Elina Suosalo
Ähtärin kaupunki joutui valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn elokuussa 2025 ylittäessään niin sanotun kriisikuntarajan. Arviointiryhmä on saanut työnsä päätökseen ja esittää joko vapaaehtoista tai pakkoliitosta toisen kunnan kanssa.
Arviointiryhmä piti viimeisen kokouksensa 29. tammikuuta ja arviointiryhmän työskentely päättyi viimeisen kokouksen myötä. Arviointiryhmän esitys perustuu Ähtärin kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteiden mukaiseen kehitysarvioon, kolmanteen kertaan arviointimenettelyssä sekä muihin kaupungin toimintaympäristöön vaikuttaviin tekijöihin ja riskeihin.
Arviointiryhmä on katsonut, että Ähtärin kaupungin taloudelliset edellytykset turvata asukkaiden palvelut ovat vaarantuneet ja talouden liikkumavara on pieni.
– Ähtärin kaupunki on tehnyt sopeutustoimia ja linjauksia ajatuksella, että tästä selvittäisiin ja itsenäisyys turvattaisiin. Olisimme kuitenkin tarvinneet pidemmän ajan alijäämien kattamiseen, valtuuston puheenjohtaja Mikko Savola totesi.
– Nyt olemme tässä tilanteessa ja kaikkia naapurikuntia tulemme lähestymään tasapuolisesti. Kaupunki jatkaa toimintaansa normaalisti ja edelleen positiivisesti katsomme tulevaan.
Avointa viestintää
Ähtärin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irma Kuoppala totesi kaupungin joutumisen kuntajakoselvitykseen herättävän ymmärrettävästi kysymyksiä ja myös huolta.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että kyse on selvityksestä, ei päätöksestä. Selvityksen tarkoituksena on hankkia tietoa ja käydä neuvotteluja päätöksenteon pohjaksi. Se ei tarkoita, että mikään ratkaisu olisi ennalta päätetty, eikä se vie Ähtäriltä päätösvaltaa omasta tulevaisuudestaan.
Kuoppala totesi kaupunginhallituksen suhtautuvan selvitykseen vakavasti, mutta rauhallisesti.
– Selvitysvaiheessa mikään arjessa ei muutu. Palvelut jatkuvat normaalisti, päätöksenteko jatkuu normaalisti ja henkilöstön asemaan ei kohdistu tässä vaiheessa muutoksia. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä avointa ja ajantasaista viestintää koko prosessin ajan.
– Ähtärin tulevaisuutta koskevat päätökset, kuten mahdollinen kuntaliitos, tehdään myöhemmin – silloin kun meillä on käytössämme riittävä tieto ja mahdollinen liitoskumppani.
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Niina Ylinen muistutti Ähtärissä olevan paljon hienoja asioita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
– Olemme vakavan ja paljon työtä vaativan asian äärellä, mutta katsomme eteenpäin.
Ehdotuksen perustelut
Kaupunginjohtaja Perttu Sonninen kertoi arviointiryhmän ehdotuksen perustuvan arviointimenettelyssä tehtyyn arvioon kaupungin ja konsernin talouden kehityksestä.
– Arvion perusteella konsernin taseeseen kertyneen alijäämän määrä ylittää raja-arvot koko tarkastelukauden (2025–2034) ajan, ja kaupungin ja konsernin tase on alijäämäinen vielä vuonna 2034. Niin ikään konsernin taseen asukaskohtainen alijäämä ylittää kriisikuntakriteerien raja-arvon (-1 000 e / asukas).
– Konsernin lainakanta on verrokkikuntiin verrattuna edelleen suuri vuonna 2034, vaikka lainakanta lyhenee koko tarkastelujakson ajan. Alijäämän määrä aiheuttaa sen, että talousarviot tulevat olemaan kuntalain talouden alijäämäsäännösten vastaisia vuodesta 2028 eteenpäin, kun taseen alijäämiä ei saada katettua neljässä vuodessa alijäämäisen talousarvion hyväksymisen jälkeen, Sonninen kertoo.
Eriävä mielipide
Ähtärin kaupungin edustajana arviointiryhmässä mukana ollut Perttu Sonninen jätti esityksestä eriävän mielipiteen. Eriävässä mielipiteessä hän katsoo, että konsernin talouden kehittyminen muuttuu oleellisesti tulevaisuudessa, kun aiemmin alijäämää ja saatavia muodostaneet konserniyhtiöt (Ähtärin Eläinpuisto Oy ja Hotelli Mesikämmen Oy) eivät ole enää mukana konsernissa.
– Konsernin talouden kehittyminen on myös arvioitu tulevina vuosina positiiviseksi siten, että vuodet 2026–2034 toteutuvat ylijäämäisinä. Kaupungin talous on rakenteellisesti sopeutettu talousarvio- ja suunnitelmavuosille, ja ylijäämäiset vuodet kertovat siitä, että palvelutuotanto voidaan rahoittaa käytettävissä olevan rahoituksen kautta, Sonninen perustelee.
– Arviointimenettelyssä ei ole otettu huomioon mahdollisia kaupungille tulevia tulonlisäyksiä, kuten tuulivoimasta tulevat kiinteistöverotulot sekä omaisuuden myynti. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä asettaa kaupungin pysyvästi epäedulliseen asemaan verrattuna muihin kuntiin.
– Näistä seikoista johtuen katson, että kuntarakennelain 16 a §:n mukainen menettely ei ole kohtuullinen ratkaisu ottaen huomioon, että päätösvalta asiassa siirtyy tällöin pois kuntien valtuustoilta (päätös kuntaliitoksesta voidaan tehdä kuntien vastustuksesta huolimatta).
Sonninen totesi arviointiryhmän työskentelyn olleen kuitenkin rakentavaa ja yhteistyön hyvää.
Jatkotoimenpiteet
Ähtärin kaupunginvaltuusto käsittelee arviointiryhmän ehdotusta 23. maaliskuuta pidettävässä kokouksessaan. Kaupunginvaltuuston päätös ja arviointiryhmän ehdotus toimitetaan tämän jälkeen valtiovarainministeriöön 25. maaliskuuta, jonka jälkeen ministeriö tekee päätöksensä selvityksen käynnistämisestä.
Mahdolliset muut liitoskunnat selvitetään valtiovarainministeriön toimesta ennen kuntajakoselvityksen käynnistymistä.
– Olemme kuitenkin oma-aloitteisia tässä asiassa ja olemme laittaneet tilanteesta jo viestiä naapurikunnille. Samalla selvitämme heidän halukkuuttaan mahdolliseksi liitoskumppaniksi, Savola totesi.
Kuntajakoselvitys kestää noin kaksi kuukautta, jonka aikana kuntajakoselvittäjä selvittää mahdollista kuntajaon muutosta kuntarakennelain perusteella. Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta tehdään sen jälkeen, kun kuntajakoselvitys on valmis ja se on käsitelty kuntajakoselvityksessä mukana olleiden kuntien valtuustoissa.
– Jos asia etenee kuntajakoselvityksen perusteella kuntaliitokseen, on kuntaliitoksen voimaantulo todennäköisimmin vuoden 2028 alusta, Sonninen toteaa.
Ähtärin kaupunki tiedottaa asiasta sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksensä kuntajakoselvityksen käynnistämisestä.
