Uu­tis­nuot­ta 6.8.2026 esit­te­li leh­ti­mä­ke­läi­sen Heik­ki Hon­ko­lan kir­joit­ta­man kir­jan höy­ry­lai­vois­ta Äh­tä­rin­jär­vel­lä. Sen tar­koi­tus on tal­len­taa höy­ry­lai­vo­jen his­to­ri­aa jäl­ki­pol­vil­le. Kir­joit­ta­ja on teh­nyt to­del­la an­si­ok­kaan kult­tuu­ri­työn. Täl­lais­ta tie­to­kir­jaa on odo­tet­tu­kin.

Kir­ja ker­too In­han ruu­kin­pat­ruu­nan Keirk­ne­rin ja jon­kin ”Äh­tä­rin” ase­ma­pääl­li­kön yh­teis­työs­tä höy­ry­lai­va­lii­ken­teen suun­nit­te­lus­sa. En­sim­mäi­se­nä ”Äh­tä­rin” ase­man pääl­lik­kö­nä esi­tel­lään C.H. Lach­te­lin v. 1883. Kui­ten­kin Äh­tä­ri-ni­mi­nen rau­ta­tie­a­se­ma syn­tyi vas­ta v. 1925, kun Os­to­lan ase­man nimi vaih­det­tiin Äh­tä­rik­si. Os­to­laan tai Äh­tä­riin ei lii­ken­nöi­ty höy­ry­lai­voil­la Leh­ti­mä­el­tä. Jos taas ’Äh­tä­rin ase­ma’ viit­taa Äh­tä­rin kun­nan kol­mes­ta ase­mas­ta vaik­ka­pa Myl­ly­mä­el­le, ei höy­ry­lai­va­lii­ken­ne suun­tau­tu­nut sin­ne­kään.

Eh­kä kun­nan- ja ky­län­ni­mis­sä se­ko­a­mis­ta ai­heut­taa ny­kyi­nen mat­kai­lu­mai­non­ta. Brän­di-ajat­te­luun ve­do­ten mai­non­ta häi­vyt­tää epä­eet­ti­ses­ti In­han ky­län ole­mas­sa­o­lon, siis sor­taa yh­tä kun­nan ky­lis­tä. In­han nimi ei mis­sään vai­hees­sa ole ol­lut ’Äh­tä­ri’.

In­han ase­ma pe­rus­tet­tiin v. 1883 sil­loi­seen Et­se­rin pi­tä­jään. Vuon­na 1884 ase­mal­le avat­tiin koko pi­tä­jän en­sim­mäi­nen pos­ti­toi­mis­to. Ase­mal­la oli aluk­si koko pi­tä­jän nimi Et­se­ri. Sit­tem­min jo­kai­sel­le ase­mal­le ja pos­til­le an­net­tiin si­jain­nin mu­kaan ky­län nimi. In­has­sa pi­tä­jän nimi Et­se­ri vaih­det­tiin ky­län ni­meen In­ha v. 1897. Ase­mien ja pos­tien li­sään­ty­es­sä ko­et­tiin ky­län- ja pi­tä­jän­ni­men se­ko­a­mi­sen hai­tat.

Noin vuon­na 1895 Et­se­ri-ni­men rin­nal­le tuo­tiin muka suo­men­kie­li­sek­si ni­mek­si Ät­sä­ri. Ase­man ja pos­tin kak­sois­ni­mek­si tuli Et­se­ri – Ät­sä­ri. Sekä ruot­sik­si et­tä suo­mek­si oli­si ym­mär­ret­ty jo Et­se­ri-nimi. Suo­mek­si Et­se­ri-nimi viit­taa erän­käyn­ti­a­lu­ee­seen. Ka­le­va­las­sa­kin erän­käyn­tiä ku­va­taan il­mai­sul­la ’et­siä ereä’. Mut­ta nimi ’Ät­sä­ri’ ei suo­mek­si tar­koi­ta mi­tään, ei myös­kään sen mur­tei­nen vään­nös ’Äh­tä­ri’. Et­se­ri-nimi ei suo­men­nu ’Äh­tä­rik­si’.

Höy­ry­lai­vat kul­jet­ti­vat mat­kus­ta­jia ja ta­va­raa ju­niin ja ju­nis­ta eteen­päin In­han ase­mal­la. Sa­ta­mia In­has­sa oli kaik­ki­aan kol­me. Ase­man ran­nas­sa oli mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma. Sen kuva nä­kyy kir­jan kan­si­ku­va­na­kin. Ta­va­ra­sa­ta­ma oli Ta­las­nie­men toi­sel­la puo­len. Li­säk­si oli puu­ta­va­ran kul­je­tuk­seen San­ta­mä­en sa­ta­ma.

In­han ni­men häi­vyt­tä­mi­nen In­han ky­läs­tä ja äh­tä­röin­ti voi han­ka­las­ti­kin vää­ris­tää his­to­ri­aa. Kun mai­non­ta brän­deil­lään har­haut­taa, jäl­ki­pol­vet ha­ke­vat usein ky­län ja pi­tä­jän oi­kei­ta ni­miä tie­to­kir­jas­ta. An­si­ok­kaan kir­jan uu­des­sa pai­nok­ses­sa huo­mi­oi­ta­neen In­han nimi.

Han­nu Hei­nä­nen

Et­se­ri 8.8.2026