Päällystystyöt käynnistyvät noin toukokuun puolessa välissä ja jatkuvat lokakuun loppuun saakka.

Päällystystyöt käynnistyvät noin toukokuun puolessa välissä ja jatkuvat lokakuun loppuun saakka.

Kuvituskuva/EP elinvoimakeskus

Päällystystyöt käynnistyvät noin toukokuun puolessa välissä ja jatkuvat lokakuun loppuun saakka.

Päällystystyöt käynnistyvät noin toukokuun puolessa välissä ja jatkuvat lokakuun loppuun saakka.

Kuvituskuva/EP elinvoimakeskus

Päällystystyöt käynnistyvät noin toukokuun puolessa välissä ja jatkuvat lokakuun loppuun saakka.

Päällystystyöt käynnistyvät noin toukokuun puolessa välissä ja jatkuvat lokakuun loppuun saakka.

Kuvituskuva/EP elinvoimakeskus

Vähäisiä teiden päällystyksiä Ähtärissä ja Alajärvellä

Ete­lä-Poh­jan­maan, Poh­jan­maan ja Kes­ki-Poh­jan­maan alu­een maan­teil­le pääl­lys­tys­töi­hin on käy­tet­tä­vis­sä ra­hoi­tus­ta vuo­del­le 2026 yh­teen­sä noin 22,50 mil­joo­naa eu­roa, jos­ta 12,06 mil­joo­naa eu­roa on eril­lis­tä li­sä­ra­hoi­tus­ta pääl­lys­tei­den kor­jaus­ve­lan tait­ta­mi­seen. 

Ilkka Kyttä muistelee kuluneita vuosia kiitollisin mielin. Työ jatkuu tuttuun tapaan.

Ilkka Kyttä muistelee kuluneita vuosia kiitollisin mielin. Työ jatkuu tuttuun tapaan.

Sirpa Teerimäki

Ilkka Kyttä muistelee kuluneita vuosia kiitollisin mielin. Työ jatkuu tuttuun tapaan.

Ilkka Kyttä muistelee kuluneita vuosia kiitollisin mielin. Työ jatkuu tuttuun tapaan.

Sirpa Teerimäki

Ilkka Kyttä muistelee kuluneita vuosia kiitollisin mielin. Työ jatkuu tuttuun tapaan.

Ilkka Kyttä muistelee kuluneita vuosia kiitollisin mielin. Työ jatkuu tuttuun tapaan.

Sirpa Teerimäki

Ilkka Kytällä takana jo 40 vuotta fysioterapia-alan yrittäjyyttä

Yrit­tä­jyys on muu­tok­siin so­peu­tu­mis­ta ja haas­tei­siin vas­taa­mis­ta. Täl­le tiel­le 40 vuot­ta sit­ten aset­tu­nut Ilk­ka Kyt­tä ei alun pe­rin ol­lut aja­tel­lut yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä ja to­te­aa sen ol­leen lä­hin­nä sat­tu­maa.

Syksyn märät olosuhteet ja talven syvä routa tekevät tästä keväästä kokonaisuutena haastavan. Kelirikon vaikutukset voivat näkyä pitkälle kevääseen. Kuva pintakelirikosta maantie 17684 Alajoentiellä Lapualla.

Syksyn märät olosuhteet ja talven syvä routa tekevät tästä keväästä kokonaisuutena haastavan. Kelirikon vaikutukset voivat näkyä pitkälle kevääseen. Kuva pintakelirikosta maantie 17684 Alajoentiellä Lapualla.

Kuvituskuva/elinvoimakeskus

Syksyn märät olosuhteet ja talven syvä routa tekevät tästä keväästä kokonaisuutena haastavan. Kelirikon vaikutukset voivat näkyä pitkälle kevääseen. Kuva pintakelirikosta maantie 17684 Alajoentiellä Lapualla.

Syksyn märät olosuhteet ja talven syvä routa tekevät tästä keväästä kokonaisuutena haastavan. Kelirikon vaikutukset voivat näkyä pitkälle kevääseen. Kuva pintakelirikosta maantie 17684 Alajoentiellä Lapualla.

Kuvituskuva/elinvoimakeskus

Syksyn märät olosuhteet ja talven syvä routa tekevät tästä keväästä kokonaisuutena haastavan. Kelirikon vaikutukset voivat näkyä pitkälle kevääseen. Kuva pintakelirikosta maantie 17684 Alajoentiellä Lapualla.

Syksyn märät olosuhteet ja talven syvä routa tekevät tästä keväästä kokonaisuutena haastavan. Kelirikon vaikutukset voivat näkyä pitkälle kevääseen. Kuva pintakelirikosta maantie 17684 Alajoentiellä Lapualla.

Kuvituskuva/elinvoimakeskus

Kelirikkokausi alkamassa soratiestöllä

Leu­to maa­lis­kuun al­ku on su­lat­ta­nut lu­mia ja maan­tei­den pin­to­ja poh­ja­lais­maa­kun­nis­sa. So­ra­teil­lä on ha­vait­ta­vis­sa al­ka­vaa pin­ta­ke­li­rik­koa eri­tyi­ses­ti pel­to­au­keil­la. Pin­ta­ke­li­ri­kos­sa so­ra­tien pin­ta­ker­ros me­net­tää kan­ta­vuu­ten­sa ja voi pa­him­mil­laan vel­liin­tyä, mikä vai­keut­taa lii­ken­nöin­tiä. Hai­tal­li­sem­paa run­ko­ke­li­rik­koa voi esiin­tyä myö­hem­min ke­vään ede­tes­sä.

Paljonko robotti painaa, kysyi opettaja Heli Karppinen. Asiaa pohtivat Nooa, Samuel, Tatu ja Ali.

Paljonko robotti painaa, kysyi opettaja Heli Karppinen. Asiaa pohtivat Nooa, Samuel, Tatu ja Ali.

Kuvat Sirpa Teerimäki

Humanoidirobotti herättää ihastusta kampuksella

Paljonko robotti painaa, kysyi opettaja Heli Karppinen. Asiaa pohtivat Nooa, Samuel, Tatu ja Ali.

Paljonko robotti painaa, kysyi opettaja Heli Karppinen. Asiaa pohtivat Nooa, Samuel, Tatu ja Ali.

Kuvat Sirpa Teerimäki

Paljonko robotti painaa, kysyi opettaja Heli Karppinen. Asiaa pohtivat Nooa, Samuel, Tatu ja Ali.

Paljonko robotti painaa, kysyi opettaja Heli Karppinen. Asiaa pohtivat Nooa, Samuel, Tatu ja Ali.

Kuvat Sirpa Teerimäki

Ro­bot­ti­seik­kai­lu Se­dun kam­puk­sel­la tar­jo­si vir­kis­tä­vän tie­to­pa­ke­tin sii­tä mitä kaik­kea tek­no­lo­gia voi­kaan mah­dol­lis­taa. Mo­nen suo­si­kik­si nou­si KET­KO-hank­keen vii­mei­nen in­ves­toin­ti, in­hi­mil­li­sen oloi­nen hu­ma­noi­di­ro­bot­ti.

Timo Fors on ollut pitkään mukana muun muassa veteraani- ja perinneyhdistystoiminnassa. Ähtärissä hän puhui  aktiiviharrastajan näkökulmasta.

Timo Fors on ollut pitkään mukana muun muassa veteraani- ja perinneyhdistystoiminnassa. Ähtärissä hän puhui aktiiviharrastajan näkökulmasta.

Sirpa Teerimäki

Sankarivainajat - vapautemme hinta

Timo Fors on ollut pitkään mukana muun muassa veteraani- ja perinneyhdistystoiminnassa. Ähtärissä hän puhui  aktiiviharrastajan näkökulmasta.

Timo Fors on ollut pitkään mukana muun muassa veteraani- ja perinneyhdistystoiminnassa. Ähtärissä hän puhui aktiiviharrastajan näkökulmasta.

Sirpa Teerimäki

Timo Fors on ollut pitkään mukana muun muassa veteraani- ja perinneyhdistystoiminnassa. Ähtärissä hän puhui  aktiiviharrastajan näkökulmasta.

Timo Fors on ollut pitkään mukana muun muassa veteraani- ja perinneyhdistystoiminnassa. Ähtärissä hän puhui aktiiviharrastajan näkökulmasta.

Sirpa Teerimäki

So­ta­his­to­ri­aa eri muo­dois­sa pit­kään har­ras­ta­neen sei­nä­jo­ke­lai­sen Timo For­sin Äh­tä­ris­sä pi­tä­mä esi­tel­mä suo­ma­lai­sen san­ka­ri­vai­na­jis­ta, kaa­tu­neit­ten eva­kuo­in­nis­ta oman seu­ra­kun­nan kirk­ko­maa­han sekä san­ka­ri­hau­dois­ta oli asi­oi­ta va­lai­se­va sekä kos­ket­ta­va.

Osallistuva budjetointi Soinissa

Osal­lis­tu­va bud­je­toin­ti al­koi Soi­nis­sa vii­me vuon­na. Tämä on eräs tapa, jol­la kun­ta­lai­set pää­se­vät vai­kut­ta­maan ide­oi­mal­la ja ää­nes­tä­mäl­lä, mi­hin yh­teis­tä ra­haa käy­te­tään.

Matti Hautoniemen työ judovalmentajana palkittiin korkealla huomionosoituksella maaliskuun alussa.

Matti Hautoniemen työ judovalmentajana palkittiin korkealla huomionosoituksella maaliskuun alussa.

Valmentaja Matti Hautoniemelle elämäntyöpalkinto

Matti Hautoniemen työ judovalmentajana palkittiin korkealla huomionosoituksella maaliskuun alussa.

Matti Hautoniemen työ judovalmentajana palkittiin korkealla huomionosoituksella maaliskuun alussa.

Matti Hautoniemen työ judovalmentajana palkittiin korkealla huomionosoituksella maaliskuun alussa.

Matti Hautoniemen työ judovalmentajana palkittiin korkealla huomionosoituksella maaliskuun alussa.

Äh­tä­ri­läi­nen ju­do­val­men­ta­ja Mat­ti Hau­to­nie­mi pal­kit­tiin sun­nun­tai­na 1. maa­lis­kuu­ta Suo­men Ju­do­val­men­ta­ja­ker­hon elä­män­työ­pal­kin­nol­la. Pal­kin­to oli jär­jes­tyk­ses­sään 13. myön­net­ty pal­kin­to. Elä­män­työ­pal­kin­to on Suo­men Ju­do­val­men­ta­ja­ker­hon tär­kein ja­et­ta­va pal­kin­to ja kor­kein huo­mi­o­no­soi­tus pit­käs­tä val­men­ta­jau­ras­ta eri ta­soil­la.

Valkohän­tä­peurojen ja kauriiden saalis pieneni

Val­ko­hän­tä­peu­ran ja met­sä­kau­riin met­säs­tys päät­tyi hel­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. Koko maas­sa saa­liik­si saa­tiin noin 40 500 val­ko­hän­tä­peu­raa ja noin 10 600 met­sä­kau­ris­ta. Val­ko­hän­tä­peu­ran saa­lis­mää­rä on las­ke­nut jo use­an vuo­den ajan. Päät­ty­neel­lä met­säs­tys­kau­del­la saa­lis­mää­rä jäi noin 16 pro­sent­tia edel­lis­tä pie­nem­mäk­si.

UN arkisto

Keuruu valmis epävirallisiin neuvotteluihin Ähtärin kanssa

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin kau­pun­ki on lä­hes­ty­nyt ra­ja­naa­pu­ri­kun­tia tie­dus­te­lul­la nii­den ha­luk­kuu­des­ta osal­lis­tua va­paa­eh­toi­ses­ti kun­ta­ra­ken­ne­lain mu­kai­siin epä­vi­ral­li­siin kun­ta­lii­tos­neu­vot­te­lui­hin. Neu­vot­te­lu­jen tar­koi­tuk­se­na on sel­vit­tää kun­nan/kau­pun­gin tah­to­ti­laa mah­dol­li­seen kun­ta­lii­tok­seen Äh­tä­rin kau­pun­gin kans­sa tai use­am­man kun­nan yh­dis­ty­mis­neu­vot­te­lui­hin.

Eläinpuiston karhut ovat heränneet ja pian yleisön nähtävänä.

Eläinpuiston karhut ovat heränneet ja pian yleisön nähtävänä.

UN arkisto

Eläinpuiston kevät ja kesä käyntiin vauhdilla

Eläinpuiston karhut ovat heränneet ja pian yleisön nähtävänä.

Eläinpuiston karhut ovat heränneet ja pian yleisön nähtävänä.

UN arkisto

Eläinpuiston karhut ovat heränneet ja pian yleisön nähtävänä.

Eläinpuiston karhut ovat heränneet ja pian yleisön nähtävänä.

UN arkisto

 Äh­tä­rin eläin­puis­ton toi­min­ta jat­kuu ja val­mis­te­lut ke­vään ja ke­sän osal­ta ovat työn al­la. Me­si­Zoo Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ris­to Si­vo­nen sekä ank­ku­ri­si­joit­ta­jat Kris­tii­na ja Ta­pio Pel­to­mä­ki to­te­a­vat osa­ke­an­nin mer­kin­tä­si­tou­muk­sen teh­nei­tä yk­si­tyis­hen­ki­löi­tä ja yh­tei­sö­jä ol­leen lo­pul­ta 153.

Kätkänjärvellä aloitetaan uuden luvan mukainen säännöstely

Län­si- ja Sisä-Suo­men alu­e­hal­lin­to­vi­ras­to (ny­kyi­sin Lupa- ja val­von­ta­vi­ras­to) myön­si jou­lu­kuus­sa lu­van Kät­kän­jär­ven sään­nös­te­lyn muut­ta­mi­sel­le ja ohi­tu­suo­man ra­ken­ta­mi­sel­le. Pa­kol­li­nen ja tiet­tyyn ajan­koh­taan si­dot­tu ke­vä­tai­kai­nen ve­den­pin­nan las­ku pois­te­taan ja jat­kos­sa jär­ven ve­den­pin­taa las­ke­taan lu­mi­ti­lan­teen ja ve­sis­tö­en­nus­tei­den pe­rus­teel­la.

Soinin kirkkokuoro viettää juhlavuotta ja valmistautuu lokakuulla järjestettävään 100-vuotisjuhlaan. Takana keskellä kanttori, kuoronjohtaja Klaus Hildén.

Soinin kirkkokuoro viettää juhlavuotta ja valmistautuu lokakuulla järjestettävään 100-vuotisjuhlaan. Takana keskellä kanttori, kuoronjohtaja Klaus Hildén.

Kalle Järvelä

Soinin kirkkokuorolla juhlavuosi- Sata vuotta evankeliumia laulaen

Soinin kirkkokuoro viettää juhlavuotta ja valmistautuu lokakuulla järjestettävään 100-vuotisjuhlaan. Takana keskellä kanttori, kuoronjohtaja Klaus Hildén.

Soinin kirkkokuoro viettää juhlavuotta ja valmistautuu lokakuulla järjestettävään 100-vuotisjuhlaan. Takana keskellä kanttori, kuoronjohtaja Klaus Hildén.

Kalle Järvelä

Soinin kirkkokuoro viettää juhlavuotta ja valmistautuu lokakuulla järjestettävään 100-vuotisjuhlaan. Takana keskellä kanttori, kuoronjohtaja Klaus Hildén.

Soinin kirkkokuoro viettää juhlavuotta ja valmistautuu lokakuulla järjestettävään 100-vuotisjuhlaan. Takana keskellä kanttori, kuoronjohtaja Klaus Hildén.

Kalle Järvelä

Soi­nin kirk­ko­kuo­ro tu­lee toi­mi­neek­si tänä vuon­na täy­det sata vuot­ta. Kuo­ron 100-vuo­tis­juh­la­vuo­den toi­min­taa on jo alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu ja kaik­ki hui­pen­tuu 8. lo­ka­kuu­ta to­teu­tet­ta­vaan 100-vuo­tis­juh­laan Soi­nin kir­kos­sa ja seu­ra­kun­ta­ta­lol­la. Kuo­ro kut­suu ja toi­voo saa­van­sa juh­laan mu­kaan en­ti­siä joh­ta­ji­aan sekä tie­tys­ti en­ti­siä lau­la­ji­aan isol­la jou­kol­la.

OX2:n Brädhalla-energiavarasto Ruotsissa.

OX2:n Brädhalla-energiavarasto Ruotsissa.

Tomas Ärlemo

OX2:n energi­a­va­ras­toin­ves­toinnit Kanniston ja Korkeamaan tuulipuistojen yhteyteen

OX2:n Brädhalla-energiavarasto Ruotsissa.

OX2:n Brädhalla-energiavarasto Ruotsissa.

Tomas Ärlemo

OX2:n Brädhalla-energiavarasto Ruotsissa.

OX2:n Brädhalla-energiavarasto Ruotsissa.

Tomas Ärlemo

Uu­siu­tu­van ener­gi­an yh­tiö OX2 täy­den­tää jou­lu­kuus­sa in­ves­toin­ti­pää­tök­sen saa­nei­ta Kan­nis­ton ja Kor­ke­a­maan tuu­li­voi­ma­hank­kei­taan yh­teis­te­hol­taan 235 MW:n (470 MWh) ener­gi­a­va­ras­toil­la (Bat­te­ry Ener­gy Sto­ra­ge Sys­tem, BESS).

Hiippakunnan tilikausi ylijäämäinen

Hiip­pa­kun­ta­val­tuus­to hy­väk­syi osal­taan hiip­pa­kun­nan toi­min­ta- ja ta­lous­ker­to­muk­sen vuo­del­ta 2025. Asi­a­kir­jat lä­he­tet­tiin edel­leen kir­kol­lis­ko­kouk­sen kä­sit­te­lyyn.

Muun muassa Lehtimäen Jyske sai liikuntatoimen kohde- ja yleisavustusta. Urheiluseura liikuttaa säännöllisesti suurta joukkoa lapsia ja nuoria Lehtimäen alueella.

Muun muassa Lehtimäen Jyske sai liikuntatoimen kohde- ja yleisavustusta. Urheiluseura liikuttaa säännöllisesti suurta joukkoa lapsia ja nuoria Lehtimäen alueella.

UN arkisto

Alajärven elinvoi­ma­lau­takunta jakoi avustuksia

Muun muassa Lehtimäen Jyske sai liikuntatoimen kohde- ja yleisavustusta. Urheiluseura liikuttaa säännöllisesti suurta joukkoa lapsia ja nuoria Lehtimäen alueella.

Muun muassa Lehtimäen Jyske sai liikuntatoimen kohde- ja yleisavustusta. Urheiluseura liikuttaa säännöllisesti suurta joukkoa lapsia ja nuoria Lehtimäen alueella.

UN arkisto

Muun muassa Lehtimäen Jyske sai liikuntatoimen kohde- ja yleisavustusta. Urheiluseura liikuttaa säännöllisesti suurta joukkoa lapsia ja nuoria Lehtimäen alueella.

Muun muassa Lehtimäen Jyske sai liikuntatoimen kohde- ja yleisavustusta. Urheiluseura liikuttaa säännöllisesti suurta joukkoa lapsia ja nuoria Lehtimäen alueella.

UN arkisto

Ala­jär­ven elin­voi­ma­lau­ta­kun­ta päät­ti ko­kouk­ses­saan lii­kun­ta-, kult­tuu­ri- ja nuo­ri­so­toi­men avus­tuk­sis­taan. Avus­tuk­set oli­vat ha­et­ta­vi­na 12. hel­mi­kuu­ta saak­ka.

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Sirpa Teerimäki

Kunniakirja Ukrainan hyväksi tehdystä vapaaehtoistyöstä

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Sirpa Teerimäki

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Tuulikki Kortteinen otti kunniakirjan vastaan kiitollisin mielin.

Sirpa Teerimäki

Ak­tii­vi­ses­ti nel­jän vuo­den ajan va­pa­eh­tois­työ­tä Uk­rai­nan hy­väk­si teh­neel­le Tuu­lik­ki Kort­tei­sel­le on myön­net­ty 31.1.2026 Uk­rai­na­na so­ti­la­so­sas­ton kun­ni­a­kir­ja. Pri­kaa­tin ko­men­ta­ja Le­ve­nets Ja­ros­la­vin al­le­kir­joit­ta­man kun­ni­a­kir­jan luo­vut­ti Kort­tei­sel­le OM­RI ry:n ve­tä­jä Ta­pio Warén maa­nan­tai­na 2. maa­lis­kuu­ta Hel­sin­gis­sä.

Vanhusneuvoston edustajat Pirkko Ahola, Eira Vanhatupa, Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Marjatta Hattara sairaalakiinteistön avarissa tiloissa.

Vanhusneuvoston edustajat Pirkko Ahola, Eira Vanhatupa, Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Marjatta Hattara sairaalakiinteistön avarissa tiloissa.

Sirpa Teerimäki

Adressi Sote-keskuksen sijoittamisesta sai jatkoaikaa

Vanhusneuvoston edustajat Pirkko Ahola, Eira Vanhatupa, Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Marjatta Hattara sairaalakiinteistön avarissa tiloissa.

Vanhusneuvoston edustajat Pirkko Ahola, Eira Vanhatupa, Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Marjatta Hattara sairaalakiinteistön avarissa tiloissa.

Sirpa Teerimäki

Vanhusneuvoston edustajat Pirkko Ahola, Eira Vanhatupa, Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Marjatta Hattara sairaalakiinteistön avarissa tiloissa.

Vanhusneuvoston edustajat Pirkko Ahola, Eira Vanhatupa, Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Marjatta Hattara sairaalakiinteistön avarissa tiloissa.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­rin van­hus­neu­vos­ton ad­res­si Sote-kes­kuk­sen si­joit­ta­mi­ses­ta Äh­tä­rin sai­raa­la­kiin­teis­töön on saa­nut jat­ko­ai­kaa 11.4. saak­ka. Hel­mi­kuun kuu­den­te­na päi­vä­nä www.ad­res­sit.com -si­vus­tol­le luo­tu ad­res­si pu­huu en­ti­sen Äh­tä­rin sai­raa­la­kiin­teis­tön ti­lo­jen puo­les­ta.

UN arkisto

Toiveesta totta tekojen kautta – Ähtärin eläinpuiston toiminta jatkuu

UN arkisto

UN arkisto

 Äh­tä­rin eläin­puis­ton toi­min­nan jat­ka­mi­nen on tul­lut to­dek­si. Me­si­Zoo Oy:n osa­ke­an­ti on päät­ty­nyt ja oli var­si­nai­nen kan­sa­lii­ke mis­tä kii­tos sii­hen osaa ot­ta­neil­le. Me­si­Zoo Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ris­to Si­vo­nen sekä suu­rim­man eu­ro­mää­rän yh­ti­öön si­joit­ta­neet Kris­tii­na ja Ta­pio Pel­to­mä­ki tie­dot­ti­vat tu­lok­ses­ta tä­nään mer­kin­tä­so­pi­muk­sen teh­neil­le ta­hoil­le.

Tiedusteluja epävirallisista kuntaliitosneuvoteluista on tehty Ähtärin rajakuntiin ja osa antanut jo vastauksensa.

Tiedusteluja epävirallisista kuntaliitosneuvoteluista on tehty Ähtärin rajakuntiin ja osa antanut jo vastauksensa.

UN arkisto

Kuntalais­ti­laisuus arvioin­ti­me­net­telystä avasi taustoja ja aikataulua

Tiedusteluja epävirallisista kuntaliitosneuvoteluista on tehty Ähtärin rajakuntiin ja osa antanut jo vastauksensa.

Tiedusteluja epävirallisista kuntaliitosneuvoteluista on tehty Ähtärin rajakuntiin ja osa antanut jo vastauksensa.

UN arkisto

Tiedusteluja epävirallisista kuntaliitosneuvoteluista on tehty Ähtärin rajakuntiin ja osa antanut jo vastauksensa.

Tiedusteluja epävirallisista kuntaliitosneuvoteluista on tehty Ähtärin rajakuntiin ja osa antanut jo vastauksensa.

UN arkisto

Äh­tä­ri-hal­lis­sa jär­jes­tet­ty Äh­tä­rin kau­pun­gin ar­vi­oin­ti­me­net­te­lyä kos­ke­va ylei­sö­ti­lai­suus ko­ko­si yh­teen suu­ren jou­kon kuu­li­joi­ta. Ti­lai­suu­den avan­nut kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la ker­toi kun­ta­lais­ti­lai­suu­den tar­koi­tuk­se­na ole­van kes­kus­tel­la, kuun­nel­la ja ja­kaa tie­toa tä­män­het­ki­ses­tä ti­lan­tees­ta. Mi­tään pää­tök­siä ei täs­sä vai­hees­sa ole teh­ty, pro­ses­si on alus­sa ja par­hail­laan sel­vi­tel­lään mah­dol­li­sia Äh­tä­rin kun­ta­lii­tos­kump­pa­nei­ta.  

Vaihtoon osallistuneet nuoret tutustuivat muun muassa Ähtärin Kampukseen, eläinpuistoon sekä Tuurin ostosparatiisiin. Viimeisenä iltana järjestettiin juhlat kestävän kehityksen teemalla.

Vaihtoon osallistuneet nuoret tutustuivat muun muassa Ähtärin Kampukseen, eläinpuistoon sekä Tuurin ostosparatiisiin. Viimeisenä iltana järjestettiin juhlat kestävän kehityksen teemalla.

Elina Suosalo

Portuga­li­lais­nuoret nauttivat Suomen talvesta Ähtärissä

Vaihtoon osallistuneet nuoret tutustuivat muun muassa Ähtärin Kampukseen, eläinpuistoon sekä Tuurin ostosparatiisiin. Viimeisenä iltana järjestettiin juhlat kestävän kehityksen teemalla.

Vaihtoon osallistuneet nuoret tutustuivat muun muassa Ähtärin Kampukseen, eläinpuistoon sekä Tuurin ostosparatiisiin. Viimeisenä iltana järjestettiin juhlat kestävän kehityksen teemalla.

Elina Suosalo

Vaihtoon osallistuneet nuoret tutustuivat muun muassa Ähtärin Kampukseen, eläinpuistoon sekä Tuurin ostosparatiisiin. Viimeisenä iltana järjestettiin juhlat kestävän kehityksen teemalla.

Vaihtoon osallistuneet nuoret tutustuivat muun muassa Ähtärin Kampukseen, eläinpuistoon sekä Tuurin ostosparatiisiin. Viimeisenä iltana järjestettiin juhlat kestävän kehityksen teemalla.

Elina Suosalo

– Hie­noin­ta on tä­hän men­nes­sä ol­leet lu­mi­lei­kit. Odo­tam­me täl­tä Suo­men vii­kol­ta kyl­mää sää­tä, lun­ta, lu­miur­hei­luun liit­ty­viä jut­tu­ja, re­von­tu­lia, pe­rin­tei­siä suo­ma­lai­sia ruo­kia sekä tie­ten­kin Äh­tä­rin kes­kus­tan nä­ke­mis­tä, to­te­si­vat por­tu­ga­li­lai­set Du­ar­te Ser­dou­sa ja Be­at­riz Ma­rin­ha vii­me vii­kol­la Äh­tä­rin kam­puk­sel­la.

UN arkisto

Soini ei yhtiöitä kiinteistöjä

UN arkisto

UN arkisto

Soi­nin kun­nan­val­tuus­ton rei­lun kah­den­kym­me­nen mi­nuu­tin pi­tui­nen ko­kous al­koi maa­nan­tai-il­ta­na pie­nel­lä esit­te­lyl­lä. Hal­lin­to­joh­ta­ja Jari Sa­lo­nen oli pa­lan­nut pai­kal­leen kah­den vuo­den vir­ka­va­paal­ta.

Postin hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Ränkiviikko viettää juhlavuottaan

Tänä vuon­na Leh­ti­mä­en ke­säs­sä on ai­het­ta juh­laan – ni­mit­täin Rän­ki­mark­ki­nat täyt­tä­vät 40 vuot­ta, Rän­ki­viik­ko 20 vuot­ta sekä koko Ala­jär­ven kau­pun­ki täyt­tää 40 vuot­ta. Su­per­juh­la­vuo­si nä­kyy luon­nol­li­ses­ti myös Leh­ti­mä­en ke­sän ko­ho­koh­das­sa, Rän­ki­vii­kos­sa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Soinissa viihdyttiin talviloman tapahtumissa

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kou­lu­lais­ten tal­vi­lo­maa vie­tet­tiin hel­mi­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la. Soi­nis­sa lo­ma­vii­kon ta­pah­tu­mat käyn­nis­tyi­vät mu­ka­vas­ti Laut­to­sel­la Kan­sal­li­sen hiih­to­päi­vän mer­keis­sä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelan kotimuseossa historia puhuu radiovas­taa­not­timien kautta

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rau­no Tam­me­lan ”vers­taas­sa” tu­li­jaa ter­veh­tii pit­kä rivi ra­di­o­vas­taa­not­ti­mia. Ko­ko­el­ma hil­jen­tää sen ää­rel­le tu­li­jan. Jo­kai­seen esi­nee­seen mah­tuu pal­jon his­to­ri­aa ja mon­ta ta­ri­naa.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalalta kirja sotainvalidi isästään

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Er­ja Kei­sa­lan isäs­tään kir­joit­ta­man kir­jan - ”So­dan var­jot ja va­lon het­ket” – jul­kis­ta­mis­ti­lai­suut­ta vie­tet­tiin Ku­nin­kaan­tu­val­la per­jan­tai­na 20. hel­mi­kuu­ta.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Laatua työkykyyn ja työllistymisen tukeen

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on osa­na Laa­tua työ­ky­vyn ja työl­lis­ty­mi­sen tu­keen -ryh­mä­han­ket­ta. Hank­kees­sa ovat mu­ka­na Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos THL, Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue sekä Pa­rik-sää­tiö.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Ulpassuon aurinkovoimahanke luvitusvaiheessa

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Soi­nis­sa uu­siu­tu­va ener­gia tuo vir­taa val­ta­kun­nan säh­kö­verk­koon ja kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja kun­nal­le. Muun mu­as­sa Kont­ti­suon tuu­li­voi­ma­puis­to on ol­lut toi­min­nas­sa vuo­des­ta 2022 al­ka­en ja Kor­ke­a­maan tuu­li­voi­ma­puis­tos­sa on ra­ken­nus­työt käyn­nis­sä.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Maaseudulla korostuvat luonnon rauha ja ihmisyys

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Vii­ti­sen vuot­ta sit­ten tam­mi­kuus­sa ta­lon Alas­tai­pa­leel­ta os­ta­neet Kir­si Jo­ki­nen ja Ta­pio Mä­ke­lä ovat viih­ty­neet hy­vin Vir­tain ja Äh­tä­rin ra­ja­mail­la. Uu­teen ko­tiin pa­ris­kun­ta muut­ti Van­taal­ta.

Maakun­ta­hal­li­tuksen päätöksiä

Ete­lä-Poh­jan­maan maa­kun­ta­hal­li­tus päät­ti esit­tää ark­ki­teh­ti SAFA, pro­fes­so­ri Ans­si Las­si­laa sekä mu­sii­kin toh­to­ri, kou­lu­tus­pääl­lik­kö Piia Klee­mo­la-Vä­li­mä­keä Tai­de- ja kult­tuu­ri­neu­vos­ton jä­se­nik­si toi­mi­kau­del­le 1.7.2026–30.6.2029. Eh­do­tus toi­mi­te­taan ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­öl­le, joka ni­me­ää neu­vos­ton jä­se­net.