Par­hail­laan vie­tet­tä­vä Lu­ku­kes­kuk­sen jär­jes­tä­mä tee­ma­viik­ko muis­tut­taa lu­ke­mi­sen ja lu­ku­tai­don mer­ki­tyk­ses­tä. Tänä vuon­na tee­ma­na on lu­ke­maan op­pi­mi­nen. Lu­ku­vii­kon ot­sik­ko Lu­ke­mi­nen on juh­la! muis­tut­taa sii­tä, kuin­ka lu­ke­mi­nen ja lu­ku­tai­to ovat mei­dän jo­kai­sen ilo sekä etuo­i­keus. Tätä ovat myös kir­jas­tot lu­ku­aar­tei­neen.

Lu­ke­mi­nen on toi­vot­ta­vas­ti asia, joka kul­kee mat­kas­sa mu­ka­na läpi elä­män. Lap­se­na meil­le lu­e­tut sa­dut opet­ta­vat kuun­te­le­maan kiel­tä, ym­mär­tä­mään ta­ri­nan kul­kua ja sa­no­jen mer­ki­tys­tä eri ää­nen­pai­noil­la lau­sut­tu­na. Asi­al­leen omis­tau­tu­nei­ta sa­tu­jen lu­ki­joi­ta tar­vi­taan.

Opit­tu­am­me lu­ke­maan, kir­jois­ta ja kir­jal­li­suu­des­ta tu­lee toi­vot­ta­vas­ti py­sy­vä osa ar­kea. Mi­kä­li lu­ke­mi­nen on eri elä­män­vai­hei­den joh­dos­ta jää­nyt si­vuun ei asi­aa ole suin­kaan me­ne­tet­ty vaan se on help­poa aloit­taa uu­del­leen. Lu­ke­mi­nen aut­taa unoh­ta­maan miel­tä pai­na­vat asi­at, tuo iloa, he­rät­te­lee mie­li­ku­vi­tus­ta ja avar­taa aja­tuk­sia.

Lu­ke­mi­nen on tai­to, joka ke­hit­tyy koko elä­män ajan. Jäl­leen yk­si asia, jos­sa em­me tule kos­kaan val­miik­si. Kan­nat­taa siis lu­kea kir­jo­ja, sar­ja­ku­via, pai­kal­lis­leh­tiä, sa­tu­ja ja op­pi­kir­jo­ja oman ma­kun­sa mu­kaan. Tar­jon­ta on lo­pu­ton ja jo­tain jää ai­na lu­e­tus­ta omak­si pää­o­mak­si, hyö­dyk­si tai muu­ten vain ilon tuot­ta­jak­si.

Pie­ne­nä vink­ki­nä muil­le­kin kuin sa­tu­jen lu­ki­joil­le. Ää­neen lu­ke­mi­nen an­taa teks­til­le li­sä­mer­ki­tys­tä sy­ven­nyt­tä­es­sä pilk­kui­hin, pis­tei­siin ja huu­to­merk­kei­hin ai­van eri ta­val­la. Tyl­säs­tä­kin teks­tis­tä saa vä­rik­kään niin ha­lu­tes­saan.

Sir­pa Tee­ri­mä­ki