Pixabay

Pixabay

Pixabay

Hirvisaalis kääntyi kasvuun

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen vii­me maa­lis­kuus­sa an­ta­man ar­vi­on mu­kaan hir­vi­kan­ta kään­tyi use­am­man vuo­den jat­ku­neen kan­nan pie­nen­ty­mi­sen jäl­keen noin kuu­den pro­sen­tin kas­vuun. Tä­män seu­rauk­se­na tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä päät­ty­neel­lä met­säs­tys­kau­del­la myös hir­vi­saa­lis oli edel­lis­kaut­ta suu­rem­pi.

Maija-Liisa Keisalan eläkepäiviin kuuluu hiihtoa, kuntosalia sekä lastenlasten kanssa puuhastelua.

Maija-Liisa Keisalan eläkepäiviin kuuluu hiihtoa, kuntosalia sekä lastenlasten kanssa puuhastelua.

Kalle Järvelä

Maija-Liisa Keisalan eläkepäiviin kuuluu hiihtoa, kuntosalia sekä lastenlasten kanssa puuhastelua.

Maija-Liisa Keisalan eläkepäiviin kuuluu hiihtoa, kuntosalia sekä lastenlasten kanssa puuhastelua.

Kalle Järvelä

Maija-Liisa Keisalan eläkepäiviin kuuluu hiihtoa, kuntosalia sekä lastenlasten kanssa puuhastelua.

Maija-Liisa Keisalan eläkepäiviin kuuluu hiihtoa, kuntosalia sekä lastenlasten kanssa puuhastelua.

Kalle Järvelä

Maija-Liisa Keisala eläkkeelle monen kokkauksen jälkeen

Seu­ra­kun­ta­e­män­tä Mai­ja-Lii­sa Kei­sa­lan lä­hes nel­jän­kym­me­nen vuo­den työ­u­ra Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa al­koi vuon­na 1987 Pirk­ko Mä­ki­a­hon si­jais­ta­mi­sel­la teh­tä­väs­sä. Mä­ki­a­ho ei äi­tiys­lo­man­sa jäl­keen pa­lan­nut enää työ­hön­sä, jo­ten seu­ra­kun­ta­e­män­nän paik­ka tuli ha­kuun vuon­na 1989.

Pixabay

Pixabay

Pixabay

Influenssaa ja noroa liikkeellä Etelä-Pohjanmaalla

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos (THL) on oh­jan­nut hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­ta tar­jo­a­maan te­hos­te­ro­ko­tet­ta hin­ku­ys­kää vas­taan ras­kaa­na ole­vil­le elo­kuus­ta 2024 läh­tien. Alun pe­rin suo­si­tus hin­ku­ys­kä­ro­ko­tuk­sis­ta an­net­tiin tam­mi­kuun lop­puun, mut­ta hin­ku­ys­kää esiin­tyy edel­leen ta­va­no­mais­ta enem­män ja näin ol­len suo­si­tus­ta jat­ke­taan huh­ti­kuun 2025 lop­puun.

UN arkisto

Sisäisen tarkastuksen loppuraportti käsiteltiin suljetuin ovin

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin kau­pun­gin­val­tuus­to kä­sit­te­li maa­nan­tai­na sul­je­tuin ovin py­kä­län, joka kos­ki vuo­den 2023 ti­lin­pää­tök­sen yh­tey­des­sä suo­ri­tet­tu­ja alas­kir­jauk­sia ja sii­hen liit­ty­vää lop­pu­ra­port­tia. Esi­tyk­sen kaik­kien val­tuus­to­ryh­mien puo­les­ta ei-jul­ki­ses­ta kä­sit­te­lys­tä teki ko­kouk­ses­sa Ir­ma Kuop­pa­la (kesk.) Jark­ko Sa­lon (ps.) kan­nat­ta­es­sa esi­tys­tä.

Älä houkuttele rottia asutusten suojaan helpon ruuan äärelle.

Älä houkuttele rottia asutusten suojaan helpon ruuan äärelle.

Pixabay

Rotat - nuo vikkelät jätemyllyt

Älä houkuttele rottia asutusten suojaan helpon ruuan äärelle.

Älä houkuttele rottia asutusten suojaan helpon ruuan äärelle.

Pixabay

Älä houkuttele rottia asutusten suojaan helpon ruuan äärelle.

Älä houkuttele rottia asutusten suojaan helpon ruuan äärelle.

Pixabay

Tal­ven­se­län lau­hat il­mat ja lu­men peit­tä­mä maa saa­vat eri­lai­set vi­pel­tä­jät liik­keel­le. Ome­nat ja muut la­ho­a­vat kas­vit on näin tal­ven jäl­ki­puo­lis­kol­la syö­ty ja eläi­met läh­te­vät et­si­mään seu­raa­vaa ruo­an­läh­det­tä.

Esa Eloranta toteaa metsillä olevan monelle muutakin kuin rahallista arvoa.

Esa Eloranta toteaa metsillä olevan monelle muutakin kuin rahallista arvoa.

Sirpa Teerimäki

Mhy Suomenselkä ry metsänomistajien apuna ja tukena

Esa Eloranta toteaa metsillä olevan monelle muutakin kuin rahallista arvoa.

Esa Eloranta toteaa metsillä olevan monelle muutakin kuin rahallista arvoa.

Sirpa Teerimäki

Esa Eloranta toteaa metsillä olevan monelle muutakin kuin rahallista arvoa.

Esa Eloranta toteaa metsillä olevan monelle muutakin kuin rahallista arvoa.

Sirpa Teerimäki

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­set toi­mi­vat apu­na ja tu­ke­na kai­kis­sa met­sien hoi­toon ja hak­kui­siin liit­ty­vis­sä asi­ois­sa. Jä­se­nyy­den kaut­ta hoi­tuu myös edun­val­von­ta, jol­la taa­taan se, et­tä met­sä­no­mis­ta­jien ää­ni kuu­luu met­sä­a­si­oi­ta kos­ke­vas­sa pää­tök­sen­te­os­sa.

Laasalan metsästysseuran nykinen puheenjohtaja Taina Mäkelä ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Leppälä pitävät seuran vahvuutena nuorten aktiivisten jäsenten isoa määrää sekä vanhempien jäsenten tietoa, taitoa ja kokemusta, joka siirtyy yhteisen harrastuksen myötä.

Laasalan metsästysseuran nykinen puheenjohtaja Taina Mäkelä ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Leppälä pitävät seuran vahvuutena nuorten aktiivisten jäsenten isoa määrää sekä vanhempien jäsenten tietoa, taitoa ja kokemusta, joka siirtyy yhteisen harrastuksen myötä.

Kalle Järvelä

Laasalan metsästysseuralla toimintaa 60 vuoden ajan

Laasalan metsästysseuran nykinen puheenjohtaja Taina Mäkelä ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Leppälä pitävät seuran vahvuutena nuorten aktiivisten jäsenten isoa määrää sekä vanhempien jäsenten tietoa, taitoa ja kokemusta, joka siirtyy yhteisen harrastuksen myötä.

Laasalan metsästysseuran nykinen puheenjohtaja Taina Mäkelä ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Leppälä pitävät seuran vahvuutena nuorten aktiivisten jäsenten isoa määrää sekä vanhempien jäsenten tietoa, taitoa ja kokemusta, joka siirtyy yhteisen harrastuksen myötä.

Kalle Järvelä

Laasalan metsästysseuran nykinen puheenjohtaja Taina Mäkelä ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Leppälä pitävät seuran vahvuutena nuorten aktiivisten jäsenten isoa määrää sekä vanhempien jäsenten tietoa, taitoa ja kokemusta, joka siirtyy yhteisen harrastuksen myötä.

Laasalan metsästysseuran nykinen puheenjohtaja Taina Mäkelä ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Leppälä pitävät seuran vahvuutena nuorten aktiivisten jäsenten isoa määrää sekä vanhempien jäsenten tietoa, taitoa ja kokemusta, joka siirtyy yhteisen harrastuksen myötä.

Kalle Järvelä

Laa­sa­lan met­säs­tys­seu­ra on toi­mi­nut yh­tä­jak­soi­ses­ti rei­lun kuu­den­kym­me­nen vuo­den ajan Soi­nis­sa. Vä­lil­lä on ol­lut hil­jai­sem­pia jak­so­ja, jol­loin pu­heen­joh­ta­jan ja sih­tee­rin löy­ty­mi­nen on ol­lut han­ka­lam­paa. Täl­lä het­kel­lä seu­ran toi­min­ta ja ta­lous ovat va­kaal­la poh­jal­la. Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mii Tai­na Mä­ke­lä ja sih­tee­ri­nä Pet­ri Hau­ta­mä­ki.

Kalervo ja Helka Rinne ovat kirjoittaneet neljä Vanhempiemme suvut -kirjaa: Lehtimäen Puskalat ja Silvoset, Hauta-ahot Soinista ja Kantolat Lehtimäeltä, Soinin Rinteet (entiset Töysän Takaniemet) sekä Soinin Akonniemet ja Takalan (o.s. Lipo) suku Lehtimäeltä ja Mäntyahon suku Soinista.

Kalervo ja Helka Rinne ovat kirjoittaneet neljä Vanhempiemme suvut -kirjaa: Lehtimäen Puskalat ja Silvoset, Hauta-ahot Soinista ja Kantolat Lehtimäeltä, Soinin Rinteet (entiset Töysän Takaniemet) sekä Soinin Akonniemet ja Takalan (o.s. Lipo) suku Lehtimäeltä ja Mäntyahon suku Soinista.

Jyrki Rinne

Sukututkimusta Lehtimäellä ja Soinissa

Kalervo ja Helka Rinne ovat kirjoittaneet neljä Vanhempiemme suvut -kirjaa: Lehtimäen Puskalat ja Silvoset, Hauta-ahot Soinista ja Kantolat Lehtimäeltä, Soinin Rinteet (entiset Töysän Takaniemet) sekä Soinin Akonniemet ja Takalan (o.s. Lipo) suku Lehtimäeltä ja Mäntyahon suku Soinista.

Kalervo ja Helka Rinne ovat kirjoittaneet neljä Vanhempiemme suvut -kirjaa: Lehtimäen Puskalat ja Silvoset, Hauta-ahot Soinista ja Kantolat Lehtimäeltä, Soinin Rinteet (entiset Töysän Takaniemet) sekä Soinin Akonniemet ja Takalan (o.s. Lipo) suku Lehtimäeltä ja Mäntyahon suku Soinista.

Jyrki Rinne

Kalervo ja Helka Rinne ovat kirjoittaneet neljä Vanhempiemme suvut -kirjaa: Lehtimäen Puskalat ja Silvoset, Hauta-ahot Soinista ja Kantolat Lehtimäeltä, Soinin Rinteet (entiset Töysän Takaniemet) sekä Soinin Akonniemet ja Takalan (o.s. Lipo) suku Lehtimäeltä ja Mäntyahon suku Soinista.

Kalervo ja Helka Rinne ovat kirjoittaneet neljä Vanhempiemme suvut -kirjaa: Lehtimäen Puskalat ja Silvoset, Hauta-ahot Soinista ja Kantolat Lehtimäeltä, Soinin Rinteet (entiset Töysän Takaniemet) sekä Soinin Akonniemet ja Takalan (o.s. Lipo) suku Lehtimäeltä ja Mäntyahon suku Soinista.

Jyrki Rinne

Es­poos­sa asu­vien Hel­ka ja Ka­ler­vo Rin­teen juu­ret ovat vah­vas­ti Leh­ti­mä­el­lä ja Soi­nis­sa. Su­ku­tut­ki­mus­ta he ovat har­ras­ta­neet jo työ­vuo­si­naan, mut­ta eläk­keel­le jää­mi­nen pääs­ti har­ras­tuk­sen val­loil­leen.

Pixabay

Lähes puolet toimii vastoin palovahinkojen ennalta­eh­käi­sy­keinoja

Pixabay

Pixabay

Pe­las­tus­lai­tos on vii­me vuo­si­na saa­nut hä­ly­tyk­sen Ete­lä-Poh­jan­maan kun­nis­ta useim­min Sei­nä­jo­en, Ku­ri­kan ja Kau­ha­van alu­eil­la syt­ty­neis­tä ra­ken­nus­ten pa­lois­ta. Pe­las­tus­toi­men ti­las­to­jen mu­kaan Ala­jär­vel­lä on ol­lut vuo­si­na 2021–2024 55 palo- tai pa­lo­vaa­ra­ti­lan­net­ta, Äh­tä­ris­sä 32 ja Soi­nis­sa 18.

Kansanedustaja Janne Jukkola läpikävi varautumiseen ja huoltovarmuutta koskevia asioita yleisötilaisuudessa Ähtärissä.

Kansanedustaja Janne Jukkola läpikävi varautumiseen ja huoltovarmuutta koskevia asioita yleisötilaisuudessa Ähtärissä.

Sirpa Teerimäki

Huoltovarmuus ja poikkeusoloihin varautuminen aina ajankohtaista

Kansanedustaja Janne Jukkola läpikävi varautumiseen ja huoltovarmuutta koskevia asioita yleisötilaisuudessa Ähtärissä.

Kansanedustaja Janne Jukkola läpikävi varautumiseen ja huoltovarmuutta koskevia asioita yleisötilaisuudessa Ähtärissä.

Sirpa Teerimäki

Kansanedustaja Janne Jukkola läpikävi varautumiseen ja huoltovarmuutta koskevia asioita yleisötilaisuudessa Ähtärissä.

Kansanedustaja Janne Jukkola läpikävi varautumiseen ja huoltovarmuutta koskevia asioita yleisötilaisuudessa Ähtärissä.

Sirpa Teerimäki

Ot­son yh­te­näis­kou­lul­la Äh­tä­ris­sä jär­jes­tet­ty huol­to­var­muu­teen ja va­rau­tu­mi­seen kes­kit­ty­nyt ylei­sö­ti­lai­suus tar­jo­si tie­toa huol­to­var­muut­ta uh­kaa­vis­ta te­ki­jöis­tä ja ko­ko­nais­tur­val­li­suu­teen liit­ty­vis­tä muu­tok­sis­ta. 

Anssi Korhonen suorittamassa puutavaran lähikuljetukseen liittyvää tehtävää.

Anssi Korhonen suorittamassa puutavaran lähikuljetukseen liittyvää tehtävää.

Elina Suosalo

Metsäkoneen käytön Taitaja -semifinaalit käytiin Ähtärissä

Anssi Korhonen suorittamassa puutavaran lähikuljetukseen liittyvää tehtävää.

Anssi Korhonen suorittamassa puutavaran lähikuljetukseen liittyvää tehtävää.

Elina Suosalo

Anssi Korhonen suorittamassa puutavaran lähikuljetukseen liittyvää tehtävää.

Anssi Korhonen suorittamassa puutavaran lähikuljetukseen liittyvää tehtävää.

Elina Suosalo

– Oli­si voi­nut men­nä pal­jon pa­rem­min­kin, mut­ta täl­lä suo­ri­tuk­sel­la men­nään. Met­sä­ko­ne oli eri­lai­nen, mi­hin olen tot­tu­nut, ja sik­si aja­mi­nen ja sen käyt­tö oli eri­lais­ta. Ko­neis­sa on kyl­lä sama toi­min­ta­pe­ri­aa­te, mut­ta kai­kis­sa on omat jut­tun­sa. Töis­sä ajan John Dee­rel­lä ja kil­pai­lu­ko­nee­na oli Ko­mat­su, to­te­si Vir­tain Ko­ta­las­ta ko­toi­sin ole­va Ans­si Kor­ho­nen oman Tai­ta­ja -se­mi­fi­naa­li suo­ri­tuk­sen­sa jäl­keen.

Osallistuva budjetointi käyttöön Soinissa

Osal­lis­tu­va bud­je­toin­ti on Soi­nis­sa uu­si yh­tei­söl­li­nen asia, jos­sa kun­ta­lai­set pää­se­vät vai­kut­ta­maan ide­oi­mal­la ja ää­nes­tä­mäl­lä mi­hin yh­teis­tä ra­haa käy­te­tään. Taus­tal­la on aja­tus suo­ras­ta ja osal­lis­tu­vas­ta de­mok­ra­ti­as­ta kun­nan käy­tös­sä ole­vien jul­kis­ten va­ro­jen koh­den­ta­mi­ses­ta.  

UN arkisto

Kirkkoherran viran hakuaikaa jatketaan jälleen Ähtärissä

UN arkisto

UN arkisto

Tuo­mi­o­ka­pi­tu­li päät­ti is­tun­nos­saan 23. tam­mi­kuu­ta jat­kaa Äh­tä­rin seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran vi­ran ha­ku­ai­kaa ajal­le 3.1.–17.2. Mah­dol­li­set ha­ki­jat on tar­koi­tus haas­ta­tel­la tuo­mi­o­ka­pi­tu­lin is­tun­nos­sa 19.2., jol­loin tuo­mi­o­ka­pi­tu­li voi­si an­taa lau­sun­non seu­ra­kun­nal­le 19. maa­lis­kuu­ta.

Juho Viljakaisen ja Aukusti Vilposen sijoitukset mahdollistavat opiskelupaikat yliopistossa lukion jälkeen.

Juho Viljakaisen ja Aukusti Vilposen sijoitukset mahdollistavat opiskelupaikat yliopistossa lukion jälkeen.

Sirpa Teerimäki

Ähtärin lukiolle hyviä sijoituksia Jyväskylästä

Juho Viljakaisen ja Aukusti Vilposen sijoitukset mahdollistavat opiskelupaikat yliopistossa lukion jälkeen.

Juho Viljakaisen ja Aukusti Vilposen sijoitukset mahdollistavat opiskelupaikat yliopistossa lukion jälkeen.

Sirpa Teerimäki

Juho Viljakaisen ja Aukusti Vilposen sijoitukset mahdollistavat opiskelupaikat yliopistossa lukion jälkeen.

Juho Viljakaisen ja Aukusti Vilposen sijoitukset mahdollistavat opiskelupaikat yliopistossa lukion jälkeen.

Sirpa Teerimäki

Vuo­sit­tain tam­mi­kuus­sa jär­jes­tet­tä­vä lu­ki­o­lais­ten ja toi­sen as­teen opis­ke­li­joi­den fy­sii­kan, ke­mi­an, ma­te­ma­tii­kan ja tie­to­tek­nii­kan kil­pai­lu Jy­väs­ky­län yli­o­pis­tos­sa on tuo­nut use­am­man ker­ran hy­viä si­joi­tuk­sia Äh­tä­riin. Näin tä­nä­kin vuon­na.

Kuusiolinna Terveyden palvelut hyvinvoin­ti­a­lueelle

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue ja Kuu­si­o­lin­na Ter­veys val­mis­te­le­vat tii­viis­sä yh­teis­työs­sä pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­vas­tuun siir­tä­mis­tä Kuu­si­o­lin­na Ter­vey­del­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­een vas­tuul­le. En­sim­mäi­se­nä siir­ty­vät mie­len­ter­veys- ja riip­pu­vuus­hoi­don pal­ve­lut 1.2.2025. Seu­raa­vak­si vuo­ros­sa ovat suun ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lut 1.4.2025.

Hyvinvoin­ti­a­lueella käyttöön hoitopuhelun asiakasmaksu

Ete­lä-Poh­jan­maan alu­e­val­tuus­ton ko­kous jär­jes­tet­tiin maa­nan­tai­na 27. tam­mi­kuu­ta. Alu­e­val­tuus­to päät­ti, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la ote­taan käyt­töön eri­kois­sai­raan­hoi­don hoi­to­pu­he­lu­mak­su.

Kuusi vuotta MLL Soinin yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Marika Vähäsoini (vas.) luovutti puheenjohtajan nuijan Linda Hiipakalle.

Kuusi vuotta MLL Soinin yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Marika Vähäsoini (vas.) luovutti puheenjohtajan nuijan Linda Hiipakalle.

Kalle Järvelä

MLL Soini suunnitteli tulevaa

Kuusi vuotta MLL Soinin yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Marika Vähäsoini (vas.) luovutti puheenjohtajan nuijan Linda Hiipakalle.

Kuusi vuotta MLL Soinin yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Marika Vähäsoini (vas.) luovutti puheenjohtajan nuijan Linda Hiipakalle.

Kalle Järvelä

Kuusi vuotta MLL Soinin yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Marika Vähäsoini (vas.) luovutti puheenjohtajan nuijan Linda Hiipakalle.

Kuusi vuotta MLL Soinin yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Marika Vähäsoini (vas.) luovutti puheenjohtajan nuijan Linda Hiipakalle.

Kalle Järvelä

MLL Soi­ni jat­kaa mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taan­sa tut­tuun ta­paan. Ko­kouk­ses­saan viik­ko sit­ten tors­tai­na Nuop­pa­ril­la yh­dis­tyk­sen väki löi luk­koon ku­lu­van vuo­den ta­pah­tu­mia. En­nen ko­kouk­sen al­kua Ma­ri­ka Vä­hä­soi­ni luo­vut­ti pu­heen­joh­ta­jan nui­jan Lin­da Hii­pa­kal­le.

Elinvoi­ma­oh­jelmalle hyväksyntä Alajärvellä

Ala­jär­ven kau­pun­gin­val­tuus­to ko­koon­tui maa­nan­tai-il­ta­na hy­väk­sy­mään muun mu­as­sa kau­pun­gin elin­voi­ma­oh­jel­man vuo­sil­le 2025-2028.

Adoniat-ryhmän yhtenä vahvuutena on eläytyminen.

Adoniat-ryhmän yhtenä vahvuutena on eläytyminen.

Kuvat: Ähtärin Voimistelijat

Ähtärin Voimistelijat viettää juhlavuotta - muistoja kaivataan

Adoniat-ryhmän yhtenä vahvuutena on eläytyminen.

Adoniat-ryhmän yhtenä vahvuutena on eläytyminen.

Kuvat: Ähtärin Voimistelijat

Adoniat-ryhmän yhtenä vahvuutena on eläytyminen.

Adoniat-ryhmän yhtenä vahvuutena on eläytyminen.

Kuvat: Ähtärin Voimistelijat

Vuon­na 1950 pe­rus­tet­tu Äh­tä­rin Nais­voi­mis­te­li­jat, sit­tem­min ni­men­sä Äh­tä­rin Voi­mis­te­li­joik­si muut­ta­nut seu­ra val­mis­tau­tuu 75-vuo­tis­juh­liin­sa. Juh­la­näy­tös, Oo­di Tans­sil­le, pi­de­tään Äh­tä­ri-hal­lil­la lau­an­tai­na 8.11.2025 ja oh­jel­mien har­joit­te­lu näy­tös­tä var­ten on jo aloi­tet­tu.

Lehtimäkeläinen Jouni Nygård on aktiivinen verenluovuttaja. Vakavasta onnettomuudesta selvinnyt mies toteaa sen olevan helppo tapa auttaa toisia.

Lehtimäkeläinen Jouni Nygård on aktiivinen verenluovuttaja. Vakavasta onnettomuudesta selvinnyt mies toteaa sen olevan helppo tapa auttaa toisia.

Elina Suosalo

Verenluovuttajana huimat sata kertaa

Lehtimäkeläinen Jouni Nygård on aktiivinen verenluovuttaja. Vakavasta onnettomuudesta selvinnyt mies toteaa sen olevan helppo tapa auttaa toisia.

Lehtimäkeläinen Jouni Nygård on aktiivinen verenluovuttaja. Vakavasta onnettomuudesta selvinnyt mies toteaa sen olevan helppo tapa auttaa toisia.

Elina Suosalo

Lehtimäkeläinen Jouni Nygård on aktiivinen verenluovuttaja. Vakavasta onnettomuudesta selvinnyt mies toteaa sen olevan helppo tapa auttaa toisia.

Lehtimäkeläinen Jouni Nygård on aktiivinen verenluovuttaja. Vakavasta onnettomuudesta selvinnyt mies toteaa sen olevan helppo tapa auttaa toisia.

Elina Suosalo

Hel­mi­kuun 24. päi­vä on leh­ti­mä­ke­läi­sel­le Jou­ni Ny­går­dil­le tär­keä ja mer­kit­tä­vä päi­vä. Sil­loin hän as­te­lee ve­ren­luo­vu­tuk­seen sa­dan­nen ker­ran.

Illan aikana pohdittiin millaista toimintaa torialueella voitaisiin järjestää läpi vuoden.

Illan aikana pohdittiin millaista toimintaa torialueella voitaisiin järjestää läpi vuoden.

Sirpa Teerimäki

Idearikas Toiminnallinen tori keskellä kylää -hankeen työpaja

Illan aikana pohdittiin millaista toimintaa torialueella voitaisiin järjestää läpi vuoden.

Illan aikana pohdittiin millaista toimintaa torialueella voitaisiin järjestää läpi vuoden.

Sirpa Teerimäki

Illan aikana pohdittiin millaista toimintaa torialueella voitaisiin järjestää läpi vuoden.

Illan aikana pohdittiin millaista toimintaa torialueella voitaisiin järjestää läpi vuoden.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­rin kes­kus­tan to­ri­a­lu­een ja sen myö­tä koko kes­kus­tan toi­min­taa pi­ris­tä­vän Toi­min­nal­li­nen tori kes­kel­lä ky­lää -ke­hit­tä­mis­hank­keen työ­pa­jas­sa ide­oi­tiin ja vi­ri­tel­tiin heh­kua yh­tei­seen hii­leen.  

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahat haettavissa

Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton Ete­lä-Poh­jan­maan ra­has­to ja­kaa tänä vuon­na apu­ra­hoi­na 1 285 000 eu­roa. Ra­has­to tu­kee alu­eel­laan tie­det­tä ja tai­det­ta myön­tä­en apu­ra­ho­ja kai­kil­le kult­tuu­rie­lä­män alu­eil­le.

Tällä kertaa kävijöitä eniten kiinnostava ala löytyi sähköpuolelta.

Tällä kertaa kävijöitä eniten kiinnostava ala löytyi sähköpuolelta.

Sirpa Teerimäki

Ysiluokkalaisten täsmäpäivä Sedulla veti puoleensa

Tällä kertaa kävijöitä eniten kiinnostava ala löytyi sähköpuolelta.

Tällä kertaa kävijöitä eniten kiinnostava ala löytyi sähköpuolelta.

Sirpa Teerimäki

Tällä kertaa kävijöitä eniten kiinnostava ala löytyi sähköpuolelta.

Tällä kertaa kävijöitä eniten kiinnostava ala löytyi sähköpuolelta.

Sirpa Teerimäki

Sedu Kou­lu­tiel­lä kes­ki­viik­ko­na jär­jes­tet­ty täs­mä­päi­vä ko­ko­si yh­teen am­ma­til­li­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­nei­ta yh­dek­sän­sien luok­kien op­pi­lai­ta. Täs­mä­päi­vään ot­ti osaa kaik­ki­aan yli 70 op­pi­las­ta, jot­ka saa­pui­vat Ala­vu­del­ta, Töy­säs­tä, Soi­nis­ta ja Vir­roil­ta sekä Äh­tä­ris­tä. Näi­den li­säk­si oli yk­sit­täi­siä tu­tus­tu­jia muu­ta­mas­ta muus­ta kou­luis­ta.

Residenssiohjelma laajenee

Vuo­des­ta 1985 toi­mi­nut Ne­li­mark­ka-mu­se­on re­si­dens­si­oh­jel­ma lan­see­raa uu­den ark­ki­teh­tuu­rin ja ti­lan re­si­dens­sin Ala­jär­ven kes­kus­tas­sa, Al­var Aal­lon vel­jel­leen suun­nit­te­le­mas­sa Vil­la Väi­nö­läs­sä.

Listat löytyvät myös kirjaston Facebookista ja Instagramista sekä kirjastotiloista tulostettuna.

Listat löytyvät myös kirjaston Facebookista ja Instagramista sekä kirjastotiloista tulostettuna.

UN arkisto

Ähtärin kaupunginkirjasto listasi lainatuimmat kirjansa

Listat löytyvät myös kirjaston Facebookista ja Instagramista sekä kirjastotiloista tulostettuna.

Listat löytyvät myös kirjaston Facebookista ja Instagramista sekä kirjastotiloista tulostettuna.

UN arkisto

Listat löytyvät myös kirjaston Facebookista ja Instagramista sekä kirjastotiloista tulostettuna.

Listat löytyvät myös kirjaston Facebookista ja Instagramista sekä kirjastotiloista tulostettuna.

UN arkisto

Äh­tä­rin kau­pun­gin­kir­jas­to lis­ta­si vii­me vuo­den lai­na­tuim­mat kir­jan­sa ja ai­kuis­ten ro­maa­nien yk­kö­nen oli odo­te­tus­ti Satu Rä­mön Is­lan­tiin si­joit­tu­van Hil­dur-dek­ka­ri­sar­jan kol­mas osa Ja­kob. Rä­mön lu­ki­jat ovat saa­neet tot­tua jo­not­ta­mi­seen, sil­lä jo­kai­nen osa ke­rää vuo­rol­laan va­rauk­sia pit­kän lis­tan.

OP Kodin isännöin­ti­palvelut siirtyvät

OP Ko­din isän­nöin­ti­lii­ke­toi­min­ta on siir­ty­nyt vuo­den 2025 alus­ta Poh­jois-Hä­meen Isän­nöin­ti Oy:lle. Hen­ki­lös­tö siir­tyy van­hoi­na työn­te­ki­jöi­nä lii­ke­toi­min­nan mu­ka­na ja isän­nöi­tä­vien yh­ti­öi­den osal­ta so­pi­muk­set jat­ku­vat en­nal­laan.

Vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Joona Puntala ja yksilövalmentaja Paula Avara- Pihlajamäki kannustavat tutustumaan Etsivän nuorisotyön ja työpajan toimintaa.

Vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Joona Puntala ja yksilövalmentaja Paula Avara- Pihlajamäki kannustavat tutustumaan Etsivän nuorisotyön ja työpajan toimintaa.

Sirpa Teerimäki

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta kaupungin omaksi toiminnaksi

Vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Joona Puntala ja yksilövalmentaja Paula Avara- Pihlajamäki kannustavat tutustumaan Etsivän nuorisotyön ja työpajan toimintaa.

Vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Joona Puntala ja yksilövalmentaja Paula Avara- Pihlajamäki kannustavat tutustumaan Etsivän nuorisotyön ja työpajan toimintaa.

Sirpa Teerimäki

Vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Joona Puntala ja yksilövalmentaja Paula Avara- Pihlajamäki kannustavat tutustumaan Etsivän nuorisotyön ja työpajan toimintaa.

Vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Joona Puntala ja yksilövalmentaja Paula Avara- Pihlajamäki kannustavat tutustumaan Etsivän nuorisotyön ja työpajan toimintaa.

Sirpa Teerimäki

Et­si­vä nuo­ri­so­työ ja nuor­ten työ­pa­ja­toi­min­ta ovat siir­ty­neet vuo­den vaih­tees­sa Äh­tä­rin kau­pun­gin omak­si toi­min­nak­si. Al­le 29-vuo­ti­ail­le nuo­ril­le tar­koi­te­tun toi­min­nan jär­jes­tä­mis­ta­hon vaih­tu­mi­sen taus­tal­la on hy­vin­voin­ti­a­lu­e­muu­tos. Ai­kai­sem­min to­teut­ta­mi­ses­ta vas­ta­si Kuus­so­te ja muu­tok­sen jäl­keen toi­min­ta to­teu­tet­tiin ns. isän­kun­ta­mal­lil­la Ala­vu­den kau­pun­gin toi­mes­ta. Mu­ka­na oli­vat Ala­vu­den li­säk­si Kuor­ta­ne, Soi­ni ja Äh­tä­ri.  Ala­vus ir­ti­sa­noi so­pi­muk­sen vii­me vuo­den ke­vääl­lä ja poh­din­nas­sa oli, kuin­ka to­teut­taa toi­min­taa jat­kos­sa.

Jarmo Erkkilän metsästysreissuilla kaverina on kolme ja puolivuotias Einari-koira.

Jarmo Erkkilän metsästysreissuilla kaverina on kolme ja puolivuotias Einari-koira.

Sirpa Teerimäki

Jarmo Erkkilän pitkä työura Postissa vaihtui eläkepäiviin

Jarmo Erkkilän metsästysreissuilla kaverina on kolme ja puolivuotias Einari-koira.

Jarmo Erkkilän metsästysreissuilla kaverina on kolme ja puolivuotias Einari-koira.

Sirpa Teerimäki

Jarmo Erkkilän metsästysreissuilla kaverina on kolme ja puolivuotias Einari-koira.

Jarmo Erkkilän metsästysreissuilla kaverina on kolme ja puolivuotias Einari-koira.

Sirpa Teerimäki

Pit­kät työ­u­rat yh­den työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa ovat tänä päi­vä­nä har­vi­nai­sia ha­et­ta­es­sa työ­ko­ke­mus­ta use­am­mal­ta ta­hol­ta tai alal­ta. Poik­keuk­si­a­kin toki edel­leen löy­tyy. Yh­te­nä näis­tä äh­tä­ri­läi­nen Jar­mo Erk­ki­lä, joka siir­tyi elä­ke­päi­vien viet­toon Pos­tis­ta 46 vuot­ta ja vii­si kuu­kaut­ta kes­tä­neen työ­u­ran jäl­keen.  

Katja Kneckt hallin­to­pääl­liköksi

Äh­tä­rin hal­lin­to­pääl­li­kön vir­ka on ol­lut ha­et­ta­vis­sa 9.12.2024–6.1.2025 vä­li­se­nä ai­ka­na. Mää­rä­ai­kaan men­nes­sä saa­tiin 13 ha­ke­mus­ta.

Kimpilam­min­kankaan osayleiskaava nähtäville

Äh­tä­rin kau­pun­gin­hal­li­tus päät­ti aset­taa Kim­pi­lam­min­kan­kaan osa­y­leis­kaa­van kart­ta­eh­do­tuk­sen ja sii­hen liit­ty­vän kaa­va­se­los­tuk­sen ja muut kaa­van ohei­sai­neis­tot jul­ki­ses­ti näh­tä­vil­le. Kaa­va­eh­do­tuk­ses­ta pyy­de­tään tar­peel­li­set lau­sun­not vi­ra­no­mai­sil­ta. Kun­nan jä­se­nil­lä ja osal­li­sil­la on oi­keus teh­dä kir­jal­li­nen muis­tu­tus kaa­va­eh­do­tuk­ses­ta.