Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston uutta alkua rakennetaan kahden toimijan mallilla

Per­he­mat­kai­lu­koh­tee­na tun­net­tu Äh­tä­rin eläin­puis­to on tar­jon­nut yli­su­ku­pol­vi­sia ko­ke­muk­sia vuo­des­ta 1973 läh­tien ja mat­ka jat­kuu. Eläin­puis­ton eläi­mis­tä vii­me kuu­kau­si­na huol­ta pi­tä­neen Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry:n rin­nal­le ol­laan pe­rus­ta­mas­sa eläin­puis­ton ta­lout­ta, myyn­tiä ja mark­ki­noin­tia hoi­ta­va osa­keyh­tiö Me­si­Zoo Oy.

Lehtimäen Rannankylällä, Ravintola Suninsalmessa kokoonnuttiin keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kylien turvallisuudesta ja varautumisesta olivat kertomassa Eija Pippola sekä Jussi Lammi.

Lehtimäen Rannankylällä, Ravintola Suninsalmessa kokoonnuttiin keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kylien turvallisuudesta ja varautumisesta olivat kertomassa Eija Pippola sekä Jussi Lammi.

Elina Suosalo

Lehtimäen Rannankylällä, Ravintola Suninsalmessa kokoonnuttiin keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kylien turvallisuudesta ja varautumisesta olivat kertomassa Eija Pippola sekä Jussi Lammi.

Lehtimäen Rannankylällä, Ravintola Suninsalmessa kokoonnuttiin keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kylien turvallisuudesta ja varautumisesta olivat kertomassa Eija Pippola sekä Jussi Lammi.

Elina Suosalo

Lehtimäen Rannankylällä, Ravintola Suninsalmessa kokoonnuttiin keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kylien turvallisuudesta ja varautumisesta olivat kertomassa Eija Pippola sekä Jussi Lammi.

Lehtimäen Rannankylällä, Ravintola Suninsalmessa kokoonnuttiin keskustelemaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Kylien turvallisuudesta ja varautumisesta olivat kertomassa Eija Pippola sekä Jussi Lammi.

Elina Suosalo

Lehtimäellä keskusteltiin kylien turvatiimeistä

Han­nes-myrs­kyn jäl­ki­mai­nin­geis­sa yh­tei­söl­li­syys ja naa­pu­ri­a­pu ovat nos­ta­neet pää­tään ky­lil­lä ja taa­ja­mis­sa. Nuo­ri­so- ja ky­lä­seu­rat sekä muut kol­man­nen sek­to­rin toi­mi­jat ovat tar­jon­neet so­si­aa­li­sen me­di­an vä­li­tyk­sel­lä suo­jaa, läm­pöä ja myös ra­vin­toa pit­kien säh­kö­kat­kos­ten pii­na­mil­le asuk­kail­le.

Proviisori Annina Kinnari ja keräyksen yhteistyöhenkilö Tuulikki Korttinen iloitsevat kevättä kohti jatkuvasta yhteistyöstä.

Proviisori Annina Kinnari ja keräyksen yhteistyöhenkilö Tuulikki Korttinen iloitsevat kevättä kohti jatkuvasta yhteistyöstä.

Sirpa Teerimäki

Proviisori Annina Kinnari ja keräyksen yhteistyöhenkilö Tuulikki Korttinen iloitsevat kevättä kohti jatkuvasta yhteistyöstä.

Proviisori Annina Kinnari ja keräyksen yhteistyöhenkilö Tuulikki Korttinen iloitsevat kevättä kohti jatkuvasta yhteistyöstä.

Sirpa Teerimäki

Proviisori Annina Kinnari ja keräyksen yhteistyöhenkilö Tuulikki Korttinen iloitsevat kevättä kohti jatkuvasta yhteistyöstä.

Proviisori Annina Kinnari ja keräyksen yhteistyöhenkilö Tuulikki Korttinen iloitsevat kevättä kohti jatkuvasta yhteistyöstä.

Sirpa Teerimäki

Ähtärin Apteekki mukana Ukrainan hyväksi -keräyksessä

Äh­tä­rin Ap­teek­ki ja Uk­rai­na­lais­ten yh­dis­tys Suo­mes­sa ry ovat aloit­ta­neet ke­räy­syh­teis­työn so­dan run­te­le­man Uk­rai­nan hy­väk­si. Uk­rai­na­lais­ten yh­dis­tys Suo­mes­sa ry:n ke­räyk­sen yh­dys­hen­ki­lö­nä toi­mi­va Tuu­lik­ki Kort­tei­nen ker­too ke­räyk­sen ide­an ole­van ku­ten päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa.

Neurologian erikoislääkärinä uransa tehnyt Ritva Oikarisen luento viritti vilkasta keskustelua.

Neurologian erikoislääkärinä uransa tehnyt Ritva Oikarisen luento viritti vilkasta keskustelua.

Sirpa Teerimäki

Oppimiskyvyn tukena epäoleellisen erottaminen

Neurologian erikoislääkärinä uransa tehnyt Ritva Oikarisen luento viritti vilkasta keskustelua.

Neurologian erikoislääkärinä uransa tehnyt Ritva Oikarisen luento viritti vilkasta keskustelua.

Sirpa Teerimäki

Neurologian erikoislääkärinä uransa tehnyt Ritva Oikarisen luento viritti vilkasta keskustelua.

Neurologian erikoislääkärinä uransa tehnyt Ritva Oikarisen luento viritti vilkasta keskustelua.

Sirpa Teerimäki

 Hy­vin­voin­ti­viih­det­tä Alas­tai­pa­leel­la -ta­pah­tu­ma ke­rä­si yh­teen suu­ren jou­kon osal­lis­tu­jia ky­lä­ta­lol­le lä­hel­tä sekä kau­em­paa. Kol­mes­ta hy­vin­voin­tiin kes­kit­ty­väs­tä lau­an­tais­ta en­sim­mäi­sen ai­hee­na oli muis­ti ja op­pi­mi­nen. Mo­nel­le voi ol­la hy­vin­kin tut­tua esi­neen ka­dot­ta­mi­nen ja sen löy­ty­mi­nen siel­tä, mis­sä sen kai­ken to­den­nä­köi­syy­den mu­ka­na ei pi­täi­si ol­la. Esi­merk­ki­nä päi­vän sa­no­ma­leh­ti jää­kaa­pis­sa.

Muutoksia kiirevastaanoton ja röntgenin toimintaan Kuusiokuntien alueella

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue tie­dot­taa si­vuil­laan Ala­vu­den so­si­aa­li- ja ter­veys­kes­kuk­sen rönt­ge­nin ole­van sul­jet­tu­na re­mon­tin ja ku­vaus­lait­tei­den uu­si­mi­sen vuok­si tam­mi-hel­mi­kuus­sa. Kii­reet­tö­mät ku­vauk­set oh­ja­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­een mui­hin ku­vaus­pis­tei­siin. Asi­as­ta toi­voi li­sä­sel­vi­tys­tä leh­den lu­ki­ja.

Muutosneuvottelut päätökseen Soinissa

Soi­nin kun­nan­hal­li­tus päät­ti joh­ta­vien vi­ran­hal­ti­joi­den vir­ko­ja kos­ke­vat yh­teis­toi­min­ta­lain ja yh­teis­toi­min­ta­me­net­te­lyn mu­kai­set muu­tos­neu­vot­te­lut. Muu­tos­neu­vot­te­lui­den ta­voit­tee­na oli jär­jes­tel­lä joh­ta­jien vas­tui­ta ja työ­teh­tä­viä uu­del­leen niin, et­tä yk­si joh­ta­jan vir­ka voi­daan lak­kaut­taa.

Valtuuston kokous eteni rivakasti Alajärvellä

Ala­jär­ven kau­pun­gin­val­tuus­ton maa­nan­tai-il­tai­nen ko­kous ete­ni ri­va­kas­ti il­man sen suu­rem­pia kes­kus­te­lu­ja. Ko­kouk­sen alus­sa val­tuus­to muis­ti val­tuu­tet­tu Ant­ti-Kal­le Le­vi­jo­kea hä­nen täy­tet­ty­ään pyö­rei­tä vuo­sia.

pixabay

Sosiaali- ja kriisi­päi­vys­tyksen tehtävämäärät nousivat Etelä-Pohjanmaalla 10 % vuonna 2025

pixabay

pixabay

Ete­lä-Poh­jan­maan so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tyk­sen teh­tä­vä­mää­rät kas­voi­vat hy­vin­voin­ti­a­lu­een tie­dot­teen mu­kaan vuon­na 2025 noin 10 pro­sent­tia ver­rat­tu­na edel­lis­vuo­teen. Ko­ko­nai­suu­des­saan vuo­si 2025 oli hy­vin sa­man­kal­tai­nen kuin vuo­si 2024, mut­ta tie­tyis­sä il­mi­öis­sä ta­pah­tui jon­kin ver­ran muu­tos­ta.

CC/RC-bändissä vaikuttavat Aleksi Pihlaja (vas.), Pertti Ojala, Taija Kaukola sekä Marko Jylhä. Bändi treenaa säännöllisesti kerran viikossa Lehtimäellä.

CC/RC-bändissä vaikuttavat Aleksi Pihlaja (vas.), Pertti Ojala, Taija Kaukola sekä Marko Jylhä. Bändi treenaa säännöllisesti kerran viikossa Lehtimäellä.

Elina Suosalo

Lehtimäkeläinen CC/RC-bändi nauttii musiikista ja esiintymisestä

CC/RC-bändissä vaikuttavat Aleksi Pihlaja (vas.), Pertti Ojala, Taija Kaukola sekä Marko Jylhä. Bändi treenaa säännöllisesti kerran viikossa Lehtimäellä.

CC/RC-bändissä vaikuttavat Aleksi Pihlaja (vas.), Pertti Ojala, Taija Kaukola sekä Marko Jylhä. Bändi treenaa säännöllisesti kerran viikossa Lehtimäellä.

Elina Suosalo

CC/RC-bändissä vaikuttavat Aleksi Pihlaja (vas.), Pertti Ojala, Taija Kaukola sekä Marko Jylhä. Bändi treenaa säännöllisesti kerran viikossa Lehtimäellä.

CC/RC-bändissä vaikuttavat Aleksi Pihlaja (vas.), Pertti Ojala, Taija Kaukola sekä Marko Jylhä. Bändi treenaa säännöllisesti kerran viikossa Lehtimäellä.

Elina Suosalo

Kun Tai­ja Kau­ko­la, Alek­si Pih­la­ja, Mar­ko Jyl­hä sekä Pert­ti Oja­la nou­se­vat esiin­ty­mis­la­val­le, on il­lan mu­siik­ki­kat­taus ja vauh­di­kas meno taat­tu. Leh­ti­mä­ke­läi­nen CC/RC-bän­di tun­ne­taan jo laa­jas­ti, sil­lä esiin­ty­mi­siä on ol­lut niin yk­si­tyi­sil­lä su­ku­juh­lil­la kuin isom­mil­la fes­ta­reil­la­kin.

Vuodeosastoverkko uudelleen aluevaltuustoon

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­hal­li­tus kä­sit­te­li ko­kouk­ses­saan tä­nään 26.1. hy­vin­voin­ti­a­lu­een vuo­de­o­sas­to­verk­koon esi­tet­ty­jä muu­tok­sia.

Ähtäristä löytyy latuja lajin harrastajille, haastavasta lumitilanteesta huolimatta (kuvituskuva).

Ähtäristä löytyy latuja lajin harrastajille, haastavasta lumitilanteesta huolimatta (kuvituskuva).

pixabay

Vähäluminen talvi haastaa latuverkoston

Ähtäristä löytyy latuja lajin harrastajille, haastavasta lumitilanteesta huolimatta (kuvituskuva).

Ähtäristä löytyy latuja lajin harrastajille, haastavasta lumitilanteesta huolimatta (kuvituskuva).

pixabay

Ähtäristä löytyy latuja lajin harrastajille, haastavasta lumitilanteesta huolimatta (kuvituskuva).

Ähtäristä löytyy latuja lajin harrastajille, haastavasta lumitilanteesta huolimatta (kuvituskuva).

pixabay

Tal­vi on ol­lut koh­tuul­li­sen haas­ta­va tal­vi­liik­ku­jan sekä puit­tei­den te­ki­jöi­den nä­kö­kul­mas­ta. Vaik­ka haas­tei­ta riit­tää, löy­tyy Äh­tä­ris­tä edel­leen use­am­pia vaih­to­eh­to­ja tal­vi­lii­kun­nan har­ras­ta­mi­seen.

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahat haettavissa

Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton Ete­lä-Poh­jan­maan ra­has­to tu­kee alu­een­sa tie­det­tä ja tai­det­ta myön­tä­en apu­ra­ho­ja kai­kil­le kult­tuu­rie­lä­män aloil­le. Etu­si­jal­la ovat ra­has­ton toi­min­ta-alu­eel­la (Ete­lä-Poh­jan­maa ja Poh­jan­maa) työs­ken­te­le­vät ha­ki­jat, alu­eel­la suo­ri­tet­ta­va tai sii­hen koh­dis­tu­va tie­teel­li­nen ja tai­teel­li­nen työ sekä kult­tuu­ri- ja ke­hit­tä­mis­hank­keet. Ete­lä-Poh­jan­maan ra­has­to ja­kaa tänä vuon­na apu­ra­hoi­na yh­teen­sä noin 1,2 mil­joo­naa eu­roa.

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm herätti ajatuksia tunteista ja niiden hyväksymisestä.

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm herätti ajatuksia tunteista ja niiden hyväksymisestä.

Sirpa Teerimäki

Miesten illassa keskusteltiin tunteista ja niiden hyväksymisestä

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm herätti ajatuksia tunteista ja niiden hyväksymisestä.

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm herätti ajatuksia tunteista ja niiden hyväksymisestä.

Sirpa Teerimäki

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm herätti ajatuksia tunteista ja niiden hyväksymisestä.

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm herätti ajatuksia tunteista ja niiden hyväksymisestä.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­ris­sä poh­dit­tiin sy­dä­men hy­vin­voin­tia aja­tus­ten ja tun­tei­den kaut­ta, kuin­ka sy­dän ot­taa vas­taan ko­ke­mi­am­me tun­tei­ta ja kuin­ka niis­tä sel­vi­tään. Täl­lä ker­taa ei pu­hut­tu lää­ke­tie­teel­li­ses­tä hoi­dos­ta, vaan ti­lan­tees­ta, jol­loin elä­mä on vie­nyt kul­ki­jan­sa niin sa­no­tus­ti kui­lun reu­nal­le. Mi­ten hy­väk­syä ti­lan­ne, jo­hon ei ole pys­ty­nyt it­se vai­kut­ta­maan ja mi­ten toi­mia, et­tei luis­kah­da reu­nan yli?

Osuuspankit suunnittelevat yhdistymistä

Län­ti­ses­sä Suo­mes­sa on suun­nit­teil­la kol­men osuus­pan­kin, Ete­lä-Poh­jan­maan, Län­si-Suo­men ja Mou­hi­jär­ven osuus­pank­kien yh­dis­ty­mi­nen. Ta­voit­tee­na on luo­da en­tis­tä­kin vah­vem­pi pank­ki tu­ke­maan alu­ei­den elin­voi­mai­suut­ta Län­si-Suo­men alu­eel­la. Uu­dis­tu­va ja ve­to­voi­mai­nen OP Län­si-Suo­mi toi­si hyö­ty­jä asi­ak­kail­le, hen­ki­lös­töl­le ja koko sen toi­mi­a­lu­eel­le. Yh­dis­ty­mi­ses­sä syn­tyi­si yk­si Suo­men suu­rim­mis­ta osuus­pan­keis­ta.

Ähtärin vammaisneuvosto 2025–2029. Hallintopäällikkö Katja Knect (vas. takana) kertoi kokouksessa kaupungin valmiussuunnittelusta.

Ähtärin vammaisneuvosto 2025–2029. Hallintopäällikkö Katja Knect (vas. takana) kertoi kokouksessa kaupungin valmiussuunnittelusta.

Elina Suosalo

Ähtärin vammaisneuvosto kokoontui keskustelemaan tärkeistä asioista

Ähtärin vammaisneuvosto 2025–2029. Hallintopäällikkö Katja Knect (vas. takana) kertoi kokouksessa kaupungin valmiussuunnittelusta.

Ähtärin vammaisneuvosto 2025–2029. Hallintopäällikkö Katja Knect (vas. takana) kertoi kokouksessa kaupungin valmiussuunnittelusta.

Elina Suosalo

Ähtärin vammaisneuvosto 2025–2029. Hallintopäällikkö Katja Knect (vas. takana) kertoi kokouksessa kaupungin valmiussuunnittelusta.

Ähtärin vammaisneuvosto 2025–2029. Hallintopäällikkö Katja Knect (vas. takana) kertoi kokouksessa kaupungin valmiussuunnittelusta.

Elina Suosalo

Äh­tä­rin vam­mais­neu­vos­to ko­koon­tui kau­pun­gin val­tuus­to­sa­liin kes­kus­te­le­maan vam­mai­sia kos­ket­ta­vis­ta ajan­koh­tai­sis­ta asi­ois­ta. Vam­mais­neu­vos­toon kuu­luu kuu­si jä­sen­tä ja sih­tee­ri­nä toi­mii Mat­ti Pak­ka­la kau­pun­gin edus­ta­ja­na.

Pixabay

Pentti Moision kulttuurirahaston avustukset haettavina

Pixabay

Pixabay

Ala­jär­ven kau­pun­gin vuo­den 2026 yleis- ja koh­de­a­vus­tus­ten haku on käyn­nis­sä. Avus­tuk­sia voi­vat ha­kea yh­dis­tyk­set, jär­jes­töt ja muut toi­mi­jat, joi­den toi­min­ta on Ala­jär­vel­lä tai koh­dis­tuu Ala­jär­ven alu­eel­le. Avus­tuk­sil­la tu­e­taan pai­kal­lis­ta har­ras­tus-, kult­tuu­ri-, lii­kun­ta-, nuo­ri­so- sekä muu­ta yh­tei­söl­lis­tä toi­min­taa kau­pun­gin stra­te­gis­ten ta­voit­tei­den mu­kai­ses­ti. 

pixabay

Traficomin ajokort­ti­pal­ve­luiden keskittäminen uhkaa romahduttaa koko järjestelmän

pixabay

pixabay

Jär­vi­seu­dun kun­nat ovat laa­ti­neet yh­tei­sen kan­na­no­ton kos­kien Tra­fi­co­min ajo­kort­ti­pal­ve­lu­jen kes­kit­tä­mis­tä. Kan­na­no­tos­ta to­de­taan sil­lä ole­van vai­ku­tuk­sia niin Ete­lä-Poh­jan­maal­la kuin koko Suo­mes­sa.

Pixabay

Parasta puolukasta -kilpailun loppukiri

Pixabay

Pixabay

Puo­luk­ka on pai­kal­li­nen su­per­foo­dim­me, jon­ka ter­veys­vai­ku­tuk­set ovat mo­ni­nai­set. Puo­luk­kaa on pe­rin­tei­ses­ti hyö­dyn­net­ty me­huis­sa, juo­mis­sa, hil­lois­sa ja so­seis­sa sekä lei­von­nai­sis­sa.

Tarkkana eläinten talviruokinnassa

Lin­tu­jen ruo­kin­ta on hyvä har­ras­tus ja tär­ke­ää tal­veh­ti­vien lin­tu­jen sel­viy­ty­mi­sen kan­nal­ta. Tal­vi­ruo­kin­nan on to­det­tu ole­van rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa usei­den pi­ha­lin­tu­la­jien elin­voi­mais­ten kan­to­jen yl­lä­pi­tä­mi­ses­sä.

UN arkisto

Ähtäri tekee ostotarjouksen Hotelli Mesikämmenestä

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti maa­nan­tai­na 19.1. ko­kouk­ses­saan yk­si­mie­li­ses­ti teh­dä Ho­tel­li Me­si­käm­men Oy:n kon­kurs­si­pe­säl­le yh­teen­sä 40 000 eu­ron tar­jouk­sen ho­tel­lin ra­ken­nuk­sis­ta ja eril­li­sen ir­tai­mis­to­lu­et­te­lon mu­kai­ses­ta ir­tai­mis­tos­ta. Tar­jous toi­mi­te­taan kon­kurs­si­pe­säl­le, joka päät­tää tar­jouk­sen hy­väk­sy­mi­ses­tä.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäeltä Egotrippi -yhtyeen basistiksi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Lehtimäkeläissyntyinen Anssi Maasalo on ammattimuusikko, joka työskentelee Egotrippi -yhtyeen basistina.

Knipi

Leh­ti­mä­ke­läis­syn­tyi­nen Ans­si Maa­sa­lo ku­vai­lee lap­suut­taan ja nuo­ruut­taan Leh­ti­mä­el­lä var­sin tur­val­li­sek­si ja rau­hal­li­sek­si­kin. Ans­sin per­hee­seen kuu­luu van­hem­pien li­säk­si kak­si van­hem­paa sis­koa.

Turvallisuus ja puolustus painopisteeksi

Tur­val­li­suus ja puo­lus­tus ovat nous­seet no­pe­as­ti EU:n kes­kei­sik­si pai­no­pis­teik­si, ja Ete­lä-Poh­jan­maan liit­to on re­a­goi­nut muu­tok­seen en­na­koi­vas­ti jo käyn­nis­sä ole­val­la oh­jel­ma­kau­del­la.

Työpajoihin osallistui kasvatusalan asiantuntijoita esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksista ja opetusministeriöstä. Alarivissä oikealla maan opetusministeri Jarso Maley Jallah vihreässä mekossaan. Kati Keski-Mäenpää alarivissä istumassa.

Työpajoihin osallistui kasvatusalan asiantuntijoita esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksista ja opetusministeriöstä. Alarivissä oikealla maan opetusministeri Jarso Maley Jallah vihreässä mekossaan. Kati Keski-Mäenpää alarivissä istumassa.

Kuvat: Kati Keski-Mäenpään kotialbumi.

Osana työtä, jolla on oikeasti merkitystä

Työpajoihin osallistui kasvatusalan asiantuntijoita esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksista ja opetusministeriöstä. Alarivissä oikealla maan opetusministeri Jarso Maley Jallah vihreässä mekossaan. Kati Keski-Mäenpää alarivissä istumassa.

Työpajoihin osallistui kasvatusalan asiantuntijoita esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksista ja opetusministeriöstä. Alarivissä oikealla maan opetusministeri Jarso Maley Jallah vihreässä mekossaan. Kati Keski-Mäenpää alarivissä istumassa.

Kuvat: Kati Keski-Mäenpään kotialbumi.

Työpajoihin osallistui kasvatusalan asiantuntijoita esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksista ja opetusministeriöstä. Alarivissä oikealla maan opetusministeri Jarso Maley Jallah vihreässä mekossaan. Kati Keski-Mäenpää alarivissä istumassa.

Työpajoihin osallistui kasvatusalan asiantuntijoita esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksista ja opetusministeriöstä. Alarivissä oikealla maan opetusministeri Jarso Maley Jallah vihreässä mekossaan. Kati Keski-Mäenpää alarivissä istumassa.

Kuvat: Kati Keski-Mäenpään kotialbumi.

Soi­ni­lai­nen Kati Kes­ki-Mä­en­pää työs­ken­te­lee Kok­ko­lan yli­o­pis­to­kes­kus Chy­de­niuk­ses­sa luo­ka­no­pet­ta­jien ai­kuis­kou­lu­tuk­ses­sa. Hän kou­lut­taa tu­le­via luo­ka­no­pet­ta­jia, joil­la on jo työ­ko­ke­mus­ta ja mui­ta kor­ke­a­kou­luo­pin­to­ja. Hän on kas­va­tus­tie­teen toh­to­ri, joka teki väi­tös­kir­jan­sa eti­o­pi­a­lais­ten maa­seu­tu­kou­lu­jen ope­tus­me­ne­tel­mien ke­hit­tä­mi­ses­tä.

Meijeritien sillan alitus hiihtäen on kielletty.

Meijeritien sillan alitus hiihtäen on kielletty.

Sirpa Teerimäki

Turvallisuutta hiihtoreittiin

Meijeritien sillan alitus hiihtäen on kielletty.

Meijeritien sillan alitus hiihtäen on kielletty.

Sirpa Teerimäki

Meijeritien sillan alitus hiihtäen on kielletty.

Meijeritien sillan alitus hiihtäen on kielletty.

Sirpa Teerimäki

Uu­tis­nuo­tan lu­ki­ja soit­ti huo­les­tu­nee­na toi­mi­tuk­seen Ou­lu­ve­den la­tu­rei­til­lä ole­van Äh­tä­rin "van­han sil­lan" eli Mei­je­ri­tien ali­tuk­sen tur­val­li­suu­des­ta. Jää sil­lan al­la on heik­koa.

Altti Syrjänen Ähtärin ja Alavuden maaseutumatkailuyrittäjien osastolla.

Altti Syrjänen Ähtärin ja Alavuden maaseutumatkailuyrittäjien osastolla.

Altti Syrjäsen albumi

Verkostoitumista kansainvälisillä matkamessuilla

Altti Syrjänen Ähtärin ja Alavuden maaseutumatkailuyrittäjien osastolla.

Altti Syrjänen Ähtärin ja Alavuden maaseutumatkailuyrittäjien osastolla.

Altti Syrjäsen albumi

Altti Syrjänen Ähtärin ja Alavuden maaseutumatkailuyrittäjien osastolla.

Altti Syrjänen Ähtärin ja Alavuden maaseutumatkailuyrittäjien osastolla.

Altti Syrjäsen albumi

Äh­tä­ris­sä ja Ala­vu­del­la on ha­et­tu uu­sia tuu­lia ja yh­teyk­siä muu­ta­man maa­seu­tu­mat­kai­lu­y­ri­tyk­sen yh­tei­sen kan­sain­vä­lis­ty­mis­hank­keen toi­mes­ta. Vuon­na 2019 käyn­nis­tet­ty han­ke pää­si tus­kin al­kuun, kun ko­ro­na lait­toi suun­ni­tel­mat uu­sik­si. Tar­koi­tuk­se­na oli kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen sak­san­kie­li­ses­sä Kes­ki-Eu­roo­pas­sa.  

Sinisen talon kunnostusta koskevan hankehakemuksen tulee olla ELY-keskuksessa tammikuun loppuun mennessä.

Sinisen talon kunnostusta koskevan hankehakemuksen tulee olla ELY-keskuksessa tammikuun loppuun mennessä.

UN arkisto

Pirkanpohjasäätiö hakee rahoitusta Sinisen talon korjaukseen

Sinisen talon kunnostusta koskevan hankehakemuksen tulee olla ELY-keskuksessa tammikuun loppuun mennessä.

Sinisen talon kunnostusta koskevan hankehakemuksen tulee olla ELY-keskuksessa tammikuun loppuun mennessä.

UN arkisto

Sinisen talon kunnostusta koskevan hankehakemuksen tulee olla ELY-keskuksessa tammikuun loppuun mennessä.

Sinisen talon kunnostusta koskevan hankehakemuksen tulee olla ELY-keskuksessa tammikuun loppuun mennessä.

UN arkisto

Pir­kan­poh­ja­sää­tiö ha­kee ELY-kes­kuk­sen han­ke­ra­hoi­tus­ta Si­ni­sen ta­lon kun­nos­tus­toi­men­pi­tei­siin. Sää­ti­ön hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ul­la Akon­nie­mi ker­too hei­dän ol­leen jo pi­dem­pään tie­toi­sia ra­ken­nuk­ses­sa ole­vis­ta on­gel­mis­ta, sa­moin kuin Pu­nai­sen ta­lon osal­ta. 

Orkesterileirillä myös ähtäri­läis­soittajia

Me­ri­kan­to-opis­ton vuo­sit­tai­nen or­kes­te­ri­lei­ri to­teu­tuu taas Vir­roil­la nuo­ri­so­kes­kus Mart­ti­ses­sa tam­mi­kuun lo­pus­sa, 29.–31.1.

Hilda katsomassa MacKenzie Falls -vesiputouksia Grampiansin kansallispuistossa. Vesiputoukset ovat hänen suosikkejaan.

Hilda katsomassa MacKenzie Falls -vesiputouksia Grampiansin kansallispuistossa. Vesiputoukset ovat hänen suosikkejaan.

Kuvat: Hilda Hautakangas

Unelmat on mahdollista tehdä todeksi

Hilda katsomassa MacKenzie Falls -vesiputouksia Grampiansin kansallispuistossa. Vesiputoukset ovat hänen suosikkejaan.

Hilda katsomassa MacKenzie Falls -vesiputouksia Grampiansin kansallispuistossa. Vesiputoukset ovat hänen suosikkejaan.

Kuvat: Hilda Hautakangas

Hilda katsomassa MacKenzie Falls -vesiputouksia Grampiansin kansallispuistossa. Vesiputoukset ovat hänen suosikkejaan.

Hilda katsomassa MacKenzie Falls -vesiputouksia Grampiansin kansallispuistossa. Vesiputoukset ovat hänen suosikkejaan.

Kuvat: Hilda Hautakangas

Äh­tä­rin Myl­ly­mä­el­tä ko­toi­sin ole­va Hil­da Hau­ta­kan­gas on teh­nyt unel­mis­taan tot­ta ja kan­nus­taa mui­ta­kin mat­kaa­maan täy­sil­lä koh­ti haa­vei­taan. Hä­nen mie­les­tään on pa­rem­pi ot­taa sel­vää, teh­dä, ko­kea ja näh­dä asi­oi­ta, joi­ta on ai­na tah­to­nut, kuin jah­kail­la. Kaik­ki ei vält­tä­mät­tä mene ai­na suun­ni­tel­mien mu­kaan tai lop­pu­tu­los ei en­sim­mäi­sel­lä ker­ral­la miel­ly­tä, mut­ta ai­na voi ko­keil­la uu­del­leen. Ereh­dys on pa­rem­pi kuin käyt­tä­mä­tön mah­dol­li­suus.

UN arkisto

Myrsky kaatoi metsää yli 3,5 miljoonaa kuutiometriä

UN arkisto

UN arkisto

Han­nes-myrs­ky ai­heut­ti ai­em­min ar­vi­oi­tua laa­jem­mat met­sä­tu­hot. Met­sä­kes­kuk­sen ar­vio myrs­kys­sä va­hin­goit­tu­neen puus­ton mää­räs­tä Suo­mes­sa on nous­sut noin 3,5–4 mil­joo­naan kuu­ti­o­met­riin. Val­ta­o­sa tu­hois­ta kes­kit­tyy Poh­jan­maan ja Kes­ki-Poh­jan­maan ran­nik­ko­seu­duil­le sekä Ete­lä-Poh­jan­maal­le.

Hyvinvoin­ti­a­lueelle lainanot­to­val­tuutta 36,8 miljoonaa

Val­ti­o­neu­vos­to on 15. tam­mi­kuu­ta kä­si­tel­lyt Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een ha­ke­mus­ta lai­na­not­to­val­tuu­den muut­ta­mi­ses­ta ja päät­tä­nyt hy­vin­voin­ti­a­lu­een vuo­den 2026 lai­na­not­to­val­tuu­den mää­räk­si 36 823 000 eu­roa.