Mustaniemen asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueen asuinrakentamista ja siihen liittyviä muita alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja kaavan laadinta käynnistynee ensi vuonna.

Mustaniemen asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueen asuinrakentamista ja siihen liittyviä muita alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja kaavan laadinta käynnistynee ensi vuonna.

Kaavoituskatsaus 2026

Mustaniemen asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueen asuinrakentamista ja siihen liittyviä muita alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja kaavan laadinta käynnistynee ensi vuonna.

Mustaniemen asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueen asuinrakentamista ja siihen liittyviä muita alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja kaavan laadinta käynnistynee ensi vuonna.

Kaavoituskatsaus 2026

Mustaniemen asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueen asuinrakentamista ja siihen liittyviä muita alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja kaavan laadinta käynnistynee ensi vuonna.

Mustaniemen asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueen asuinrakentamista ja siihen liittyviä muita alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja kaavan laadinta käynnistynee ensi vuonna.

Kaavoituskatsaus 2026

Alajärven kaavoituskatsaus valmistui

Ala­jär­ven uu­si kaa­voi­tus­kat­saus 2026 on val­mis­tu­nut. Ala­jär­ven kau­pun­gil­la on kaa­voi­tus­kat­sauk­sen mu­kaan 115 va­paa­ta tont­tia. Näis­tä 99 on oma­ko­ti­tont­te­ja, nel­jä ri­vi­ta­lo­tont­te­ja ja 12 te­ol­li­suus­tont­te­ja. Vuo­sien 2025–2026 tont­ti­kam­pan­jas­sa kau­pun­gin asuin­ra­ken­nus­tont­te­ja myy­dään myös verk­ko­huu­to­kau­pois­sa.
Kypsää puolukkaa vastaanotetaan tuttuun tapaan entisen Kesäniemen kaupan pihassa Lehtimäen Kirkonkylällä kaksi kertaa viikossa.

Kypsää puolukkaa vastaanotetaan tuttuun tapaan entisen Kesäniemen kaupan pihassa Lehtimäen Kirkonkylällä kaksi kertaa viikossa.

Elina Suosalo

Kypsää puolukkaa vastaanotetaan tuttuun tapaan entisen Kesäniemen kaupan pihassa Lehtimäen Kirkonkylällä kaksi kertaa viikossa.

Kypsää puolukkaa vastaanotetaan tuttuun tapaan entisen Kesäniemen kaupan pihassa Lehtimäen Kirkonkylällä kaksi kertaa viikossa.

Elina Suosalo

Kypsää puolukkaa vastaanotetaan tuttuun tapaan entisen Kesäniemen kaupan pihassa Lehtimäen Kirkonkylällä kaksi kertaa viikossa.

Kypsää puolukkaa vastaanotetaan tuttuun tapaan entisen Kesäniemen kaupan pihassa Lehtimäen Kirkonkylällä kaksi kertaa viikossa.

Elina Suosalo

Vauhdikas aloitus 4H-marja-asemalla Lehtimäellä

– Kyl­lä tätä eh­dit­tiin­kin jo odo­tel­la. Mo­nes­ta pai­kas­ta olen seu­ran­nut, et­tä mil­loin puo­lu­kan os­to tääl­lä Leh­ti­mä­en Kir­kon­ky­läl­lä tu­tus­sa pai­kas­sa al­kaa, to­te­si soi­ni­lai­nen Anit­ta Ke­to­la, joka toi poi­mi­mi­aan puo­lu­koi­ta Ala­jär­ven 4H-yh­dis­tyk­sen mar­ja-ase­mal­le vii­me tors­tai­na.
Akkukentän keskiväylän viereen tulevat invertterit ja niiden taakse akut. Alueelle tulee 14 invertteriyksikköä sekä 48 akkuyksikköä.

Akkukentän keskiväylän viereen tulevat invertterit ja niiden taakse akut. Alueelle tulee 14 invertteriyksikköä sekä 48 akkuyksikköä.

Kuvat: Kalle Järvelä

Akkukentän keskiväylän viereen tulevat invertterit ja niiden taakse akut. Alueelle tulee 14 invertteriyksikköä sekä 48 akkuyksikköä.

Akkukentän keskiväylän viereen tulevat invertterit ja niiden taakse akut. Alueelle tulee 14 invertteriyksikköä sekä 48 akkuyksikköä.

Kuvat: Kalle Järvelä

Akkukentän keskiväylän viereen tulevat invertterit ja niiden taakse akut. Alueelle tulee 14 invertteriyksikköä sekä 48 akkuyksikköä.

Akkukentän keskiväylän viereen tulevat invertterit ja niiden taakse akut. Alueelle tulee 14 invertteriyksikköä sekä 48 akkuyksikköä.

Kuvat: Kalle Järvelä

Työt Korkeamaalla etenevät suunnitelmien mukaan

OX2 jär­jes­ti maa­nan­tai­na kai­kil­le avoi­men ylei­sö­ti­lai­suu­den Soi­nin Yh­teis­ta­lol­la ra­ken­ta­mi­sen ete­ne­mi­ses­tä Kor­ke­a­maan tuu­li­voi­ma­puis­tos­sa sekä ener­gi­a­va­ras­tol­la. Työ­maan vai­heis­ta oli­vat ker­to­mas­sa ra­ken­ta­mi­sen pro­jek­ti­pääl­lik­kö Vil­le Ne­va­la, maan­käyt­tö- ja so­pi­mu­sa­si­ois­ta vas­taa­va Carl Andt­folk ja työ­maa­pääl­lik­kö Noo­ra Te­räs AF­RY:ltä sekä Jani Keck­man Kes­ki-Suo­men Be­to­ni­ra­ken­nus Oy:stä.

Pixabay

Hallinto-oikeus palauttaa päätöksen hyvinvointialueen rahoituksesta

Pixabay

Pixabay

Vaa­san hal­lin­to-oi­keus on 10. syys­kuu­ta an­ta­nut rat­kai­sun Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een rei­lu vuo­si sit­ten te­ke­mään hy­vin­voin­ti­a­lu­een ra­hoi­tus­ta kos­ke­vaan va­li­tuk­seen.

Kysely tulojen ja tukien yhteen­so­vit­ta­misesta

Työ­e­lä­mä on mo­ni­muo­tois­tu­nut, ja yhä use­am­pi yh­dis­tää eri­lai­sia työn­te­on muo­to­ja, ku­ten keik­ka-, osa-ai­ka- ja free­lan­ce­työ­tä, yrit­tä­jyyt­tä sekä mui­ta an­si­o­tu­lo­ja. Kela ha­lu­aa ym­mär­tää pa­rem­min, mi­ten eri­lai­set työ­ti­lan­teet nä­ky­vät asi­ak­kai­den ar­jes­sa ja mil­lai­sia tar­pei­ta nii­hin liit­tyy. Ky­se­lyn tu­lok­sia hyö­dyn­ne­tään pal­ve­lu­jen ja asi­oin­nin ke­hit­tä­mi­ses­sä. Vas­tauk­sia ke­rä­tään Ke­lan asi­a­ka­syh­tei­sös­sä 13.9.2026 saak­ka.
Yksi esitellyistä kohteista on Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäen näkötorni.

Yksi esitellyistä kohteista on Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäen näkötorni.

UN arkisto

Cityspotting® -seikkailu avattu Alajärvellä

Yksi esitellyistä kohteista on Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäen näkötorni.

Yksi esitellyistä kohteista on Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäen näkötorni.

UN arkisto

Yksi esitellyistä kohteista on Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäen näkötorni.

Yksi esitellyistä kohteista on Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäen näkötorni.

UN arkisto

Ala­jär­vel­lä on avat­tu lau­an­tai­na se­lain­poh­jai­nen Ci­tys­pot­ting-seik­kai­lu eli se­lain­poh­jai­nen kau­pun­ki-, luon­to- ja lii­kun­ta­kon­sep­ti, joka ta­kaa koh­teis­taan tuh­din pa­ke­tin kau­pun­ki­tie­tä­mys­tä, lii­kun­taa sekä luon­non kau­neut­ta. Seik­kai­lu vie käyt­tä­jän paik­koi­hin, jois­sa hän ei ole en­nen käy­nyt. Ci­tys­pot­tin­gin tar­koi­tuk­se­na on tie­dot­teen mu­kaan vah­vis­taa käyt­tä­jän suh­det­ta ko­ti­kau­pun­kiin­sa sekä lii­kun­taan po­si­tii­vi­ses­ti pe­lil­lis­te­tyn ja osit­tain draa­mal­lis­te­tun si­säl­lön avul­la.
Emilia Haapaniemi toteaa, ettei tehokas ihonhoito vaadi suurta määrää erilaisia tuotteita. Tehokkaat hoidot sekä laadukkaat kotihoitotuotteet saavat tuloksia aikaan. Tärkeää on, että iholle on valittu oikeanlaiset tuotteet.

Emilia Haapaniemi toteaa, ettei tehokas ihonhoito vaadi suurta määrää erilaisia tuotteita. Tehokkaat hoidot sekä laadukkaat kotihoitotuotteet saavat tuloksia aikaan. Tärkeää on, että iholle on valittu oikeanlaiset tuotteet.

Elina Suosalo

Ihonhoidon kulmakivinä puhdistus, kosteutus ja aurinkosuoja

Emilia Haapaniemi toteaa, ettei tehokas ihonhoito vaadi suurta määrää erilaisia tuotteita. Tehokkaat hoidot sekä laadukkaat kotihoitotuotteet saavat tuloksia aikaan. Tärkeää on, että iholle on valittu oikeanlaiset tuotteet.

Emilia Haapaniemi toteaa, ettei tehokas ihonhoito vaadi suurta määrää erilaisia tuotteita. Tehokkaat hoidot sekä laadukkaat kotihoitotuotteet saavat tuloksia aikaan. Tärkeää on, että iholle on valittu oikeanlaiset tuotteet.

Elina Suosalo

Emilia Haapaniemi toteaa, ettei tehokas ihonhoito vaadi suurta määrää erilaisia tuotteita. Tehokkaat hoidot sekä laadukkaat kotihoitotuotteet saavat tuloksia aikaan. Tärkeää on, että iholle on valittu oikeanlaiset tuotteet.

Emilia Haapaniemi toteaa, ettei tehokas ihonhoito vaadi suurta määrää erilaisia tuotteita. Tehokkaat hoidot sekä laadukkaat kotihoitotuotteet saavat tuloksia aikaan. Tärkeää on, että iholle on valittu oikeanlaiset tuotteet.

Elina Suosalo

Äh­tä­ri­läi­nen Emi­lia Haa­pa­nie­mi pe­rus­ti oman kau­neu­den­hoi­to­y­ri­tyk­sen maa­lis­kuus­sa 2025. Aluk­si Haa­pa­Be­au­ty toi­mi sa­mois­sa ti­lois­sa Jo­han­na S kam­paa­mo­liik­keen kans­sa, mut­ta tou­ko­kuun alus­sa Emi­lia ava­si oman hoi­to­lan Han­no­sen ta­loon.
Räsynuken neljäs albumi kantaa nimeä Sammalpeite ja levyltä löytyy loitsunomaisia hetkiä sekä rytmisiä purkauksia.

Räsynuken neljäs albumi kantaa nimeä Sammalpeite ja levyltä löytyy loitsunomaisia hetkiä sekä rytmisiä purkauksia.

Räsynukelta neljäs albumi lokakuussa

Räsynuken neljäs albumi kantaa nimeä Sammalpeite ja levyltä löytyy loitsunomaisia hetkiä sekä rytmisiä purkauksia.

Räsynuken neljäs albumi kantaa nimeä Sammalpeite ja levyltä löytyy loitsunomaisia hetkiä sekä rytmisiä purkauksia.

Räsynuken neljäs albumi kantaa nimeä Sammalpeite ja levyltä löytyy loitsunomaisia hetkiä sekä rytmisiä purkauksia.

Räsynuken neljäs albumi kantaa nimeä Sammalpeite ja levyltä löytyy loitsunomaisia hetkiä sekä rytmisiä purkauksia.

Jy­väs­ky­lä­läi­nen in­die folk -yh­tye Rä­sy­nuk­ke jul­kai­see nel­jän­nen pit­kä­soit­ton­sa Sam­mal­pei­te 4. lo­ka­kuu­ta. Yh­ty­een sy­dän on äh­tä­ri­läis­läh­töi­nen lau­la­ja-lau­lun­te­ki­jä Suvi Uu­ra, jon­ka il­mai­sua sä­vyt­tä­vät vah­va läs­nä­o­lo ja ru­nol­li­nen herk­kyys.
Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaisen uusi toiminnanjohtaja Erja Gadd ja puheenjohtaja Jouni Vallin.

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaisen uusi toiminnanjohtaja Erja Gadd ja puheenjohtaja Jouni Vallin.

Erja Gadd Etelä-Pohjanmaan perussuomalaisten toimin­nan­joh­tajaksi

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaisen uusi toiminnanjohtaja Erja Gadd ja puheenjohtaja Jouni Vallin.

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaisen uusi toiminnanjohtaja Erja Gadd ja puheenjohtaja Jouni Vallin.

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaisen uusi toiminnanjohtaja Erja Gadd ja puheenjohtaja Jouni Vallin.

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaisen uusi toiminnanjohtaja Erja Gadd ja puheenjohtaja Jouni Vallin.

Ete­lä-Poh­jan­maan Pe­rus­suo­ma­lai­set ry pii­ri­hal­li­tus on va­lin­nut Er­ja Gad­din yh­dis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­jak­si. Pii­rin tie­dot­teen mu­kaan pit­kän lin­jan jär­jes­tö­toi­mi­ja­na Gadd tuo teh­tä­vään vah­van ko­ke­muk­sen, laa­jan ken­tän tun­te­muk­sen ja vah­van us­kon sii­hen, et­tä yh­des­sä te­ke­mäl­lä voi­daan ra­ken­taa en­tis­tä vah­vem­paa puo­lu­e­toi­min­taa.
Farmaseutti Minna Rantakangas (vas.), farmaseuttiopiskelija Iina Westerholm ja apteekkari Elina Järvenpää kertovat uuden toimitilan remontin olevan parasta aikaa käynnissä.

Farmaseutti Minna Rantakangas (vas.), farmaseuttiopiskelija Iina Westerholm ja apteekkari Elina Järvenpää kertovat uuden toimitilan remontin olevan parasta aikaa käynnissä.

Kuvat: Elina Suosalo

Lehtimäen apteekki muuttaa uusiin toimitiloihin lokakuussa

Farmaseutti Minna Rantakangas (vas.), farmaseuttiopiskelija Iina Westerholm ja apteekkari Elina Järvenpää kertovat uuden toimitilan remontin olevan parasta aikaa käynnissä.

Farmaseutti Minna Rantakangas (vas.), farmaseuttiopiskelija Iina Westerholm ja apteekkari Elina Järvenpää kertovat uuden toimitilan remontin olevan parasta aikaa käynnissä.

Kuvat: Elina Suosalo

Farmaseutti Minna Rantakangas (vas.), farmaseuttiopiskelija Iina Westerholm ja apteekkari Elina Järvenpää kertovat uuden toimitilan remontin olevan parasta aikaa käynnissä.

Farmaseutti Minna Rantakangas (vas.), farmaseuttiopiskelija Iina Westerholm ja apteekkari Elina Järvenpää kertovat uuden toimitilan remontin olevan parasta aikaa käynnissä.

Kuvat: Elina Suosalo

– Kyl­lä täs­tä nyt jou­du­taan vä­hän kii­reel­lä ja yl­lät­tä­en läh­te­mään, to­te­aa Töy­sän ap­tee­kin ap­teek­ka­ri Eli­na Jär­ven­pää ker­to­es­saan Leh­ti­mä­en si­vu­ap­tee­kin tu­le­vas­ta muu­tos­ta en­ti­sel­le kun­nan­ta­lol­le.

Kuntaja­ko­sel­vi­tystyö etenee - asukastilaisuudet marraskuussa

Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö mää­rä­si 4.6.2026 kun­ta­ra­ken­ne­lain 16 §:n mu­kai­sen eri­tyi­sen kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen toi­mit­ta­mi­ses­ta Äh­tä­rin kau­pun­gin ja Ala­vu­den kau­pun­gin vä­lil­le. Kun­ta­ja­ko­sel­vi­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on kun­ta­lii­tok­seen val­mis­te­le­vat toi­men­pi­teet kau­pun­kien vä­lil­lä.

pixabay

Juoleikonkankaan tuulivoi­ma­hankkeen YVA-selostuksesta perusteltu päätelmä

pixabay

pixabay

Yh­teys­vi­ra­no­mai­se­na toi­mi­va Lupa- ja val­von­ta­vi­ras­to on an­ta­nut ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti­me­net­te­lys­tä (YVA) an­ne­tun lain mu­kai­sen pe­rus­tel­lun pää­tel­män UPM Wind West Oy:n suun­nit­te­le­man Juo­lei­kon­kan­kaan tuu­li­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti­se­los­tuk­ses­ta.
Susanna Viinikka on käynyt monia kursseja auttaakseen muita.

Susanna Viinikka on käynyt monia kursseja auttaakseen muita.

Kuvat: Susanna Viinikka

Reikiä ja intialaista päähierontaa stressiä helpottamaan

Susanna Viinikka on käynyt monia kursseja auttaakseen muita.

Susanna Viinikka on käynyt monia kursseja auttaakseen muita.

Kuvat: Susanna Viinikka

Susanna Viinikka on käynyt monia kursseja auttaakseen muita.

Susanna Viinikka on käynyt monia kursseja auttaakseen muita.

Kuvat: Susanna Viinikka

Äh­tä­ri­läi­nen Su­san­na Vii­nik­ka opis­ke­li Rei­ki-hoi­ta­jak­si ha­lus­ta aut­taa mui­ta. Tä­män jäl­keen hän kurs­sit­ti it­sen­sä te­ke­mään myös in­ti­a­lais­ta pää­hie­ron­taa ja pe­rus­ti toi­mi­ni­men Rak­kau­del­la­Sup­pe. Nyt hän saa to­teut­taa kut­su­mus­taan Ha­ko­jär­ven van­hal­la kou­lul­la tar­jo­ten näi­tä hoi­to­ja nii­tä tar­vit­se­vil­le.

UN arkisto

Ähtäri hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin kau­pun­ki ai­koo ha­kea har­kin­nan­va­rais­ta val­ti­o­no­suu­den ko­ro­tus­ta. Asia on kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kä­sit­te­lys­sä tä­nään maa­nan­tai­na. Ko­kouk­sen esi­tys­lis­tas­sa kau­pun­gin­joh­ta­ja Pert­tu Son­ni­sen laa­ti­mas­sa teks­tis­sä to­de­taan Äh­tä­rin ta­lou­den ke­hi­tys­tä haas­ta­neen hy­vin­voin­ti­a­lu­een pe­rus­ta­mi­sen yh­tey­des­sä lei­kat­tu­jen val­ti­o­no­suuk­sien vä­hyys ja ve­ro­tu­lo­jen pie­nen­ty­mä, jo­hon on vai­kut­ta­nut mm. työl­li­syys­ti­lan­teen heik­ke­ne­mi­nen ja työt­tö­myys­lu­ku­jen py­sy­mi­nen ver­rat­tain kor­ke­a­na.
Elinvoimakoordinaattori Pertti Nurmi, työnantajapalvelujen asiantuntija Niina Latvala ja palvelupäällikkö Jarmo Nurmela toteavat yhteistyön olevan tärkeää vaihtuvassa työmarkkinatilanteessa.

Elinvoimakoordinaattori Pertti Nurmi, työnantajapalvelujen asiantuntija Niina Latvala ja palvelupäällikkö Jarmo Nurmela toteavat yhteistyön olevan tärkeää vaihtuvassa työmarkkinatilanteessa.

Sirpa Teerimäki

Kuntayhtymä Kymppi jalkautunut kuntiin ja yrityksiin

Elinvoimakoordinaattori Pertti Nurmi, työnantajapalvelujen asiantuntija Niina Latvala ja palvelupäällikkö Jarmo Nurmela toteavat yhteistyön olevan tärkeää vaihtuvassa työmarkkinatilanteessa.

Elinvoimakoordinaattori Pertti Nurmi, työnantajapalvelujen asiantuntija Niina Latvala ja palvelupäällikkö Jarmo Nurmela toteavat yhteistyön olevan tärkeää vaihtuvassa työmarkkinatilanteessa.

Sirpa Teerimäki

Elinvoimakoordinaattori Pertti Nurmi, työnantajapalvelujen asiantuntija Niina Latvala ja palvelupäällikkö Jarmo Nurmela toteavat yhteistyön olevan tärkeää vaihtuvassa työmarkkinatilanteessa.

Elinvoimakoordinaattori Pertti Nurmi, työnantajapalvelujen asiantuntija Niina Latvala ja palvelupäällikkö Jarmo Nurmela toteavat yhteistyön olevan tärkeää vaihtuvassa työmarkkinatilanteessa.

Sirpa Teerimäki

Työ­voi­ma­vi­ra­no­mai­sen teh­tä­vät siir­tyi­vät val­ti­ol­ta kun­tiin vuo­den 2025 alus­ta al­ka­en. Itäi­sel­lä Ete­lä-Poh­jan­maal­la työ­voi­ma­vi­ra­no­mai­sen teh­tä­vän vas­taa­not­ti Kun­ta­yh­ty­mä Kymp­pi, mikä on Suo­men ai­noa tätä teh­tä­vää var­ten pe­rus­tet­tu kun­ta­yh­ty­mä.
Poistuvia ekopisteitä on myös Ähtärissä.

Poistuvia ekopisteitä on myös Ähtärissä.

Sirpa Teerimäki

Etappi karsii ekopisteitään

Poistuvia ekopisteitä on myös Ähtärissä.

Poistuvia ekopisteitä on myös Ähtärissä.

Sirpa Teerimäki

Poistuvia ekopisteitä on myös Ähtärissä.

Poistuvia ekopisteitä on myös Ähtärissä.

Sirpa Teerimäki

Etap­pi vä­hen­tää toi­mi­a­lu­eel­taan eko­pis­tei­tä, jot­ka ovat ol­leet vä­häi­sel­lä käy­töl­lä, syr­jäi­sel­lä si­jain­nil­la tai vää­rin­käy­tös­ten koh­tee­na, ja ai­heut­ta­vat tur­hia kul­je­tus- ja sii­vous­kus­tan­nuk­sia eko­mak­suil­la mak­set­ta­vak­si.
Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Uusi rokotuspalvelu toimii apteekin tiloissa

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Noutolokerikko löytyy S-Marketin käytävältä.

Stina Saraste

Äh­tä­rin ap­tee­kis­sa al­koi syys­kuun alus­ta uu­si ro­ko­tus­pal­ve­lu, jon­ka an­si­os­ta oma­kus­tan­nus­ro­kot­teet voi­daan jat­kos­sa an­taa ap­tee­kin ti­lois­sa. Il­mai­set ja ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vat ro­kot­teet tu­lee kui­ten­kin edel­leen hoi­taa ter­vey­den­huol­lon kaut­ta.
Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Alkusyksy hyvää aikaa suojata taimikot ja tarkistaa metsän hirvie­läin­va­hingot

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

Jos metsästä löytyy merkittävä hirvieläinvahinko, siitä kannattaa tehdä vahinkoilmoitus.

UN arkisto

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat tär­ke­ää ai­kaa sekä hir­vie­läin­va­hin­ko­jen eh­käi­sys­sä et­tä jo syn­ty­nei­den va­hin­ko­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Met­sä­no­mis­ta­ja voi vä­hen­tää tu­le­via va­hin­ko­ja suo­jaa­mal­la ar­vok­kai­ta leh­ti­puu­tai­mi­koi­ta ja huo­mi­oi­mal­la hir­vie­läi­met tai­mi­kon­hoi­dos­sa. Sa­mal­la kan­nat­taa tar­kis­taa omat met­sät ja il­moit­taa mer­kit­tä­vis­tä va­hin­gois­ta Met­sä­kes­kuk­seen.
Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Honkiniemi tarjosi upeat puitteet esteettömälle luonto­ta­pah­tumalle

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Suomenselän Invalidien puheenjohtaja Petri Lamminaho (vas.) ja yhdistyksen jäsen Hannu Kolunsarka saivat idean luontotapahtuman järjestämisestä Honkiniemessä.

Kuvat: Elina Suosalo

Hon­ki­nie­men luon­to­lei­ri­kes­kuk­ses­sa mie­ti­tään kuu­mei­ses­ti rat­kai­su­ja ar­voi­tuk­siin, toi­saal­la jouk­ko ih­mi­siä te­kee ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sia luon­non hel­mas­sa. Me­neil­lään on Es­tee­tön luon­to­ta­pah­tu­ma, jon­ka suun­nit­te­lus­ta ja to­teu­tuk­ses­ta vas­ta­si­vat In­va­li­di­liit­to, Suo­men­se­län In­va­li­dit ry sekä Ku­ri­kan In­va­li­dit ry.

pixabay

Korjausavustusta seurantaloille

pixabay

pixabay

Seu­ran­ta­lo­jen kor­jau­sa­vus­tuk­sia voi ha­kea Suo­men Ko­ti­seu­tu­lii­ton säh­köi­ses­sä pal­ve­lus­sa 1. syys­kuu­ta läh­tien ai­na 30. syys­kuu­ta 2026 kel­lo 16 as­ti. Avus­tuk­sel­la on tar­koi­tus säi­lyt­tää seu­ran­ta­lo­jen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vo­kas­ta ra­ken­nus­pe­rin­töä, mah­dol­lis­taa nii­den eri­tyis­piir­teet säi­lyt­tä­vä kor­jaa­mi­nen ja käy­tet­tä­vyyt­tä pa­ran­ta­vat vält­tä­mät­tö­mät muu­tos­työt.
Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käyntiin Soinissa

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Joulun Lapsi -keräys käynnistyi Soinissa toimijoiden kokoontuessa seurakuntakodille.

Kalle Järvelä

Ope­raa­tio Jou­lun Lap­si on vie­nyt ken­kä­laa­ti­koi­hin pa­kat­tu­ja lah­jo­ja maa­il­man vä­hä­va­rai­sil­le lap­sil­le kan­sain­vä­li­ses­ti jo yli 30 vuo­den ajan. Suo­mes­sa ke­räys­tä koor­di­noi Pat­mos Lä­he­tys­jär­jes­tö ja Soi­nis­sa ke­räyk­seen on osal­lis­tut­tu lä­hes alus­ta al­ka­en. An­ni Aho­pel­to oli Soi­nis­sa pit­kän ai­kaa tär­keä hen­ki­lö ke­räys­tä to­teut­ta­mas­sa.
Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

Kalastuksen saloihin tutustuttiin

Ostolanhovin rannassa

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Kalankäsittelynäytöksessä fileointi kävi ammattilaiselta käden käänteessä.

Elina Suosalo

– Mie­luum­min jär­vi­ka­la kuin Nor­jan lohi, to­te­aa Äh­tä­rin­jär­ven ka­las­tus­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja, Suo­men­se­län ka­la­ta­lou­sa­lu­een va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Mik­ko Mä­ki­nen. Me­neil­lään on kan­saa kiin­nos­ta­va kala-ai­hei­nen päi­vä Äh­tä­rin Os­to­lan­ho­vin ran­nas­sa.

pixabay

Ilmianna Suomen surkein kylätie

pixabay

pixabay

Mil­lai­set tiet si­nun ar­ke­a­si ihas­tut­ta­vat tai vi­has­tut­ta­vat? Saa­ko tie kah­vit läik­ky­mään tai ham­paat ka­li­se­maan? Suo­men Ky­lät ry ja Suo­men Tie­yh­dis­tys ry et­si­vät jäl­leen Suo­men sur­kein­ta ky­lä­tie­tä ku­va­kil­pai­lun avul­la.
Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Avoimien ovien päivä keräsi väkeä Lehtimäen opistolle

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Oppilasratsastus on yksi tärkeä osa Lehtimäen opiston opiskelijoiden arkea.

Elina Suosalo

– Mu­siik­ki­tun­nit men­nään hy­vin pit­käl­ti opis­ke­li­joi­den joh­dol­la, he saa­vat lau­laa, soit­taa ja to­teut­taa mu­siik­kia omien toi­vei­den­sa mu­kaan. Mu­siik­ki­tun­nit ovat­kin erit­täin suo­sit­tu­ja, to­te­si Leh­ti­mä­en opis­ton mu­sii­ki­no­pet­ta­ja Har­ri Kuh­mo­nen opis­ton avoin­ten ovien päi­vä­nä vii­me lau­an­tai­na.
Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Loimu tarjoaa yhdessäoloa ja tekemistä

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Elina Mäki-Maunus, Tanja Hagert, Jaakko ja Hanne-Mari Karjalainen sekä Leif Lindberg valmistautuvat avajaisiin.

Sirpa Teerimäki

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na Äh­tä­rin Ar­jen valo ry:n toi­mi­ti­la Loi­mun ava­jai­sis­sa Os­to­lan­tien var­rel­la nau­ti­taan yh­des­sä­o­los­ta mais­tu­vien herk­ku­voh­ve­lien ää­rel­lä. Yh­dis­tys sai al­kun­sa ke­vääl­lä muu­ta­man paik­ka­kun­nal­la asu­van kris­ti­tyn aloit­ta­es­sa yh­teisk­ris­til­li­sen toi­min­nan, jon­ka yti­mes­sä on nuo­ri­so­työ ja ruo­ka-apu­toi­min­ta.

Töysän apteekin lääkevalmistus pelastettava - lääkevalmistuksen keskittäminen estettävä

Kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la on jät­tä­nyt asi­a­no­mai­sen mi­nis­te­rin vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Ala­vu­del­la si­jait­se­van Töy­sän ap­tee­kin lää­ke­val­mis­tuk­sen jat­ku­vuu­des­ta.

Pixabay

Alajärven kaupun­gin­val­tuusto kokoontui juhlavuoden merkeissä

Pixabay

Pixabay

Ala­jär­ven kau­pun­gin­val­tuus­to juh­li maa­nan­tai­na 31. elo­kuu­ta 40-vuo­tis­ta Ala­jär­ven kau­pun­kia. En­nen kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous­ta pi­de­tys­sä juh­las­sa näh­tiin vuon­na 1986 val­tuu­tet­tu­na toi­mi­nei­ta sekä kau­pun­gin­joh­ta­ja­na toi­mi­nut Ka­le­vi Moi­sio. Juh­las­sa näh­tiin myös Ala­jär­ven mu­siik­ki­o­pis­ton mu­siik­kie­si­tyk­siä sekä pa­nee­li­kes­kus­te­lu.

Tilavuokraus hyvinvointialueen tarkastelussa

Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­hal­li­tus kä­sit­te­li ko­kouk­ses­saan maa­nan­tai­na 31. elo­kuu­ta laa­jas­ti kiin­teis­tö- ja vuok­ra­jär­jes­te­ly­jä.
Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Sirpa Teerimäki

Jo on tomaatilla kokoa

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Sirpa Teerimäki

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Ahtin kasvihuoneella Ähtärissä kasvaa melkoisia tomaatteja. Siemenestä alkunsa saaneista, itse kasvatetuista herkuista suuremmalla on painoa 420 grammaa ja se on halkaisijaltaan 115 millimetriä. Pienemmälläkin on painoa 240 grammaa ja ympärysmittaa 92 millimetriä.

Sirpa Teerimäki

UN arkisto

Keppari Cup 2026 huipentuu finaaliin

UN arkisto

UN arkisto

Leh­ti­mä­en Rat­sas­ta­jien, Jär­vi-Poh­jan­maan Rat­sas­ta­jien sekä Ala­jär­ven 4H-yh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mä Kep­pa­ri Cup 2026 hui­pen­tuu fi­naa­lin. Fi­naa­li jär­jes­te­tään Ja­min Sa­don­kor­juu­mark­ki­noi­den yh­tey­des­sä lau­an­tai­na 5. syys­kuu­ta kel­lo 11 al­ka­en Ja­min Ku­re­jo­en toi­mi­pis­teen tal­lin ken­täl­lä.