Sirpa Teerimäki
Ähtärissä keskiviikkona vieraillut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kannusti yrityksiä tarttumaan puolustusteollisuuden kasvaviin mahdollisuuksiin ja olemaan aktiivisia yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa.
Vanha Pappila Hetkessä järjestetyssä tilaisuudessa tärkeimpänä aiheena oli Suomen puolustuskyvyn varmistaminen ja yritysten merkitys sen vahvistamisessa. Riippumatta maailman tietyistä hankalista kehityskuluista suurvaltapolitiikassa ja naapurivaltion sotilaallisessa toiminnassa Häkkänen on optimistinen.
– Suomella on kaikki edellytykset varmistaa oma turvallinen tulevaisuus, myös taloudellinen menestys ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan perustoimintojen säilyminen.
Tällä hetkellä puolustuksessa on hyvin laaja yhteinen ymmärrys eduskunnassa.
– Pyrimme kanavoimaan kasvavista puolustusmenoista mahdollisimman paljon hyötyä myös kotimaahan. Se luo meille huoltovarmuutta kriisitilanteisiin. Meillä on omaa kotimaista puolustusteollisuutta, kapasiteettia ja osaamista. Tarvitsemme sitä myös laajemmin huoltovarmuudessa: ruokaa, energiaa, lääkkeitä, kriittisiä teollisuuden tuotteita.
– Tämä on tehtävä kustannustehokkaasti ja siihen pääsemiseksi kannustetaan yrityksiä, päättäjiä, tutkimuslaitoksia laadukkaisiin tuotteisiin. Siinä tilanteessa investoimme kotimaahan.
– Tällä hetkellä olemme todella hyvässä vauhdissa. Ympäri Suomea yritykset pääsevät mukaan isoihin puolustusalan kotimaan hankintoihin. Meillä on noin 1,5–2 miljardin kotimaahan suuntautuvat hankintakokonaisuudet.
Ennen yleisötilaisuutta puolustusministeri vieraili Ähtärissä Puolustusvoimien räjähdevarikolla.
Ähtärillä on merkitystä
Ilmaiseksi ei tapahdu mitään.
– Kukaan ei tule tuomaan elinvoimaa tai menestyvää yritystoimintaa. Sen pitää lähteä paikkakunnalta itsestään, ihmisistä, henkisestä ilmapiiristä, toimeliaisuudesta, yritteliäisyydestä ja tahtotilasta menestyä. Katsoa kotikuntaansa laajempia piirejä.
Yhtenä isona hankkeena Häkkänen toi esille lähes miljardin euron ammustuotantohankkeen, joka toteutetaan Suomessa laajalla yritysyhteistyöllä ja useilla paikkakunnilla.
Ähtäri on näistä yksi keskeinen Räjähdekeskuksen takia.
Ministeri Antti Häkkänen
– Ähtäri on näistä yksi keskeinen Räjähdekeskuksen takia. Tarkoituksena on, että raskaiden ammusten tuotanto ja räjähdetuotanto laajemminkin on yksi keskeinen suomalainen teollisuuden ja puolustuksen kultajyvä ja pilari tulevina vuosina.
Kyse on miljardin euron kokonaisuudesta, joka tuottaa myös työllisyyttä ympäri Suomea. Työpaikkoja pelkästään puolustustoimien räjähdepuolen toimintaan on lisätty ja useilla paikkakunnilla toimivien kumppanuusyritysten kautta työllisyysmäärät ovat vielä suurempia.
– Puolustuksen hyödyt säteilevät ympäri Suomen, erityisesti myös Ähtäriin. Pyrimme myös siihen, että kaikilla paikkakunnilla, joilla on jotain puolustushallinnon toimintoja, saisimme alueiden päättäjät mahdollisimman yrittäjähenkisiksi. Vain yrittäjämyönteinen seutukunta kykenee pääsemään mukaan puolustusalan yritystoiminnan kasvuun, totesi Häkkänen.
Häkkänen totesi Ähtärissä sijaitsevan räjähdevarikon aseman olevan turvatun.
– Puolustusalan kotimainen tuotanto halutaan nostaa merkittävästi suuremmalle tasolle. Se edellyttää, että puolustusvoimat ja puolustushallinto kasvattavat omia toimintojaan tukemalla yhä voimakkaammin kasvavaa puolustusteollisuusyrityksiä vientiponnistelussa.
– Siihen puolustusministeriö on rakentamassa strategisen kumppanuuden sopimusta, joka on erittäin olennainen myös Ähtärille. Ähtärin asema on ollut tässä turvattu koko ajan. Olemme miljardin euron ammus- ja räjähdetuotantokokonaisuutta kasvattamassa joka puolella massiivisesti.
Turvallisuuden uusi aikakausi
Turvallisuuden osalta on alkanut iso uusi aikakausi.
– Muutostekijä tässä ajassa on Kiina, joka on nousemassa erittäin merkittäväksi diktatuurimaiden tukijaryhmittymäksi ja sotilaalliseksi pelaajaksi. Samaan aikaan USA on määrittämässä uudelleen asennoitumistaan Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden osalta.
Isosta murrostekijästä tulee olla realistinen tilannekuva mikä edellyttää, että Euroopan maat Suomi mukaan lukien ryhtyvät ottamaan merkittävästi enemmän vastuuta oman puolustuskyvyn vahvistamisesta.
– Se ei ole vierasta. Meillä on hyvä lähtötaso Suomessa, mutta merkittävä määrä tehtävää.
– Näemme jo nyt, että Venäjä varustautuu Ukrainan sodan jälkeiseen aikakauteen kehittämällä massiivisesti sotateollisuuttaan ja asevoimiaan. Näemme merkit, miten se rakentaa sotilaallista infrastruktuuria meidänkin lähialueillamme ja puheet ovat aika kovat.
– Tämä muodostaa hankalia pilviä siihen, että Suomi ja kaikki Euroopan Nato-maat joutuvat etenemään erittäin nopeasti merkittävillä puolustuspanostuksilla.
– Se ei tule tarkoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan perustaan muutostekijää suuremmalti. Julkiset menot ovat yhteensä 160 miljardia, josta noin 10 miljardia on puolustuksen menoja. Siellä miljardin tai kahden liike on suhdelukuna pieni.
– Puolustus on perusta, joka nostaa kynnystä siihen, ettei kukaan ryhdy sotilaallisesti painostamaan meitä tai hyökkäämään.
Oikeuksia ja velvollisuuksia
Vaikka haasteita riittää, Häkkänen toteaa muiden Pohjoismaiden elintason ja talouden kehityksen tasolle pääsemisen vaativan määrätietoista panostamista suomalaisiin hyveisiin.
– Yksilöillä pitää olla oikeuksien rinnalla velvollisuus. Kodeilla on ensisijainen vastuu kasvattaa lapsia. Kaikilla on ensisijainen vastuu omaan ahkeruuteen, koulunkäymiseen, työn tekoon, yritteliäisyyteen ja toisten kannustamisessa.
– Julkinen valta tekee uudistuksia, joilla sosiaaliturva verotuksen kautta kannustaa aktiivisen elämän malliin. Työntekemiseen, kotoa liikkeelle lähtemiseen, yritteliäisyyden tukemiseen.
– Ympäri Suomea vientiteollisuus on lähtenyt kasvuun, investointimäärät kasvamassa. Työllisyydessä nähtiin ensimmäiset paremmat merkit oikeana suuntaan. Nyt pitää suomalaisilla olla myös sitkeyttä ja päättäväisyyttä. Suunta oikenee pikkuhiljaa. Olemme eläneet parikymmentä vuotta velaksi talouskasvun ollessa olematonta.
Keskiössä on myös yrittäjien kiinnostus, olipa kyse ns. vanhasta yrityksestä tai uudesta. Häkkänen on luottavainen siitä, että puolustusalasta voi syntyä myös uusi elinvoimatekijä ympäri Suomea. Tätä tukee se, että puolustusalan yritystoiminta ja puolustusvoimien toiminta on hajautunut erittäin voimakkaasti kehä kolmosen ulkopuolelle.
Kasvuesteenä rahoitus
Ähtärin kaupunginjohtaja Perttu Sonninen totesi Ähtärissä olevan paljon yrityksiä, jotka ovat jo tehneet tekoja koskien puolustusteollisuuden tukemiseksi.
– Meillä on ollut varsin proaktiivinen ote puolustusteollisuuden markkinoiden kehittymiseen ja yrityksiä, joilla on jo suoraan puolustusteollisuuden vientiä. Lisäksi kaupungin puolelta on hankkeita, joilla pystytään mahdollistamaan puolustusteollisuuden markkinoille pääsyä muun muassa näiden sertifikaattien ja kontaktien kautta. Tulossa on jatkohanke, jonka kautta päästäisiin toivottavasti käsiksi strategisiin kumppanuuksiin.
Räjähdevarikon sijainti Ähtärissä on hyvä, se on merkittävä työllistäjä ja mahdollistaa puolustusteollisuuden klusterit, mitkä voisivat muodostua sen ympärille.
Meillä on yrityksiä, joilla on halua, osaamista ja tahtotilaa, mutta suurin este on rahoitus.
Kaupunginjohtaja Perttu Sonninen
Toiveena ministerille oli rahoituksen mahdollistaminen yrityksille.
– Meillä on yrityksiä, joilla on halua, osaamista ja tahtotilaa, mutta suurin este on rahoitus. Pankit eivät anna lainaa investointeihin, ei ole kasvumahdollisuuksia. Toinen kasvueste on julkiset investointituet mitkä Ähtärin, ja oikeastaan koko Kuusiokuntien alueelta on leikattu lähimenneisyydessä.
Puolustusteollisuudella on uusia rahoituslähteitä ja Sonninen toivoi niiden koskevan myös kasvuhaluisia pk-yrityksiä kasvukeskusten ulkopuolella, ei pelkästään isoja toimijoita.
