Pe­rin­tei­sen vii­kon kat­kai­se­via py­hiä osuu vuo­teen run­saas­ti. Ke­vään en­sim­mäi­siä sel­lai­sia oli­vat pit­kä­per­jan­tai ja maa­nan­tail­le osu­va 2. pää­si­äis­päi­vä. Täl­lä vii­kol­la ar­ki­sen aher­ruk­sen kat­kai­see per­jan­tai­na vie­tet­tä­vä suo­ma­lai­sen työn päi­vä eli vap­pu, jota seu­raa tuo­ta pi­kaa he­la­tors­tai.

Li­sä­va­paa­päi­vät ovat toki mie­lui­sa lisä yh­des­sä­o­lol­le ja va­paa-ajal­le, mut­ta ai­heut­ta­vat mo­nes­sa am­ma­tis­sa myös yli­mää­räis­tä pään­vai­vaa ja työ­su­man ka­saan­tu­mis­ta het­kel­li­ses­ti ly­hy­el­le ai­ka­vä­lil­le. Työt on teh­tä­vä, mut­ta te­hok­kaam­min ja mie­lui­ten il­man stres­siä. Han­ka­la yh­tä­lö.

Edes­sä on juh­la­päi­vä, joka ker­too pe­rin­teis­tä ja ke­vääs­tä. Vaik­ka ny­ky­ään vap­pu on tun­net­tu val­ta­o­sin opis­ke­li­joi­den juh­la­na, sen al­ku­pe­rä on työ­vä­en­liik­kees­sä.

Työ­vä­en­liik­keen juh­laa alet­tiin viet­tää 1. tou­ko­kuu­ta eri puo­lil­la maa­il­maa ja Suo­meen tämä pe­rin­ne saa­pui 1890-lu­vul­la. Juh­la­py­hät. fi-si­vus­ton mu­kaan vap­pu oli alun pe­rin enem­män työ­vä­en­liik­keen ja ay-liik­keen juh­la, jos­sa juh­lis­tet­tiin työn­te­ki­jöi­den oi­keuk­sia ja vaa­dit­tiin pa­rem­pia työ­o­lo­suh­tei­ta.

Juh­la on muut­tu­nut ajan myö­tä ja vap­pu va­kiin­tui opis­ke­li­ja­juh­lak­si 1900-lu­vun alus­sa saa­den sit­tem­min enem­män­kin va­paa­muo­toi­sen, iloi­sen ja kan­san­juh­lan luon­teen. Suo­mes­sa va­pus­ta tuli no­pe­as­ti myös opis­ke­li­joi­den juh­la, jos­sa kes­ki­ös­sä oli­vat haa­la­rit, il­ma­pal­lot, ser­pen­tii­nit ja tär­kei­tä yh­teis­kun­nal­li­sia asi­oi­ta kä­sit­te­le­vät kes­kus­te­lut. Al­ku­pe­räi­sel­tä mer­ki­tyk­sel­tään se oli, ja on edel­leen kui­ten­kin enem­män yh­teis­kun­nal­li­nen ja po­liit­ti­nen juh­la.

Hy­vää vap­pua it­se kul­le­kin, olet­pa töis­sä tai vie­tät sen va­paal­la!

Sir­pa Tee­ri­mä­ki