Sirpa Teerimäki
Valkealammen upeissa maisemissa kaikuivat laulut ja puheenvuorot. Mäntykankaalla patikkareitin varrella vietetty Suomenselän Samoilijoiden 50-vuotisjuhla tarjosi sunnuntaina juhlivalle yleisölle istumapaikat mättäiseltä rinteeltä, ”esiintymislavan” ollessa 12 000 vuotta sitten jääkauden rakentamalla supalla.
– Supat syntyivät sulamisvaiheessa, kun jäätikön reunasta irronneita jäälohkareita jäi hiekan ja soran alle. Maa-aines romahti sulamisen seurauksena, kertoi juhlan juontanut Markku Autio.
Suomenselän Samoilijat perustettiin Ähtärin Mekkorannassa 23.4.1975. Paikalla oli 16 innostunutta kuntoliikunnan harrastajaa, puheenjohtaja kummiyhdistys Tampereen Taivaltajista sekä järjestösihteeri Suomen Ladusta. Yhdistyksen toiminta-alueeksi päätettiin Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin kunnat.
Uudistuva yhdistys
Suomen Ladun onnittelut toi juhlivalle yhdistykselle Oulun alueyhdyshenkilö Maria Tölli.
– 189 jäsenen yhdistyksenä Suomenselän Samoilijat on aktiivinen ja näkyvä toimija Suomen Ladun 173 jäsenyhdistyksen joukossa. Aktiivisuutenne näkyy monella tavalla ja viimeisen vuoden aikana Ähtärin alueella on järjestetty Suomen Ladun kaikki valtakunnalliset kampanjatapahtumat.
– Erityisen ilahduttavaa on ollut nähdä, miten Nuku yö ulkona etkot järjestettiin yhtistyössä viiden muun Suomen Ladun lähiyhdistyksen kanssa. Tällainen yhteistyö on toimintaa, joka vahvistaa yhdistysten elinvoimaa ja on erityisen tärkeää pienempien yhdistysten toiminnan jatkuvuuden kannalta, totesi Tölli.
On osoitus sitoutumisen tahdosta, että olette saavuttaneet nykyisen aktiivisuuden tason.
Maria Tölli
– Muutama vuosi sitten yhdistyksenne toiminta oli hiipumassa ja siksi on ollut erityisen hienoa seurata, miten toiminta on pienen, mutta aktiivisen porukan voimin Ullan johdolla saatu jälleen nousemaan. On osoitus sitoutumisen tahdosta, että olette saavuttaneet nykyisen aktiivisuuden tason.
– Hienoa on myös se, että katsotte rohkeasti tulevaisuuteen ja etsitte uusia ideoita ja toimintatapoja. Luontopyöräily ja suunnitelmat talvipyöräreittien toteuttamisesta kertovat halusta kehittää alueen ulkoilumahdollisuuksia ja tarjota ihmisille uusia tapoja liikkua luonnossa.
Myös aktiivinen viestintä ja toiminnan näkyväksi tekeminen sosiaalisessa mediassa ovat Töllin mukaan tärkeässä osassa yhdistyksen elinvoimaisuutta ja jäsenistön tavoitettavuutta.
Ansiomerkkejä
Juhlassa jaettiin ansiomerkkejä sekä myönnettiin yksi kunniajäsenyys. Kutsun yhdistyksen kunniajäseneksi sai Matti Tammisalo, joka on ollut perustamassa yhdistystä vuonna 1975 ja toiminut vuosittain joko Lehtimäen pitäjäjaostossa tai yhdistyksen hallituksessa, myös puheenjohtajana sekä molemmissa yhtä aikaa. Lehtimäen pitäjäjaoston loppumisen jälkeen Tammisalo on ollut Lehtimäen yhteyshenkilö ja rahastonhoitaja vuoteen 2019 saakka.
Pronssisen ansiomerkin saivat Soile Autio, Hannu Humalamäki, Pasi Katajamäki, Tapio Koskela, Petri Moilanen, Janne Muhonen, Hanna Notkonen ja Heikki Välkky.
Hopeiset: Vuokko Luoma, Reima Luoma, Olli Raivio, Ulla Sisko Toivonen ja Markku Autio.
Kultaiset: Kerttu Lehtoranta, Anja Katajamäki ja Heikki Kujala.
Historia kansien sisään
Seuran ikinuori, innokas puheenjohtaja Ulla Sisko Toivonen on tehnyt suuren työn viime talven ja kevään aikana kootessaan yhdistyksen 50-vuotisen historian kansien sisään. Toivonen toteaa historiikin loppusanoja kirjoittaessaan olleensa ns. hattu kourassa.
– Mikä ihmeen kipinä iski luonnossa liikkujiin, kun niin paljon saatiin aikaan polkuja, latureittejä ja erilaisia tapahtumia. Ja kaikki vapaaehtoistyönä omalla vapaa-ajalla. Mitä jatkossa? Voiko saman kipinän sytyttää aina uudelleen ja saada ihmiset tekemään hyviä töitä kaikkien hyväksi? Se jää nähtäväksi.
– Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli toimia poliittisesti sitoutumattomana ulkoilun kehittämiseksi ja sen saattaminen kansalaistavaksi. Luonnossa liikkuminen antaisi vaihtoehdon stressiä, melua, saastetta ja liikkumattomuutta vastaan, kertoi Toivonen.
– Sama haaste on edelleen olemassa ja kun siihen lisätään vielä some ja älyhärpäkkeet, nyt voitaisiin liikkua entistä enemmän ja aktiivisesti myös Samoilijoissa.
Yhdistyksen 72-sivuisen historiikin on Toivonen kirjoittanut Ähtärin kotiseutuarkistosta keräämiensä tietojen mukaan. Juhlassa hän sivusi historiaa kertoen lähinnä reiteistä ja rakentamisesta todeten yhdistyksen ensimmäisten muutaman toimintavuoden aikana erilaisia tempauksia olleen 30.
– Testipolkuja tallattiin kymmenien vapaaehtoisten voimin ja ladun aukaisuja ei suinkaan tehty latukoneella tai moottorikelkalla vaan hiihtäen.
70-luvulla Suomen Latu ja Suomen Matkailuliitto vaikuttivat ylikunnallisten ulkoilureittien suunnitteluun ja rakentamiseen. Ensimmäisiä tavoitteita oli kunnostaa valmiit polkureitit, sitten rakentaa uusia ja laittaa ne kartoille.
Uusia reittejä olivat muun muassa Soini-Arpainen-Ähtäri, Lehtimäen keksikylä-Valkealampi sekä Pirkantaival välillä Ähtäri-Lapinrannan koulu ja Suomenselän Taival. 80-luvulla Samoilijat toimivat myös oppaina reiteillä. Uudella aikakaudella 2021–2024 rakennettiin Leader tuella kaksi ulkoilureittiä.
90-luku oli rakentamisena aikaa, esimerkkinä näistä Arpaisille noussut uusi sauna, jonka toteuttamiseen käytetiin yhdistyksen 10-vuotislahjana saama 2000 markan summa.
– Muilusepuron laavu rakennettiin 1989, Soinin Kivikirkon kota 1994 ja Moksunniemen laavu yhdessä Lions Club Ouluveden kanssa 1995. Pari vuotta myöhemmin rakennettiin laavu Ahvenlammelle Sappiolle, listasi Toivonen.
Vuosikymmenien aikaisiin suurempiin tapahtumiin kuuluvat muun muassa Suomen Ladun lumiveiston aluekisat, Lapin matkat, Sata-Hämeen hiihtovaellus, Ähtäri polkee -tapahtuma, Suomen Ladun leiripäivät, pyöräsuunnistuksen SM-kisat sekä Lumi-jääshow. Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet avantouinnin SM- sekä MM-kisoihin ja Suomen Ladun vaelluskilpailuihin.
Tekemistä riittää
Yhdistyksen monipuolista toimintaa avannut, sekä myöhemmin erätarinoita kertonut Olli Raivio esitteli tarjolla olevaan monipuolista toimintakattausta, johon kuuluu muun muassa viikoittainen sauvakävely kesäaikaan.
Toimintaan kuuluvat em. lisäksi esimerkiksi viikkopyöräilyt, kajakkimelonta, osallistuminen kansalliseen hiihtopäivään sekä kävely- ja pyöräilytapahtumat läpi vuoden.
– Kirsikkana kakun päällä on kesäyön köpöttely. Viime kesänä köpöttelimme neljänkymmenenkolmannen kerran ja tapahtuma jatkuu.
– Lisäksi toteutamme erilaisia koulutuksia ja avantosaunatoimintaa, selvitti Raivio todeten pyöräilyn olevan toiminnan uutta muotoa.
