Elina Suosalo
– Polskikaa, polskikaa niin, että vesi lentää kattoon saakka. Piiloutukaa, jääkarhu etsii hylkeitä, hoputtaa uintikerhon ohjaaja Tiina Sulkava Ähtärin uimahalli Loiskeessa. Ja lapset kiljuvat riemusta täyttäessään annettuja tehtäviä.
Meneillään on Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen toteuttama uintikerho, jossa tänä vuonna on ollut mukana 1.–2. -luokan oppilaita. Sulkavan lisäksi kerhon ohjaajana on toiminut Mikko Kankaanpää.
– Tänä vuonna (2025–2026) uintikerhossa on ollut kaksi ryhmää, joissa mukana on ollut 15 lasta kerrallaan. Kaiken kaikkiaan syksyn aikana on ollut 30 uintikerholaista. Kunkin lapsen uintijakso on kestänyt kuusi viikkoa.
– Mukaan tullakseen ei ole tarvinnut osata uida, sillä meillä on ollut sekä pienempien että suurempien ryhmä taitotason mukaan. Myöskään mitään välineitä, kuten esimerkiksi uimalaseja, ei ole tarvinnut olla. Uima-asu riittää, kaiken muun saa lainattua uimahallilta. Uintikerho on täysin maksuton ja sinne järjestetään myös maksuton meno-paluukuljetus koululta.
– Uintikerhoa on tarjottu myös isommille lapsille, mutta tämä ikäryhmä on otollisin oppimisen kannalta. He ovat innokkaita ja imevät itseensä tietoja ja taitoja.
Varmuutta vedessä olemiseen
Uintikerhojen kokoontumisissa ei tuskaista uinnin opettelua nähdä, vaan ilo on ylimmillään, kun vesipedot pääsevät altaaseen.
– Veteen totutellaan hauskutellen ja leikkien, vaikka joukossa on aina myös ripaus opettelua. Opettelu on hyvin leikkimielistä, sillä vedessä olemisen tulisi olla hauskaa. Taito kyllä tulee jokaiselle ajan myötä.
Kerhossa on harjoiteltu muun muassa potkintaa, kelluntaa ja selkäuintia. Erilaisten leikkien, kuten veteen puhaltamisen ja sukeltamisen, avulla vedestä tehdään turvallinen elementti.
– Tavoittelemme iloa ja varmuutta olla vedessä, jos jotain yllättävää sattuu, niin sitä ei säikähdetä, vaan luotetaan omiin taitoihin olla vedessä.
Tiina kertoo pitävänsä myös uimakouluja ja huomioineensa hankkeen uimakerhon vaikutuksen myös siellä.
– Jos lapsi on aiemmin ollut tämän hankkeen järjestämässä uimakerhossa, niin sen kyllä huomaa selkeästi uimakoulussa. Lapset ovat sinut veden kanssa ja osaavat paremmin.
Tiina Sulkava kertoo Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen järjestäneen uintikerhoa lapsille jo useamman vuoden ajan.
– Aluksi olimme vanhassa uimahallissa, jossa altaan vesi oli 27 asteista. Tänne Loiskeeseen siirryttyämme vesi olikin tuntuvasti lämpimämpää – 32 asteista. Kerho on ollut todella suosittu.
Hankekoordinaattori Katja Kauttu kertoo 1.-2. -luokkalaisten uimakerhopaikkojen täyttyvän aina nopeasti.
- Uintikerhon järjestelyissä otetaan huomioon, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Ähtäri hakee uutta hankerahoitusta myös ensi lukuvuodelle, että uintikerhoja voidaan järjestää myös ensi lukuvuonna. Lasten uimataitoa halutaan vahvistaa, koska koulun uintiopetus on vähäistä.
Lajikokeiluja tulossa
Uimakerhossa kevään viimeisellä kokoontumiskerralla mukana olleet lapset totesivat uimisen olevan tosi hauskaa.
– Parasta on kun leikitään tai silloin kun saa räiskytellä vettä niin paljon kuin haluaa, lapset hihkaisevat kesken leikkien.
Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hanke sai 18 000 euron avustuksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä harrastekerhojen järjestämiseen peruskouluikäisille. Kerhot kokoontuvat koulupäivän jälkeen eikä niihin tullakseen vaadita mitään ennakko-osaamista. Toteutettavat harrasteet valitaan lasten ja nuorten toiveiden ja kuulemisen perusteella.
– Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa maksuton harrastus jokaiselle Ähtärin peruskouluikäiselle. Harrastamisen Suomen mallin ryhmissä Ähtärissä harrastaa noin 100 lasta ja nuorta, joista 40 on yläkouluikäisiä, Kauttu kertoo.
– Alakouluikäisille on tarjolla tämän uintikerhon lisäksi kiipeily- ja liikuntaleikit -kerhot, Myllymäen koululla toimii liikuntakerho. Yläkoulun puolella toimivat kuntosalitreenit eri ryhmille sekä monilajinen liikuntaryhmä. Syksyllä oli myös heppakerho, joka toteutettiin Mikonmajoilla.
– Tänä keväänä on lisäksi luvassa lyhyitä lajikokeiluja, jotka on suunnattu yläkouluikäisille, Kauttu kertoo. Ideana on, että nuori voi kokeilla uutta lajia pari kertaa ja testata syttyykö kipinä uuteen harrastukseen.
