Tu­le­va­na sun­nun­tai­na vie­te­tään äi­tien­päi­vää. Päi­vää, jol­loin huo­mi­on kes­ki­pis­tees­sä ovat äi­dit, iso­äi­dit ja jo­kai­nen, joka tätä ar­vo­kas­ta teh­tä­vää ar­jes­sa hoi­taa. He ovat ruu­sun­sa an­sain­neet.

Äi­tiys, huo­len­pi­to ja par­hain­ta ar­kea omil­le lap­sil­leen toi­vo­mi­nen ei ra­joi­tu vain sii­hen, kun lap­set ovat pie­niä, tei­ne­jä, nuo­ria ai­kui­sia. Huo­len­pi­to äi­din sy­dä­mes­sä jat­kuu läpi elä­män. Ja vaik­ka usein äi­din sa­nat saat­ta­vat kai­kua kuu­roil­le kor­vil­le, voi myö­hem­min huo­ma­ta nii­den ol­leen ai­van tot­ta – mei­dän par­haak­sem­me.

Nyt on hyvä het­ki kiit­tää kai­kes­ta, mitä äi­tim­me, iso­äi­tim­me ovat elä­mäm­me eteen teh­neet ja py­säh­tyä kuun­te­le­maan hei­dän ta­ri­naan­sa ja op­pe­jaan – kun he vie­lä ovat nii­tä ker­to­mas­sa. Tu­le­va sun­nun­tai on täy­del­li­nen päi­vä ky­syä, mitä me voim­me teh­dä hei­dän hy­väk­seen.

Eh­kä par­hain lah­ja, mitä voim­me tänä sun­nun­tai­na an­taa, on py­säh­tyä kuun­te­le­maan läm­pi­män ha­lauk­sen kera.

Las­ten­las­ten ja las­ten­las­ten­las­ten nau­rut ja rie­hu­mi­set, tei­nien höm­pö­tyk­set ja nuor­ten ai­kuis­ten per­hei­den ar­jen ta­pah­tu­mat tuo­vat taa­tus­ti hy­myn äi­din sekä iso­äi­din huu­lil­le kal­lii­ta lah­jo­ja te­hok­kaam­min.

Sy­dä­mel­lis­tä äi­tien­päi­vää!

Eli­na Suo­sa­lo