On­ko vä­liä kuka on päät­tä­mäs­sä si­nun, per­hee­si tai työ­paik­ka­si tu­le­vai­suu­des­ta? Jos vas­taan kyl­lä, olet oi­ke­al­la tiel­lä lu­kies­sa­si tätä teks­tiä. On­ko po­li­tiik­ka si­nul­le uut­ta? Se ei hait­taa jos on, kos­ka ku­kaan ei tee pää­tök­siä yk­sin, tie­toa ja tu­kea löy­tyy, si­nul­ta vaa­di­taan vain ha­lua op­pia.

Tal­viul­koi­lu­rei­tin avaa­mi­ses­ta on tul­lut pal­jon ky­se­ly­jä. Tal­vi­au­rauk­ses­ta on vuo­sit­tain so­vit­tu lii­kun­ta­pal­ve­lu­jen kans­sa ja maa­no­mis­ta­jil­ta pyy­det­ty lu­vat. Rei­til­lä va­paa­eh­tois­voi­min toi­mi­ja­na on ol­lut Äh­tä­rin Val­pas ry, it­se olen vas­tan­nut rei­tin au­rauk­ses­ta. Seu­ram­me jä­sen on ku­van­nut reit­tiä il­mas­ta ja maas­ta, so­me­tii­mi päi­vit­tä­nyt so­si­aa­li­seen me­di­aan re­aa­li­ai­kais­ta tie­toa rei­tin kun­nos­ta. Usea jä­sen seu­ras­ta on teh­nyt työ­tä rei­tin eteen. Au­rauk­sen olen suo­rit­ta­nut omal­la ka­lus­tol­la, omal­la va­paa-ajal­la ja omin kus­tan­nuk­sin.

Äh­tä­rin kau­pun­gin asi­ois­ta päät­tää ny­kyi­nen val­tuus­to vii­meis­tä puo­li­vuo­tis­kaut­taan. Vaa­lit käy­dään ke­vääl­lä ja uu­det te­ki­jät ot­ta­vat oh­jat kä­siin­sä. Men­nyt val­tuus­to­kau­si on ol­lut tur­bu­lent­ti­nen ja mo­net asi­at ovat ke­hit­ty­neet uu­siin suun­tiin. In­ves­toin­nit ovat ol­leet his­to­ri­al­li­sen mit­ta­via. Kau­pun­gin vir­ka­kun­taan on saa­tu ja saa­daan lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa li­sää uu­sia te­ki­jöi­tä en­tis­ten ti­lal­le ja rin­nal­le - he kaik­ki te­ke­vät hy­vää työ­tä luot­ta­mus­hen­ki­löi­den pää­tös­ten mu­kai­ses­ti yh­tei­sen Äh­tä­rim­me eteen.

Ei hy­väl­tä näy­tä. So­tia ja taas so­tia. Dik­ta­tuu­ri­set maat te­ke­vät hir­mu­te­ko­ja toi­si­aan tu­kien. Pää­o­sis­sa Ve­nä­jä, Kii­na ja Poh­jois-Ko­rea. De­mok­ra­ti­aa ja ih­mi­syyt­tä tu­ho­a­vat ydi­na­se­val­ti­ot. Poh­jois-Ko­rea lä­het­ti pal­jon mie­hiä Pu­ti­nin hir­mu­töi­den tu­ek­si. Sa­to­ja heis­tä on kuol­lut, se tus­kin hir­mu­dik­taat­to­ria huo­les­tut­taa. Esim. Su­da­nis­sa on löy­det­ty kym­me­niä, jos ei sa­to­ja jouk­ko­hau­to­ja.

En ota kan­taa sii­hen, on­ko Mei­je­ri­tiel­le jär­ke­vää ra­ken­taa ke­vy­en lii­ken­teen väy­lää vai ei. Mut­ta kos­ka asun Mei­je­ri­tien vie­res­sä ja asun­tom­me keit­ti­ön ik­ku­nas­ta on suo­ra nä­köyh­teys tiel­le, niin erit­täin tar­peel­li­nen se oli­si. On­nek­si mi­nun ei tar­vit­se ol­la päät­tä­mäs­sä on­ko Äh­tä­ril­lä va­raa ra­ken­taa tuo­ta ol­len­kaan. Saa­vat mi­nua huo­mat­ta­vas­ti vii­saam­mat teh­dä noi­ta pää­tök­siä. Var­maan Äh­tä­rin päät­tä­jät osaa­vat har­ki­ta, et­tä mikä on vii­sain­ta.

Olem­me saa­neet kuul­la ja lu­kea eri ta­hoil­ta, et­tä Mei­je­ri­tie­hen käy­te­tyt suun­ni­tel­mat ja ra­hat on jo käy­tet­ty. Sa­non­ta ”val­miik­si suun­ni­tel­tu on puo­lik­si teh­ty” ei vaan mie­les­tä­ni pidä nyt oi­kein paik­kan­sa. Mei­je­ri­tien (sil­lan) re­mont­tia on suun­ni­tel­tu kuu­lem­ma jo yli 40 vuot­ta, ja nyt uu­det suun­ni­tel­mat on teh­ty/han­kit­tu.

Jou­lu on en­nen kaik­kea va­pah­ta­jam­me Jee­sus Kris­tuk­sen syn­ty­mä­juh­la ja viet­täi­sim­me jou­lu­am­me pe­las­tuk­sem­me mah­dol­lis­ta­va­na muis­te­lu­ai­ka­na. Mie­tin jou­lua vas­tuul­li­suu­den, kii­tol­li­suu­den, koh­tuul­li­suu­den ja kun­ni­oi­tuk­sen nä­kö­koh­dis­ta.

Piti taas pit­käs­tä ai­kaa tart­tua ky­nään. Kos­ket­ti niin sy­väl­tä. Suo­sit­tu­jen las­ten­kir­jo­jen te­ki­jä tuli muu­ta­ma päi­vä sit­ten jul­ki­suu­teen ta­val­la jota en voi hy­väk­syä. Hän pois­taa kir­jois­taan kaik­ki koh­dat mis­sä vä­hän­kin vii­ta­taan mai­toon ja li­haan.

It­se­näi­syys­päi­väm­me vai­kut­ta­vim­mat haas­tat­te­lut an­toi­vat so­ta­ve­te­raa­nit ja lo­tat. Hei­dän ta­ri­nan­sa sota-ajas­ta kan­san tais­tel­les­sa vi­hol­lis­ta vas­taan saa lii­kut­tu­maan. Suo­ma­lai­set yh­dis­ti­vät voi­man­sa ja lu­jan tah­ton­sa unoh­ta­en vuo­sien 1917-18 kan­saa kah­tia re­pi­vät ajat. Tais­tel­tiin yh­te­nä rin­ta­ma­na ei­kä vel­jeä jä­tet­ty.

Luin tuos­sa maa­nan­tain 18.11 esi­tys­lis­taa § 233–235 ja huo­ma­sin siel­lä kol­me ”kun­ta­va­li­tus­ta” ai­kai­sem­paan pää­tök­sen­te­koon. It­se­ä­ni ih­me­tyt­tää, et­tei­kö se de­mok­ra­tia toi­mi kun jo ker­ran pää­tet­ty­jä asi­oi­ta pi­tää kai­vel­la/tuo­da uu­des­taan pää­tet­tä­väk­si? On­ko päät­tä­jät vai asia ol­lut niin epä­sel­vä, et­tä pää­tös pi­tää ky­see­na­lais­taa? Vai on­ko tämä it­sen­sä esiin tuo­mis­ta kun kun­nal­lis­vaa­lit 2025 koh­ta tu­los­sa?

Luu­li­si äk­ki­sel­tään, et­tä ny­ky­ai­ka tuo ai­na vain yhä pa­rem­paa elä­mää. Va­li­tet­ta­vas­ti näin ei ole, ei lä­hes­kään. Jat­ku­vat so­dat maa­il­mal­la nä­ky­vät myös Suo­mes­sa, niin ih­mis­ten mie­li­a­lois­sa kuin koko Suo­men ta­lou­des­sa­kin.

Olen ko­ke­nut Äh­tä­rin sai­raa­lan­mä­en lois­ton tul­les­sa­ni töi­hin sai­raan­hoi­ta­ja­na Äh­tä­rin sai­raa­laan vuon­na 1987. Sai­raa­lan puo­lel­la toi­mi 180 työn­te­ki­jän toi­mes­ta lois­ta­vat ja kii­tel­lyt eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­lut. Toi­min­nas­sa oli kol­me vuo­de­o­sas­toa; ki­rur­gia, si­sä­tau­dit ja gy­ne­ko­lo­gia syn­ny­tyk­si­neen. Leik­kau­so­sas­tol­la lei­kat­tiin yö­tä päi­vää, pkl:lla oli jat­ku­vaa akuut­tia toi­min­taa ja tut­ki­muk­sia. Oli vä­li­ne­huol­lon, rönt­ge­nin ja la­bo­ra­to­ri­on pal­ve­lut, ap­teek­ki, fy­si­o­te­ra­pi­an osas­to ja eri­kois­lää­kä­rei­tä. Keit­tiö kok­ka­si täy­sil­le osas­toil­le, ruo­ka­sa­li täyn­nä ruo­kai­li­joi­ta. Ta­lous­puo­len toi­mi­jat hoi­ti­vat osuu­ten­sa. 

Kir­joi­tuk­se­ni ot­si­kos­sa voi­si sa­na­jär­jes­tys ol­la myös toi­sin­päin. Tä­hän­kö Äh­tä­rin kau­pun­ki on me­nos­sa? On­ko val­tuus­ton pää­tök­set teh­ty var­maan hy­vää tar­koit­ta­en ja sen tie­don va­ras­sa mitä on ol­lut tai an­net­tu.

Nyt va­ka­van sai­rau­den hau­ras­ta­ma­na on ol­lut ai­kaa aja­tel­la, kat­sel­la asi­oi­ta vä­hän kau­em­paa. It­sel­le­ni on ai­na ol­lut tär­ke­ää oi­keu­den­mu­kai­suus ja koh­tuul­li­suus. Mie­les­tä­ni en­ti­sen kau­pun­gin­joh­ta­jan koh­te­lu on ol­lut lii­an mus­ta­val­kois­ta. Isos­sa ku­vas­sa kui­ten­kin ta­lout­ta saa­tiin ta­sa­pai­noon, pal­ve­lut py­syi­vät koh­tuul­li­si­na, ur­hei­lu­pai­kat ovat lois­ta­vas­sa kun­nos­sa ja kou­lut­kin saa­daan uu­sit­tua. Sil­le kun­nia, jol­le se kuu­luu. Kau­pun­gin­joh­ta­mi­nen ja pää­mi­nis­te­rin työ on ai­ka sa­man­lais­ta: ”Lä­hin­nä ra­paa sa­taa nis­kaan”. Tot­ta­kai työ­hön kuu­luu tä­mä­kin puo­li, mut­tei kai ihan yk­si­puo­li­ses­ti.