Marjastaminen tarjoaa liikunnan iloa, luonnon läheisyyttä ja herkullisia vitamiinipommeja. Ämpärikansan seikkailut alkavat lakkasuolta, jatkuen pitkälle syksyyn karpalojahtiin. Ja entäpä sienet – kausi jatkuu.
Suomalainen luonto on puhdas ja voimme syödä huoleti marjoja mättäiltä kämmenkupista. Upea mahdollisuus, samoin kuin marjastaminen sinne pääsemättömien avuksi tai lisäansioksi. Metsässä kerättävää riittää, se ei tyhjene.
Tuumaushetkeä tarjosi tieto metsän antimien verollisuudesta, koskien niiden jatkojalostamista eli pakastamista tai hilloamista. Jos keräät marjoja pakastimeen ja talven tullen myyt niitä, kannattaa harkita.
Vero.fi -sivulla kerrotaan muun muassa, että tyypillisesti verovapaasti myytävissä olevat luonnontuotteet kerätään käsin poimimalla taikka poimuria tai muuta kevyttä apuvälinettä käyttäen.
Verovapauden on verotuskäytännössä vakiintuneesti katsottu soveltuvan kerättyjen luonnontuotteiden myyntiin vain silloin, kun verovelvollinen myy tuotteet sellaisenaan ilman jalostamista. Veronalaisesta jalostetun tuotteen myynnistä on kyse esimerkiksi silloin, kun tuotteet on soseutettu, mehustettu tai makeutettu. Jalostamista on myös tuotteen pakastaminen, sienien kuivaaminen, ryöppääminen ja suolaaminen.
Huojentava tieto on, että jalostamisena ei pidetä tuotteen vähäistä esikäsittelyä kuten puhdistamista ja kokoamista myyntiä varten. Vähäistä esikäsittelyä on esimerkiksi kerättyjen marjojen tai sienien puhdistaminen ja pakkaaminen rasioihin ennen myyntiä. Lisätietoa löytyy em. sivustolta.
Jo on aikoihin eletty, toista oli ennen!
Sirpa Teerimäki
