarmuuden parantaminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia poikittaisliikenteeseen.

Huoltovarmuuden parantaminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia poikittaisliikenteeseen.

Timo Määttä

Rai­de­lii­ken­teen poi­kit­tai­syh­teys­se­mi­naa­ri ko­ko­si asi­an­tun­ti­joi­ta ja kan­sa­ne­dus­ta­jia jou­lu­kuus­sa edus­kun­nas­sa pi­det­tyyn vai­kut­ta­ja­se­mi­naa­riin. Ti­lai­suu­den pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mi Vaa­sa-Sei­nä­jo­ki-Jy­väs­ky­lä -ke­hit­tä­mis­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Sirpa Teerimäki

Rakentaminen helpottuu - totta vai tarua

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Sirpa Teerimäki

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Rakennustarkastaja Matti Pakkala kannustaa kysymään ennen toimeen ryhtymistä, mikäli jokin asia askarruttaa.

Sirpa Teerimäki

Uu­si ra­ken­ta­mis­la­ki on as­tu­nut voi­maa 1.1.2025. Vaik­ka laki an­taa jon­kin ver­ran hel­po­tuk­sia pie­nem­pien ra­ken­nus­ten ra­ken­ta­mi­seen, ei va­pauk­sia tule Äh­tä­rin kau­pun­gin ra­ken­nus­tar­kas­ta­ja Mat­ti Pak­ka­lan mu­kaan ai­van sii­nä mää­rin kuin mök­ki­kaup­pi­aat mark­ki­noi­vat tai leh­ti­ju­tut an­ta­vat ym­mär­tää.

UN arkisto

Hyvää uutta vuotta Soinista!

UN arkisto

UN arkisto

Koh­ta vuo­si on ta­ka­na mat­kaa soi­ni­lais­ten kans­sa. No­pe­as­ti ai­ka on men­nyt ja koh­tuul­li­sen help­po on ol­lut mat­ka kul­kea, sil­lä Soi­nis­sa asi­at ovat hy­väl­lä hoi­dol­la, kun­nan ta­lous kun­nos­sa ja kun­ta­lai­sil­la vah­va us­ko tu­le­vai­suu­teen. Pie­ni ja si­su­kas Soi­ni pus­kee eteen­päin maa­il­man tuu­liin sor­tu­mat­ta. Sil­lä tuu­lis­ta maa­il­mal­la on ol­lut. So­dat ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tu­va epä­var­muus tu­le­vas­ta ovat vai­kut­ta­neet ih­mis­ten elä­mää laa­jem­min kuin osaam­me äk­kiä aja­tel­la­kaan.

Elet­tyä elä­mää

Muistoja Kesäniemen kaupasta

1950-lu­vul­la ky­lä­kaup­pa oli tär­kein asia elä­män su­ju­mi­sen kan­nal­ta. Siel­tä sai mel­kein kaik­kea, mitä tar­vit­tiin. Se­ka­ta­va­ra­kaup­pa oli yk­si ni­mi­ke täl­lai­sel­le kau­pal­le. Vaik­ka kaup­pa oli pie­ni, eri­lai­sia ta­va­roi­ta oli pal­jon.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vieraile ja Välität ry lajisuojelun ja ympäris­tö­kas­va­tuksen asialla

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Marko Haapakosken kanssa kuulumisia vaihtamassa Sonja Mäki-Ronkainen ja Sirkka-Liisa Lamminkoski.

Sirpa Teerimäki

Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry on yleis­hyö­dyl­li­nen yh­dis­tys, joka on pe­rus­tet­tu tu­ke­maan har­vi­nais­ten ja uha­na­lais­ten eläin­la­jien suo­je­lua ja luon­toon sekä luon­non­suo­je­luun liit­ty­vää va­lis­tus­työ­tä. Vie­rai­le ja Vä­li­tät toi­mii oma­na yh­dis­tyk­se­nään Äh­tä­rin Eläin­puis­ton yh­tey­des­sä.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Hymis-kirpputori laittaa hyvän kiertämään

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Kausituotteet ovat kysyttyä kirpputoritavaraa. Ajankohtaisten luistimien äärellä Jari Kaakkomäki ja Arja Ollikainen.

Sirpa Teerimäki

Puo­li­sen vuot­ta Äh­tä­ris­sä toi­mi­nut Hy­vän mie­len kirp­pu­to­ri eli Hy­mis on saa­nut hy­vän ja­lan­si­jan ja kirp­pik­sen ovi au­en­nut tiu­haan tah­tiin niin myyn­tiin lah­joi­tuk­sia tuo­vien, kuin nii­tä os­ta­nei­den toi­mes­ta. Yh­dis­tyk­sen toi­min­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Ar­ja Ol­li­kai­sen aja­tuk­sis­sa toi­min­ta jat­kaa ai­ka­naan paik­ka­kun­nal­la Uni­ce­fin aloit­ta­maa, ja hy­vää poh­ja­työ­tä teh­nyt­tä kirp­pu­to­ri­toi­min­taa.

Tammy Gaber, avustajat Abigail Hudyma ja Laura Auchinleck sekä perustutkinto-opiskelijoita Aallon kokeellisessa talossa.

Tammy Gaber, avustajat Abigail Hudyma ja Laura Auchinleck sekä perustutkinto-opiskelijoita Aallon kokeellisessa talossa.

Nelimarkka-museo

Me­no­vink­ki

Kirkko­ark­ki­teh­tuuria Nelimarkka-museossa

Tammy Gaber, avustajat Abigail Hudyma ja Laura Auchinleck sekä perustutkinto-opiskelijoita Aallon kokeellisessa talossa.

Tammy Gaber, avustajat Abigail Hudyma ja Laura Auchinleck sekä perustutkinto-opiskelijoita Aallon kokeellisessa talossa.

Nelimarkka-museo

Tammy Gaber, avustajat Abigail Hudyma ja Laura Auchinleck sekä perustutkinto-opiskelijoita Aallon kokeellisessa talossa.

Tammy Gaber, avustajat Abigail Hudyma ja Laura Auchinleck sekä perustutkinto-opiskelijoita Aallon kokeellisessa talossa.

Nelimarkka-museo

Ne­li­mark­ka-mu­se­os­sa on esil­lä Yh­tei­söl­li­syys ja jat­ku­vuus Aal­to­jen kirk­ko­ark­ki­teh­tuu­ris­sa -näyt­te­ly ajal­la 9.1.-13.4.

Pirkko Oikarin kotialbumi

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustokausi päättymässä

Pirkko Oikarin kotialbumi

Pirkko Oikarin kotialbumi

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­tos­sa on ta­ka­na haas­teel­li­nen vuo­si. Leh­den le­vik­ki­a­lu­een val­tuu­te­tut Pirk­ko Oi­ka­ri (Äh­tä­ri), Juha-Pek­ka Kei­sa­la (Soi­ni) sekä Jen­ni Kuis­ti (Ala­jär­vi/Leh­ti­mä­ki) ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­een suu­rim­pa­na haas­tee­na on ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne.

Poukan kirjoituksesta Meijeritien kulkijoista

En ota kan­taa sii­hen, on­ko Mei­je­ri­tiel­le jär­ke­vää ra­ken­taa ke­vy­en lii­ken­teen väy­lää vai ei. Mut­ta kos­ka asun Mei­je­ri­tien vie­res­sä ja asun­tom­me keit­ti­ön ik­ku­nas­ta on suo­ra nä­köyh­teys tiel­le, niin erit­täin tar­peel­li­nen se oli­si. On­nek­si mi­nun ei tar­vit­se ol­la päät­tä­mäs­sä on­ko Äh­tä­ril­lä va­raa ra­ken­taa tuo­ta ol­len­kaan. Saa­vat mi­nua huo­mat­ta­vas­ti vii­saam­mat teh­dä noi­ta pää­tök­siä. Var­maan Äh­tä­rin päät­tä­jät osaa­vat har­ki­ta, et­tä mikä on vii­sain­ta.

Sedusta valmistui yli 2000 osaajaa vuonna 2024

Tors­tai­na 19. jou­lu­kuu­ta juh­lit­tiin val­mis­tu­nei­ta Se­dun kai­kil­la kam­puk­sil­la. Jou­lu­kuun val­mis­tu­mis­juh­la on vuo­den toi­sek­si vilk­kain, kun kam­pus­ten puu­ro­juh­laan ko­koon­tuu syk­syn ai­ka­na val­mis­tu­nei­ta am­mat­ti­o­saa­jia.

Kristian Peltoniemi

Ähtärin maisemia Peltoniemen esikoisromaanissa

Kristian Peltoniemi

Kristian Peltoniemi

Tänä syk­sy­nä il­mes­tyi 20-vuo­ti­aan Kris­ti­an Pel­to­nie­men en­sim­mäi­nen ro­maa­ni ni­mel­tään On­nen­kyy­ne­lei­tä. Pel­to­nie­mi on val­mis­tu­nut Äh­tä­rin lu­ki­os­ta ja Sedu Äh­tä­ris­tä vii­me vuo­den ke­sä­kuus­sa.

Hämmästyttää, kummastuttaa Meijeritien kulkijaa

Olem­me saa­neet kuul­la ja lu­kea eri ta­hoil­ta, et­tä Mei­je­ri­tie­hen käy­te­tyt suun­ni­tel­mat ja ra­hat on jo käy­tet­ty. Sa­non­ta ”val­miik­si suun­ni­tel­tu on puo­lik­si teh­ty” ei vaan mie­les­tä­ni pidä nyt oi­kein paik­kan­sa. Mei­je­ri­tien (sil­lan) re­mont­tia on suun­ni­tel­tu kuu­lem­ma jo yli 40 vuot­ta, ja nyt uu­det suun­ni­tel­mat on teh­ty/han­kit­tu.

Asiakasmaksut hyväksyttiin

Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­val­tuus­to kävi ko­kouk­ses­saan laa­jan kes­kus­te­lun hy­vin­voin­ti­a­lu­een asi­a­kas­mak­suis­ta. Esi­te­tyt mak­su­ko­ro­tuk­set hy­väk­syt­tiin kah­den ää­nes­tyk­sen jäl­keen.