Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen puolueeton paikallislehti

Postin lakon alkaessa maanantaina 11.11. Ähtärinjärven Uutisnuotan numerot 46 ja 47 ovat verkossa kaikkien luettavissa ilman kirjautumista ajalla 13.-24.11. lakon näin jatkuessa.

Paperilehdet tulevat noudettaviksi ainakin konttorillemme sekä Ähtärissä K-Supermarkettiin ja S-Markettiin. Soinissa lehtiä tulee noudettavaksi K-Market Kaneliin ja Saleen, Lehtimäellä S-Markettiin.

Tiedotamme asiasta nettisivuillamme saadessamme lisätietoa.  

Pahoittelemme tilannetta!

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri turvaa lakon aikana potilaiden tiedonsaannin ilmoittamalla tulevista vastaanotto- ja tutkimusajoista puhelimitse tai tekstiviestillä. Viestin lähettäjä on aina EPSHP.

Omat yhteystiedot kannattaa päivittää Hyvis.fi-palvelussa, jotta mahdolliset yhteydenotot sairaanhoitopiirin taholta saapuvat perille. Jos asiakkaalla on kysyttävää saamastaan tekstiviestistä, hänen kannattaa ottaa yhteyttä viestin lähettäneeseen yksikköön.

Hoitopalautteita ei lakon aikana lähetä, mutta asiakas näkee tiedot hoidostaan OmaKanta-palveluun kirjautumalla. Tietoja päivitetään verkkosivuilla www.epshp.fi , jossa ovat myös yhteystiedot.

Viime keskiviikkona Pirkanlinnassa käsiteltiin kotiseututyötä ja sen eri muotoja Ähtäri-Seuran järjestämässä luentotilaisuudessa. Suomen kotiseutuliiton hallituksen jäsen Teppo Ylitalo kertoi luennon aikana millaista kotiseututyö on vuonna 2019, sekä kuultiin paikallisesti kotiseututyöstä Ähtäri-Seuran toimesta. Lisäksi illan aikana pohdittiin yhdessä millaisilla uusilla tavoilla kotiseuturakkautta voisi toteuttaa ja ilmentää.

Ylitalon mukaan ihmiset mieltävät kotiseututyön usein paljon ahdasmielisemmin kuin mitä se todellisuudessa on.

– Kotiseututyö määriytyy kulttuuriperinnöstämme, mutta nykyään kotiseututyöhön kuuluu kaikki toimet mitä tehdään kotiseudun hyväksi.

Esimerkkinä Ylitalo käyttää muun muassa erilaisia tapahtumia. Kotiseututyö ei myöskään ole joka paikassa samanlaista, vaan alueellisia eroja löytyy.

– Tietysti esimerkiksi maaseudulla ja isoissa kaupungeissa kotiseututyö on erilaista, mutta kaikki työ on aivan yhtä arvokasta, Ylitalo kertoo.

Vaikka kotiseututyö käsittää nykyään paljon muuta kuin esimerkiksi perinteisen museotyön, on tällä kuitenkin yhä vahva leima ihmisten mielessä kotiseututyöstä puhuttaessa.

– Perinne on voimakas ja tämä varmasti myös peittää alleen paljon. Monelle saattaa tulla mieleen pysähtyminen tai palaaminen vanhaan, vaikka kotiseututyö on aina nimenomaan edistämistä. Skaala on todella laaja ja uusia kotiseututyön muotoja syntyy jatkuvasti.

Lue lisää aiheesta 6.11. Uutisnuotasta.

Valtatien 18 kehittämistä pitkään edistänyt Valtatie 18 -seurantaryhmä kokoontui 30. lokakuuta Seinäjoella ensimmäistä kertaa uuden puheenjohtajansa kansanedustaja Mikko Savolan johdolla. Seurantaryhmä päätti laajentaa katsantoaan koskemaan koko poikittaista liikennekäytävää huomioiden siten jatkossa myös rautateiden kehittämis- ja edistämistoimenpiteet. Samalla myös nimi muutetaan muotoon Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä liikennekäytävän kehittämisryhmä.

– Kohteiden, kuten esimerkiksi Pelmaan risteys, Multian oikaisu tai Haapamäen radan henkilöliikenteen kehittäminen, saaminen osaksi valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa edellyttää maakuntien toimijoiden yhteistä näkemystä kehittämispolusta ja vahvaa yhteistä vaikuttamista maakuntaliittojen toimesta. Myös keskuskaupunkien tukea tarvitaan, Savola toteaa.

Lue lisää aiheesta 6.11. Uutisnuotasta.

Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n tulevaisuuden näkymät, uimahallihanke sekä koulutilojen suunnitelmat saivat keskustelua aikaiseksi Ähtärin Sosiaalidemokraattien järjestämässä yleisötilaisuudessa viime viikolla. Tapahtuma liittyi valtakunnalliseen Mitä sinulla on sydämellä -kampanjaan.

Autopirtille kokoontunut kuulijajoukko sai ajantasaista tietoa Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Veijo Leinolta, joka selvitti yhtiön tilannetta tänään ja sen tulevaisuuden näkymiä. Puheenvuoroja illassa jakoi SDP:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Kari Kivinummi.

Leino kertoi lämpölaitoksen perustetun vuonna 1963 ja ensimmäisen lämpökattilan käynnistyneen seuraavana vuonna. Turpeen poltto alkoi vuonna 1977. Nykyiset turvekattilat ovat vuosilta 1991 ja 2005.

– Yhtiön on toiminut niin sanotusti aika vakiintuneella toimintamallilla tuloksen pysyessä koko ajan hyvin vakiona. Haastavat vuodet olivat 90-luvulla, jolloin korkotaso oli korkealla. Yhtiön näkökulmasta haastavin osa on velka. Tällä hetkellä 12,5 miljoonaa, josta aika iso osa muodostui, Ähtärin kaupungin myydessä vuonna 2004 vesi- ja jätevesiliiketoiminnan omalle lämpöyhtiölleen.

– Nyt ei velkamäärä ole taloudellisesti kovin raskas korkotason ollessa alhaalla.

– Viimeiset kaksi vuotta yhtiön kehittämisstrategiana konsernissa on ollut velkamäärän hoitaminen alemmaksi. Sitä on tällä tilikaudella lyhennetty ylimääräiset 400 000 ja todennäköisesti ennen joulua pystytään sitä vielä jonkin verran lyhentämään.

Leino kertoo maksuvaran velkoihin muodostuvan siten, että vuosittaisten pitkäaikaisten investointien poisto-ohjelma on tällä hetkellä vähän toista miljoonaa euroa.

Lue lisää aiheesta 30.10. Uutisnuotasta.

Mustikkavuoren Portaat -niminen yhdistys kaavailee kuntoportaiden rakentamista Mustikkavuoren entisen laskettelurinteen laidalle. Tämän lisäksi mäelle rakennettaisiin maisematorni ja perusparannettaisiin laelle johtava tie.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 134 630 euroa. Hankkeen käynnistäminen edellyttää kaupungin 20 prosentin kuntaosuutta, enintään 26 926 euroa. Mustikkavuoren Portaat ry:n rahoitusosuus on 25 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Siitä osa tehdään osa talkootyönä ja suurin osa omarahoituksena kertyneistä jäsenmaksuista/porrasmyynneistä.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle hankkeeseen osallistumista vaadittavalla kuntaosuudella. Määrärahan käyttö edellyttää ELY-keskuksen myönteistä tukipäätöstä hankkeelle. Valtuustolle esitetään myös noin 1,5 hehtaarin määräalan vuokraamista yhdistykselle kymmeneksi vuodeksi. Samoin esitetään enintään 100 972 euron tilapäislainan myöntämistä em. hankkeiden toteuttamiseen.

Hankkeet on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aikana.

Lue lisää kaupunginhallituksen päätöksistä 30.10. Uutisnuotasta.

Alajärven kaupunki on myynyt tyhjilleen jääneitä entisiä koulurakennuksiaan niin Alajärvellä kuin Lehtimäelläkin. Yksi myydyistä kohteista oli Lehtimäen Kirkonkylän entinen koulurakennus, joka toimi viimeksi Lehtimäen toimintakeskuksen tilana.

Koulurakennuksen ostivat veljekset Mika ja Sami Ala-Mattinen.

Kirkonkylän koulurakennus on 1800-luvun lopulta ja se on ollut Mattisen vanha maatila. Koulun piha-alueella oleva vanha rakennus toimi tilan navettana ja puutarha oli osa maalaistaloa.

Maalaistaloon tehtiin ensin lisätilana juhla-/liikuntasali sekä yläluokkana toiminut luokkatila. Puukäsityöluokka rakennettiin vuonna 1990.

– Haluan säilyttää paikan historian, niin monella on muistoja täältä. Esimerkiksi opettajana koululla toiminut Toivo Kivipelto muisteli hakeneensa naapurista mummolasta maitoa koululle. Henkilökohtaisesti tämä on meille tärkeä paikka – se sijaitsee suvun keskellä niin fyysisesti kuin henkisestikin, Mika Ala-Mattinen kertoo.

Lue lisää aiheesta 23.10. Uutisnuotasta.