Van­hus­työn kes­kus­lii­ton käyn­nis­tä­mää Van­hus­ten­päi­vää on vie­tet­ty jo vuo­des­ta 1954 läh­tien lo­ka­kuun en­sim­mäi­se­nä sun­nun­tai­na. Tänä vuon­na Van­hus­ten­viik­koa vie­te­tään 6.–12.10. tee­mal­la On­ni kas­vaa yh­tei­sös­sä – Lyc­ka vä­xer i ge­mens­kap.

Maa­il­ma muut­tuu ja sen tuo­ma moni asia nä­kyy myös ar­jes­sam­me. Aja­tel­laan­pa vaik­ka tek­no­lo­gi­an ke­hi­tys­tä – äs­ken pu­huim­me lan­ka­pu­he­li­miin, nyt jo­kai­sel­la, niin lap­sel­la kuin iäk­kääm­mäl­lä kan­sa­lai­sel­la on kä­des­sään jon­kin­lai­nen äly­lai­te. Hui­maa ke­hi­tys­tä ja lop­pu­jen lo­puk­si hy­vin no­pe­al­la ai­ka­vä­lil­lä.

Kon­sul­toin­ti­toi­mis­to MDI:n jul­kai­se­ma, ny­ky­het­kes­tä vuo­teen 2050 ulot­tu­va vä­es­tö­en­nus­te tus­kin on lu­kui­neen suu­ri­kaan yl­lä­tys. En­nus­teen mu­kaan koko maas­sa las­ten mää­rä vä­he­nee ja iäk­kään vä­es­tön kas­vu on py­sy­vää.

Ute­li­as mie­li on oi­kein koh­den­net­tu­na ja käy­tet­ty­nä voi­ma­va­ra. Sen myö­tä voi ke­hit­tää it­se­ään, li­sä­tä hen­kis­tä pää­o­maa, löy­tää ja näh­dä uut­ta, op­pia ja ot­taa opik­si. Ku­ten sa­no­taan, elä­mä on ikuis­ta op­pi­mis­ta em­me­kä ole kos­kaan täy­sin val­mii­ta. Tämä ei kos­ke vain kir­jois­ta saa­ta­vaa tie­toa, vaan myös ko­ke­mis­ta kai­kil­la ais­teil­la.

Per­jan­tai­na vie­tet­tä­vä Yrit­tä­jän päi­vä muis­tut­taa yrit­tä­jien mer­ki­tyk­ses­tä yh­te­nä tär­ke­ä­nä yh­teis­kun­tam­me rat­tai­den pyö­rit­tä­ji­nä. Tänä vuon­na tuo­ta päi­vää isän­nöi Elin­kei­no­e­lä­män kes­kus­liit­to tee­mal­la Yrit­tä­jät te­ke­vät kas­vun. Tee­ma he­rät­te­lee poh­ti­maan, kuin­ka kään­näm­me Suo­men ta­lou­den yrit­tä­jyy­del­lä kas­vuun ja mi­ten nuo­ret kas­va­vat yrit­tä­jik­si.

Elo­kuun vii­mei­se­nä vii­kon­lop­pu­na eli tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na juh­li­taan hu­vi­la­kau­den päät­tä­jäi­siä eli ve­net­si­a­lai­sia. Hu­vi­la­kau­den päät­tä­jäi­set ovat suo­ma­lai­nen pe­rin­ne, joka on ran­tau­tu­nut tän­ne meil­le­kin py­sy­väk­si ja odo­te­tuk­si juh­lak­si.

Suo­men luon­non päi­vää vie­te­tään elo­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä, tuol­loin myös ul­koi­lu­jär­jes­tö Suo­men Latu haas­taa jo kym­me­nen­nen ker­ran suo­ma­lai­set nuk­ku­maan yön ul­ko­na. Suu­ren suo­si­on saa­nut kam­pan­ja on ai­kai­sem­pi­na vuo­si­na ke­rän­nyt lä­hes 150 000 osal­lis­tu­jaa.

Hei­nä­kuun kään­ty­es­sä elo­kuun puo­lel­le toi se tul­les­saan ko­toi­san ar­jen. Ke­sä­lo­mat päät­tyi­vät yh­del­lä jos toi­sel­la, lap­set ja nuo­ret pa­la­si­vat kou­lu­tiel­le ja van­hem­mat työ­pöy­tien­sä ää­reen. Vaik­ka loma on odo­tet­tu ja an­sait­tu le­po­het­ki, tar­vit­see jo­kai­sen elä­mä ryt­miä ja sitä ko­toi­nen ar­ki juu­ri tar­joi­lee.

Uu­si lu­ku­vuo­si al­kaa, ja se he­rät­tää kou­lu­tiel­le suun­taa­vis­sa lap­sis­sa mo­nen­lai­sia tun­tei­ta. Kaik­ki ei­vät pa­laa kou­luun hy­vil­lä mie­lin. Yh­den­kään lap­sen ei tu­li­si pe­lä­tä kou­luun me­noa ja jo­kai­sel­la tu­li­si ol­la oi­keus rau­hal­li­seen ja tur­val­li­seen kou­lu­päi­vään.

Kou­lu­lai­set ovat pi­tä­neet ke­sä­lo­man­sa ja pian al­kaa ar­ki. En­sim­mäi­nen kou­lu­päi­vä on mo­nel­le jän­nit­tä­vä, eten­kin en­sim­mäi­sen luo­kan aloit­ta­val­le ja hä­nen van­hem­mil­leen. Opin­tie al­kaa, pal­jon on uut­ta edes­sä.

Odo­te­tut hel­teet tu­li­vat vih­doin­kin har­maan ja sa­tei­sen kau­den jäl­keen. Läm­pö­as­tei­den ko­ho­a­mi­sen on jo­kai­nen taa­tus­ti huo­man­nut ja niin sa­no­tut vi­lu­kis­sat­kin mitä luul­ta­vim­min vaih­ta­neet asun­sa ke­vy­em­piin.

Kesä on ih­mi­sen pa­ras­ta ai­kaa ta­va­ta tut­tu­ja ja tun­te­mat­to­mia – kaup­po­jen pi­hois­sa, ky­lien ta­pah­tu­mis­sa ja jär­vien ran­noil­la. Ke­säl­lä ih­mi­set ovat ikään kuin enem­män avoi­mia ja hymy on her­käs­sä.

Ke­sän kään­nyt­tyä hei­nä­kuun puo­lel­le al­ka­vat myös ke­sän ta­pah­tu­mat pääs­tä to­del­li­seen vauh­tiin. Ke­sä­mark­ki­nat ja eri­lai­set uu­det tai pe­rin­tei­set ta­pah­tu­mat täyt­tä­vät to­rit ja ky­lät kut­su­en vä­keä naut­ti­maan ta­pah­tu­mien an­nis­ta sekä Suo­men su­ves­ta.

Näin ju­han­nuk­sen jäl­keen moni aloit­taa oman ke­sä­lo­man­sa. Lo­maa vie­te­tään niin mat­kus­tel­len, ve­neil­len, telt­tail­len kuin mö­kil­lä­kin. Eri­lai­set ret­ket kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na suo­ma­lais­ten ke­sään.

Pe­rin­teis­tä ke­sän juh­laa, ju­han­nus­ta, vie­te­tään tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na. Huo­mi­nen ju­han­nu­saat­to on mo­nel­le va­paa­päi­vä töis­tä ja ju­han­nus­päi­vä­nä lau­an­tai­na vie­te­tään myös Suo­men li­pun päi­vää. Tämä kes­ki­ke­sän juh­la on myös mo­nen suo­ma­lai­sen suo­si­tuin ai­ka aloit­taa ke­sä­lo­ma.

Ke­sä­lo­ma­kau­si käyn­nis­tyy tuo­ta pi­kaa to­den te­ol­la ja se nä­kyy näil­lä­kin seu­duil­la li­sään­ty­vä­nä vä­ki­mää­rä­nä mök­ki­läis­ten ja su­ku­loi­maan saa­pu­nei­den ih­mis­ten tul­les­sa mei­tä ilah­dut­ta­maan. Lo­mal­la la­da­taan ak­ku­ja, hau­ka­taan hap­pea ja ke­rä­tään mu­ka­via muis­to­ja tal­vea var­ten.

Suo­mes­sa puh­das luon­to ko­e­taan it­ses­tään sel­vä­nä asi­a­na. Tääl­lä on help­po hen­git­tää ja luon­non an­ti­mis­ta voi naut­tia vail­la huo­len häi­vää. Il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta pu­hu­mi­nen, nii­hin re­a­goi­mi­nen ja asi­aan vai­kut­ta­mi­nen tun­tu­vat näin ol­len joi­den­kin mie­les­tä hy­vin­kin kau­kai­sil­ta asi­oil­ta. Meil­lä­hän on kaik­ki hy­vin.

Var­ma to­tuus on se, et­tei ai­na tar­vi­ta suu­ria kas­vu­kes­kuk­sia, jot­ta ai­kaan­saa­daan näyt­tä­vää ja hy­vää jäl­keä. Täs­tä hy­vä­nä esi­merk­ki­nä oli­vat lau­an­tai­na Soi­nin kun­nan jär­jes­tä­mät Luon­to- ja erä­mes­sut, jot­ka hou­kut­te­li­vat puo­leen­sa rei­lun nel­jä­tu­hat­ta kä­vi­jää. Pie­nen kun­nan vä­ki­mää­rä li­sään­tyi roi­mas­ti tuo­na päi­vä­nä ja kau­em­paa tul­leet sai­vat asuin­seu­duil­leen vie­tä­väk­si mu­ka­via muis­to­ja.

Ot­si­kos­sa nä­ky­vä mo­nes­sa ti­lan­tees­sa käy­tet­tä­vä van­ha sa­non­ta nou­see esil­le myös tä­hän ai­kaan vuo­des­ta lu­kui­san mää­rän nuo­ria ja ai­kui­sia juh­lies­saan opin­to­jen­sa pää­tök­seen saat­ta­mis­ta. On mon­ta syy­tä yh­des­sä­o­loon, iloon ja hy­vään mie­leen.

Suo­ma­lai­seen vuo­den­kier­toon mah­tuu mo­nia aja­tuk­sia he­rät­tä­viä päi­viä, jot­ka liit­ty­vät maam­me his­to­ri­aan ja sen myö­tä nyt elet­tä­vään ai­kaan. Esi­merk­ki­nä it­se­näi­syys­päi­vä, joka mer­kit­tä­vyy­des­sään nos­taa pin­taan suu­ren kii­tol­li­suu­den maam­me eteen teh­dys­tä työs­tä. Rau­has­ta, it­se­näi­syy­des­tä ja kun­kin elä­mää kos­ke­vas­ta va­lin­nan va­pau­des­ta.

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na vie­te­tään äi­tien­päi­vää, päi­vää, jol­loin huo­mi­on koh­tee­na ovat niin äi­dit kuin iso­äi­dit­kin. Juh­la­päi­väl­lä on pit­kät pe­rin­teet, sil­lä tänä vuon­na Suo­mes­sa tu­lee täy­teen 107 vuot­ta äi­tien­päi­vän juh­lin­taa.

Huo­men­na vie­te­tään suo­ma­lai­sen työn juh­laa, vap­pua. Hy­vin lä­hei­ses­ti tä­hän juh­laan liit­ty­vät il­ma­pal­lot, sima, tip­pa­lei­vät ja yli­op­pi­las­la­kit.

Lem­mik­kie­läi­met ovat us­kol­li­sia per­heen­jä­se­niä, koi­ris­ta sa­no­taan myös hei­dän ole­van ih­mi­sen par­hai­ta ys­tä­viä. Nyt on hyvä het­ki juh­lia omaa kul­ta­mus­suk­kaa, sil­lä Ken­nel­lii­ton val­ta­kun­nal­lis­ta Koi­ran­päi­vää vie­te­tään tä­nään tors­tai­na 24. huh­ti­kuu­ta. Päi­vän­san­ka­rin ak­ti­voin­tia ja roo­lia yh­teis­kun­nas­sa esil­le nos­ta­via ta­pah­tu­mia vie­te­tään ym­pä­ri Suo­men.

Kan­sa on pu­hu­nut ja vii­mei­set­kin ää­net on las­ket­tu. Val­ta­kun­nan hy­vin­voin­ti­a­lu­eet sekä kau­pun­kien ja kun­tien val­tuus­tot ovat saa­neet uu­det val­tuu­te­tut. Hei­dän työn­sä al­kaa 1. ke­sä­kuu­ta.

Puh­das hen­gi­ty­sil­ma on ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin kan­nal­ta en­si­ar­voi­sen tär­keä asia. Meil­lä Suo­mes­sa asi­at ovat täs­sä suh­tees­sa vie­lä hy­vin, jos läh­de­tään ver­taa­maan mil­joo­na­kau­pun­kien ti­lan­net­ta.

Var­ma ke­sän lä­hes­ty­mi­sen merk­ki ovat no­peus­ra­joi­tus­mer­kit, jot­ka vaih­tu­vat ”ke­sä­mal­liin”. Ke­sä­no­peus­ra­joi­tuk­siin siir­ryt­tä­es­sä tal­vi- ja pi­me­än ajan 80 ki­lo­met­riä tun­nis­sa no­peus­ra­joi­tuk­set pa­lau­te­taan 100 ki­lo­met­riin tun­nis­sa liki 1300 ki­lo­met­ril­lä Poh­jan­maan, Ete­lä-Poh­jan­maan ja Kes­ki-Poh­jan­maan maa­kun­nis­sa.