Viime aikoina ovat kirkon oppineet keskustelleet Jumalan syntyhistoriasta ja olemuksesta. Yhden mielenkiintoisen puheenvuoron on esittänyt Kari Latvus, joka on tutkinut jumalakuvien syntyä ja muutosta Vanhassa testamentissa (Jumala kuvien muutoksessa, Kellarimedia 2025).
Kirja havahdutti minut ymmärtämään kuinka pitkän ajanjakson aikana, yli 2600 vuotta, on kristillinen jumalakuva muotoutunut.
Vanhan testamentin profeetta,Jesaja joutui aikanaan selkiyttämään ihmisten käsityksiä Jumalan palvelemisesta. Hänen kritiikkinsä kohdistui yhteiskunnalliseen kahtiajakautumiseen. Oli syntynyt juopa rikkaiden ja köyhien välille.
Osa ihmisistä oli löytänyt uskonnollisen elämän vakiintuneet kaavat, perinteet ja valtarakenteet. Mutta osa eli toisenlaista arkea ja heillä oli suurempi huoli elämässä selviytymisestä kuin hurskauden harjoittamisen oikeellisuudesta.
Profeetta muistutti, että Jumalan palveleminen tarkoitti oikeudenmukaisuutta ja laupeutta.
Eilen alkoi pääsiäiseen valmistava paastonaika. Sen yksi tarkoitus on keskittyä olennaiseen niin ajattelussa ja kuin elämässä.
Jumalanpalveluksien tekstit kertovat kuinka Jeesus aikanaan kulki kohti pääsiäistä Jerusalemissa. Hän osoittautui toisenlaiseksi Messiaaksi kuin hänen seuraajansa odottivat.
Jumala ei ollutkaan ylhäinen käskijä, vaan tuli ihmiseksi, opetti, toimi, otti kantaakseen kärsimyksen ja kuoleman. Jumala ei ollutkaan vain tuonpuoleinen, vaan oli läsnä tässä elämässä. Oleelliseksi tuli tämä elämä, rakkaus ja oikeudenmukaisuus.
Myöhemmin Paavali kuvasi jumaluutta Ateenassa julistamalla ”Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” (Ap.t. 17:27).
Tuokoon tämä paastonaika uutta aavistusta Jumalan salaisuudesta ja läsnäolosta!
Unto Kangasniemi
Ähtärin seurakunta