JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Artikkelia ladataan...

Selli Mäkelä

Ju­ha­mat­ti ker­too ko­ti­seu­dun ole­van edel­leen ra­kas paik­ka. Hän to­te­aa ole­van­sa yl­peä sii­tä, et­tä on syn­ty­nyt ja kas­va­nut Leh­ti­mä­el­lä (kuva: Sel­li Mä­ke­lä)

Selli Mäkelä

Ju­ha­mat­ti ker­too ko­ti­seu­dun ole­van edel­leen ra­kas paik­ka. Hän to­te­aa ole­van­sa yl­peä sii­tä, et­tä on syn­ty­nyt ja kas­va­nut Leh­ti­mä­el­lä (kuva: Sel­li Mä­ke­lä)

Selli Mäkelä

Ke­sä­leh­ti

Kultaiset muistot kulkevat Juhamatin mukana

20260525080000
20260528104002
28.5.2026 10.40

Eli­na Suo­sa­lo

Kun suo­sit­tu lau­la­ja Ju­ha­mat­ti eli Jus­si Mä­ke­lä muis­te­lee lap­suut­taan ja nuo­ruut­taan, ovat pääl­lim­mäi­se­nä kul­tai­set muis­tot syn­nyin­pai­kas­ta Leh­ti­mä­el­tä. Hän syn­tyi vuon­na 1950 Kes­ki­ky­läs­sä ja hä­nen en­ti­nen ko­ti­ta­lon­sa on kes­kel­lä ky­lää, ko­me­an kun­nan­ta­lon ta­ka­na.

– Isä­ni Kal­le Jo­han­nes Mä­ke­lä (ni­mi­merk­ki K.J.Mä­ke­lä) oli mo­nes­sa mu­ka­na, hän oli muun mu­as­sa Vaa­sa­leh­den toi­mit­ta­ja kym­me­niä vuo­sia ja teki jut­tu­ja myös Suo­men­se­län Sa­no­miin sekä Viis­kun­ta leh­teen.

– Isä­ni oli he­ras­tuo­ma­ri eli hän kävi kä­rä­jil­lä Ala­jär­vel­lä. Hän toi­mi myös Osuus­pan­kin joh­ta­ja­na ja kuu­lui Leh­ti­mä­en val­tuus­toon. Va­paa-ajal­laan hän lau­loi kuo­ros­sa. Myös äi­ti­ni Fan­ny lau­loi kuo­ros­sa 60 vuot­ta. Hän piti ap­teek­kia ja kuk­ka­kaup­paa ko­toa kä­sin.

– Mi­nul­la on kak­si si­sa­rus­ta, Lau­ra ja Mar­ja-Lee­na, jot­ka ovat van­hem­pia kuin minä. Lau­ra on jo edes­men­nyt ja Mar­ja-Lee­na asuu Ala­vu­del­la, Ju­ha­mat­ti ker­too per­hees­tään.

Kesämuistoja mummolasta

Ju­ha­mat­ti ker­too van­hem­pien­sa ol­leen hy­viä ja huo­leh­ti­vai­sia. He aset­ti­vat ra­jat, mut­ta an­toi­vat las­ten myös to­teut­taa it­se­ään. Lap­suu­des­ta on iha­nia muis­to­ja.

– Mum­mo­las­sa ra­ken­sim­me puu­au­to­ja, ajet­tiin he­vo­sel­la ja myö­hem­min trak­to­ril­la – se vas­ta kiin­nos­ti­kin. Oli ki­vien ke­ruu­ta ja piik­ki­lan­ka-ai­dan te­koa. Muis­tan, kun Veik­ko-eno ei pääs­tä­nyt läh­te­mään ai­dan­te­os­ta, en­nen kuin se oli val­mis. Mi­nul­la oli­si ol­lut kii­re ko­tiin, kos­ka Leh­ti­mä­el­lä jär­jes­tet­tiin maa­ta­lous­näyt­te­ly ja ta­pah­tu­mat oli­vat vas­ta­pää­tä ko­ti­ta­lo­a­ni, tien toi­sel­la puo­lel­la.

– Lap­suu­den­ko­ti­ni kel­la­ris­sa oli jo­tain soit­to­mei­nin­kiä, sa­moin Leh­ti­mä­en nuo­ri­so­seu­ral­la. Mai­to­kär­ryl­lä veim­me put­ki­ra­di­on ta­lol­le, hie­nos­ti heti näyt­tä­möl­le, jos­ta sit­ten yri­tet­tiin saa­da ään­tä, kyl­lä me var­maan vä­hän saa­tiin­kin. Tun­tuu näin jäl­keen­päin, et­tä ai­ka vaa­ral­lis­ta­han tuo oli, kun ei ol­lut kun­non vah­vis­tin­ta.

– Kä­vin myös maa­la­ri­kurs­sin Kes­ki­ky­läs­sä ja toi­min muu­ra­rin apu­lai­se­na Leh­ti­mä­en opis­tol­la. Leh­ti­mä­ki on pal­jon muut­tu­nut, mut­ta edel­leen se on ra­kas en­ti­nen ko­ti­pi­tä­jä.

Vaik­ka Ju­ha­ma­tin va­paa-ai­ka ku­lui pal­jon mum­mo­las­sa, oli nuo­rel­la mie­hel­lä muu­ta­kin puu­haa.

– Ko­to­na­kin oli pien­tä maa­ta­lous­toi­min­taa, pari leh­mää, muu­ta­ma sar­ka, jota vil­jel­tiin ja pe­ru­na­maa ta­lon ta­ka­na. Ke­säi­sin olim­me naa­pu­rin jo edes­men­neen An­tin kans­sa hei­dän mö­kil­lään Val­ke­a­lam­mel­la, hei­tet­tiin kei­häs­tä ja tie­ten­kin ui­tiin sekä sau­not­tiin. Har­ras­tin myös len­to­pal­loa sekä lenk­kei­lyä ham­mas­lää­kä­ri Mat­ti Tam­mi­sa­lon kans­sa.

Koulunkäynti ei maittanut

Ju­ha­mat­ti ker­too kou­lun­käyn­nin ol­leen hä­nel­le vai­ke­aa, se ei oi­kein mait­ta­nut. Hän kävi kan­sa­kou­lun ja kan­sa­lais­kou­lun Leh­ti­mä­el­lä.

– Sit­ten van­hem­mat vie­lä eh­dot­ti­vat Kars­tu­lan kan­sa­no­pis­toa, jon­ne sit­ten me­nin vä­hän vas­ta­ha­koi­ses­ti, vuo­den se kes­ti. Mu­siik­ki kui­ten­kin al­koi mies­tä vie­mään yhä enem­män ja enem­män.

Lau­la­mi­nen kiin­nos­ti kaik­kein eni­ten

Lau­la­mi­nen oli se, mitä Ju­ha­mat­ti ha­lu­si teh­dä pie­nes­tä pi­tä­en. Hän opet­te­li soit­ta­maan pi­a­noa ja ki­ta­raa, mut­ta to­te­aa, et­tei hä­nes­tä mi­tään vir­tuo­o­sia näis­sä soit­ti­mis­sa tul­lut.

– Lau­la­mi­nen kiin­nos­ti kaik­kein eni­ten ja sii­nä ha­lu­sin pääs­tä eteen­päin. Kä­vin lau­la­mas­sa mo­nen­lai­sis­sa ti­lai­suuk­sis­sa, kak­si isom­paa esiin­ty­mis­tä oli 16–18 vuo­den ikäi­se­nä. Kä­vin ko­e­lau­lus­sa Topi Kär­jen luo­na, ajat­te­lin jos pää­si­sin vaik­ka te­ke­mään le­vyä.

– Hän kuun­te­li, kun lau­loin ja se ei tuot­ta­nut tu­los­ta. Kär­ki käs­ki vain lau­laa nais­ten le­vyt­tä­miä lau­lu­ja eli en on­nis­tu­nut saa­maan so­pi­mus­ta. Hän kui­ten­kin an­toi mi­nul­le vi­nyy­li­le­vyn, jos­sa oli kol­me taus­taa.

Ura lähti nousuun

Esiin­ty­mi­siä al­koi tul­la yhä enem­män, yk­si niis­tä suun­tau­tui Ala­vu­den Au­la­val­le.

– Mi­nua pyy­det­tiin Au­la­van ju­han­nus­juh­liin, jos­sa lau­lai­sin yh­den lau­lun. Se tu­li­si ta­pah­tu­maan noin 5–6 met­rin kor­keu­des­sa puus­ta ky­hä­tys­sä tor­nis­sa, joka oli teh­ty la­van eteen. Kii­pe­sin tor­niin, otin mik­ro­fo­nin kä­teen, Kär­jen an­ta­mal­ta taus­ta­le­vyl­tä taus­ta soi­maan ja sit­ten al­koi lau­lu rai­kaa­maan.

– Juon­ta­ja­na noil­la ju­han­nus­juh­lil­la oli kaik­kien tun­te­ma Mat­ti Kuus­la. Leh­det al­koi­vat kir­joi­tel­la enem­män ja enem­män lau­la­jas­ta Jus­si Mä­ke­lä, ni­men­vaih­toa suun­ni­tel­tiin.

– Nii­lo Tar­va­jär­vi oli tu­los­sa Töy­sään pi­tä­mään Laa­tik­ko­leik­ki-oh­jel­maa, sain kut­sun ti­lai­suu­teen lau­la­maan. Tar­va­jär­vi tyk­kä­si lau­lus­ta. Esiin­ty­mi­nen vei sit­ten en­sim­mäi­seen te­le­vi­si­oe­siin­ty­mi­seen, suo­raan lä­he­tyk­seen Nii­lo Tar­va­jär­ven Laa­tik­ko­leik­ki -oh­jel­maan, joka te­le­vi­si­oi­tiin Lin­nan­mä­el­tä. Oh­jel­mas­sa oli myös Miss Uni­ver­sum Ar­mi Kuu­se­la.

Ju­ha­mat­ti ei kos­kaan opis­kel­lut lau­la­mis­ta.

– Muu­ta­man ker­ran kä­vin Leh­ti­mä­en kant­to­rin kans­sa Vaa­sas­sa ja siel­lä joku lau­lu­no­pet­ta­ja opet­ti ää­nen­muo­dos­tus­ta. En ty­kän­nyt, tun­tui et­tä mi­nus­ta yri­tet­tiin teh­dä oop­pe­ra­lau­la­jaa tai kant­to­ria ja Vaa­sas­sa käyn­nit jäi­vät hy­vin vä­häi­sik­si.

– Eli ää­ni, joka mi­nul­la on, on saa­tu van­hem­mil­ta­ni pe­rin­nök­si. He mo­lem­mat oli­vat hy­viä lau­la­jia.

Keikkailua lähes 60 vuotta

Ju­ha­mat­ti muut­ti La­pu­al­le 70-lu­vun al­ku­puo­lel­la La­pu­al­le, jos­sa hän asuu tä­nä­kin päi­vä­nä. Keik­kai­lun hän aloit­ti vuon­na 1968.

– Olin sil­loin Vil­le Lau­ri­lan yh­ty­een so­lis­ti­na ja keik­ko­ja teh­tiin ra­vin­to­lois­sa ja tans­si­pai­kois­sa, muun mu­as­sa Leh­ti­mä­en Har­jan­tees­sa ja La­pis­sa­kin kier­ret­tiin. Ar­mei­jan jäl­keen me­nin Jun­nun Gän­gi -yh­ty­ee­seen. Is­kel­mä­haa­vi -lau­lu­kil­pai­lun voi­tin vuon­na 1975.

– Sii­tä al­koi to­del­li­nen keik­kai­lu ja en­sim­mäi­nen al­bu­mi il­mes­tyi vuon­na 1977. Le­vy­jä on il­mes­ty­nyt pal­jon, kruu­nu ural­le­ni oli ke­vääl­lä 2025 il­mes­ty­nyt ”Lau­la­jan lau­lut”. Ku­kaan elos­sa ole­vis­ta is­kel­mä­lau­la­jis­ta ei ole teh­nyt 75-vuo­ti­aa­na omis­ta sä­vel­lyk­sis­tään pit­kä­soit­to­le­vyä.

– Levy on his­to­ri­al­li­nen ja sii­hen on hyvä lo­pet­taa pit­kä­soit­to­jen osal­ta le­vy­jen teko. Yk­sit­täi­siä sink­ku­jul­kai­su­ja voin edel­leen teh­dä. Myös keik­kai­lu saa jää­dä jo vä­hem­mäl­le, tänä vuon­na teen muu­ta­mia keik­ko­ja.

– Lä­hes 60 vuot­ta olen kier­tä­nyt tans­si­la­vo­ja ja tans­si­ra­vin­to­loi­ta, niin nyt tun­tuu, et­tä on jo ai­ka väis­tyä. Olen saa­nut kai­ken, mitä ha­lu­sin täl­tä pit­käl­tä ural­ta­ni. Il­man fa­ne­ja ura­ni ei oli­si ol­lut näin pit­kä, jo­ten suu­ri kii­tos kai­kil­le teil­le.

Eli­na Suo­sa­lo

Kun suo­sit­tu lau­la­ja Ju­ha­mat­ti eli Jus­si Mä­ke­lä muis­te­lee lap­suut­taan ja nuo­ruut­taan, ovat pääl­lim­mäi­se­nä kul­tai­set muis­tot syn­nyin­pai­kas­ta Leh­ti­mä­el­tä. Hän syn­tyi vuon­na 1950 Kes­ki­ky­läs­sä ja hä­nen en­ti­nen ko­ti­ta­lon­sa on kes­kel­lä ky­lää, ko­me­an kun­nan­ta­lon ta­ka­na.

– Isä­ni Kal­le Jo­han­nes Mä­ke­lä (ni­mi­merk­ki K.J.Mä­ke­lä) oli mo­nes­sa mu­ka­na, hän oli muun mu­as­sa Vaa­sa­leh­den toi­mit­ta­ja kym­me­niä vuo­sia ja teki jut­tu­ja myös Suo­men­se­län Sa­no­miin sekä Viis­kun­ta leh­teen.

– Isä­ni oli he­ras­tuo­ma­ri eli hän kävi kä­rä­jil­lä Ala­jär­vel­lä. Hän toi­mi myös Osuus­pan­kin joh­ta­ja­na ja kuu­lui Leh­ti­mä­en val­tuus­toon. Va­paa-ajal­laan hän lau­loi kuo­ros­sa. Myös äi­ti­ni Fan­ny lau­loi kuo­ros­sa 60 vuot­ta. Hän piti ap­teek­kia ja kuk­ka­kaup­paa ko­toa kä­sin.

– Mi­nul­la on kak­si si­sa­rus­ta, Lau­ra ja Mar­ja-Lee­na, jot­ka ovat van­hem­pia kuin minä. Lau­ra on jo edes­men­nyt ja Mar­ja-Lee­na asuu Ala­vu­del­la, Ju­ha­mat­ti ker­too per­hees­tään.

Kesämuistoja mummolasta

Ju­ha­mat­ti ker­too van­hem­pien­sa ol­leen hy­viä ja huo­leh­ti­vai­sia. He aset­ti­vat ra­jat, mut­ta an­toi­vat las­ten myös to­teut­taa it­se­ään. Lap­suu­des­ta on iha­nia muis­to­ja.

– Mum­mo­las­sa ra­ken­sim­me puu­au­to­ja, ajet­tiin he­vo­sel­la ja myö­hem­min trak­to­ril­la – se vas­ta kiin­nos­ti­kin. Oli ki­vien ke­ruu­ta ja piik­ki­lan­ka-ai­dan te­koa. Muis­tan, kun Veik­ko-eno ei pääs­tä­nyt läh­te­mään ai­dan­te­os­ta, en­nen kuin se oli val­mis. Mi­nul­la oli­si ol­lut kii­re ko­tiin, kos­ka Leh­ti­mä­el­lä jär­jes­tet­tiin maa­ta­lous­näyt­te­ly ja ta­pah­tu­mat oli­vat vas­ta­pää­tä ko­ti­ta­lo­a­ni, tien toi­sel­la puo­lel­la.

– Lap­suu­den­ko­ti­ni kel­la­ris­sa oli jo­tain soit­to­mei­nin­kiä, sa­moin Leh­ti­mä­en nuo­ri­so­seu­ral­la. Mai­to­kär­ryl­lä veim­me put­ki­ra­di­on ta­lol­le, hie­nos­ti heti näyt­tä­möl­le, jos­ta sit­ten yri­tet­tiin saa­da ään­tä, kyl­lä me var­maan vä­hän saa­tiin­kin. Tun­tuu näin jäl­keen­päin, et­tä ai­ka vaa­ral­lis­ta­han tuo oli, kun ei ol­lut kun­non vah­vis­tin­ta.

– Kä­vin myös maa­la­ri­kurs­sin Kes­ki­ky­läs­sä ja toi­min muu­ra­rin apu­lai­se­na Leh­ti­mä­en opis­tol­la. Leh­ti­mä­ki on pal­jon muut­tu­nut, mut­ta edel­leen se on ra­kas en­ti­nen ko­ti­pi­tä­jä.

Vaik­ka Ju­ha­ma­tin va­paa-ai­ka ku­lui pal­jon mum­mo­las­sa, oli nuo­rel­la mie­hel­lä muu­ta­kin puu­haa.

– Ko­to­na­kin oli pien­tä maa­ta­lous­toi­min­taa, pari leh­mää, muu­ta­ma sar­ka, jota vil­jel­tiin ja pe­ru­na­maa ta­lon ta­ka­na. Ke­säi­sin olim­me naa­pu­rin jo edes­men­neen An­tin kans­sa hei­dän mö­kil­lään Val­ke­a­lam­mel­la, hei­tet­tiin kei­häs­tä ja tie­ten­kin ui­tiin sekä sau­not­tiin. Har­ras­tin myös len­to­pal­loa sekä lenk­kei­lyä ham­mas­lää­kä­ri Mat­ti Tam­mi­sa­lon kans­sa.

Koulunkäynti ei maittanut

Ju­ha­mat­ti ker­too kou­lun­käyn­nin ol­leen hä­nel­le vai­ke­aa, se ei oi­kein mait­ta­nut. Hän kävi kan­sa­kou­lun ja kan­sa­lais­kou­lun Leh­ti­mä­el­lä.

– Sit­ten van­hem­mat vie­lä eh­dot­ti­vat Kars­tu­lan kan­sa­no­pis­toa, jon­ne sit­ten me­nin vä­hän vas­ta­ha­koi­ses­ti, vuo­den se kes­ti. Mu­siik­ki kui­ten­kin al­koi mies­tä vie­mään yhä enem­män ja enem­män.

Lau­la­mi­nen kiin­nos­ti kaik­kein eni­ten

Lau­la­mi­nen oli se, mitä Ju­ha­mat­ti ha­lu­si teh­dä pie­nes­tä pi­tä­en. Hän opet­te­li soit­ta­maan pi­a­noa ja ki­ta­raa, mut­ta to­te­aa, et­tei hä­nes­tä mi­tään vir­tuo­o­sia näis­sä soit­ti­mis­sa tul­lut.

– Lau­la­mi­nen kiin­nos­ti kaik­kein eni­ten ja sii­nä ha­lu­sin pääs­tä eteen­päin. Kä­vin lau­la­mas­sa mo­nen­lai­sis­sa ti­lai­suuk­sis­sa, kak­si isom­paa esiin­ty­mis­tä oli 16–18 vuo­den ikäi­se­nä. Kä­vin ko­e­lau­lus­sa Topi Kär­jen luo­na, ajat­te­lin jos pää­si­sin vaik­ka te­ke­mään le­vyä.

– Hän kuun­te­li, kun lau­loin ja se ei tuot­ta­nut tu­los­ta. Kär­ki käs­ki vain lau­laa nais­ten le­vyt­tä­miä lau­lu­ja eli en on­nis­tu­nut saa­maan so­pi­mus­ta. Hän kui­ten­kin an­toi mi­nul­le vi­nyy­li­le­vyn, jos­sa oli kol­me taus­taa.

Ura lähti nousuun

Esiin­ty­mi­siä al­koi tul­la yhä enem­män, yk­si niis­tä suun­tau­tui Ala­vu­den Au­la­val­le.

– Mi­nua pyy­det­tiin Au­la­van ju­han­nus­juh­liin, jos­sa lau­lai­sin yh­den lau­lun. Se tu­li­si ta­pah­tu­maan noin 5–6 met­rin kor­keu­des­sa puus­ta ky­hä­tys­sä tor­nis­sa, joka oli teh­ty la­van eteen. Kii­pe­sin tor­niin, otin mik­ro­fo­nin kä­teen, Kär­jen an­ta­mal­ta taus­ta­le­vyl­tä taus­ta soi­maan ja sit­ten al­koi lau­lu rai­kaa­maan.

– Juon­ta­ja­na noil­la ju­han­nus­juh­lil­la oli kaik­kien tun­te­ma Mat­ti Kuus­la. Leh­det al­koi­vat kir­joi­tel­la enem­män ja enem­män lau­la­jas­ta Jus­si Mä­ke­lä, ni­men­vaih­toa suun­ni­tel­tiin.

– Nii­lo Tar­va­jär­vi oli tu­los­sa Töy­sään pi­tä­mään Laa­tik­ko­leik­ki-oh­jel­maa, sain kut­sun ti­lai­suu­teen lau­la­maan. Tar­va­jär­vi tyk­kä­si lau­lus­ta. Esiin­ty­mi­nen vei sit­ten en­sim­mäi­seen te­le­vi­si­oe­siin­ty­mi­seen, suo­raan lä­he­tyk­seen Nii­lo Tar­va­jär­ven Laa­tik­ko­leik­ki -oh­jel­maan, joka te­le­vi­si­oi­tiin Lin­nan­mä­el­tä. Oh­jel­mas­sa oli myös Miss Uni­ver­sum Ar­mi Kuu­se­la.

Ju­ha­mat­ti ei kos­kaan opis­kel­lut lau­la­mis­ta.

– Muu­ta­man ker­ran kä­vin Leh­ti­mä­en kant­to­rin kans­sa Vaa­sas­sa ja siel­lä joku lau­lu­no­pet­ta­ja opet­ti ää­nen­muo­dos­tus­ta. En ty­kän­nyt, tun­tui et­tä mi­nus­ta yri­tet­tiin teh­dä oop­pe­ra­lau­la­jaa tai kant­to­ria ja Vaa­sas­sa käyn­nit jäi­vät hy­vin vä­häi­sik­si.

– Eli ää­ni, joka mi­nul­la on, on saa­tu van­hem­mil­ta­ni pe­rin­nök­si. He mo­lem­mat oli­vat hy­viä lau­la­jia.

Keikkailua lähes 60 vuotta

Ju­ha­mat­ti muut­ti La­pu­al­le 70-lu­vun al­ku­puo­lel­la La­pu­al­le, jos­sa hän asuu tä­nä­kin päi­vä­nä. Keik­kai­lun hän aloit­ti vuon­na 1968.

– Olin sil­loin Vil­le Lau­ri­lan yh­ty­een so­lis­ti­na ja keik­ko­ja teh­tiin ra­vin­to­lois­sa ja tans­si­pai­kois­sa, muun mu­as­sa Leh­ti­mä­en Har­jan­tees­sa ja La­pis­sa­kin kier­ret­tiin. Ar­mei­jan jäl­keen me­nin Jun­nun Gän­gi -yh­ty­ee­seen. Is­kel­mä­haa­vi -lau­lu­kil­pai­lun voi­tin vuon­na 1975.

– Sii­tä al­koi to­del­li­nen keik­kai­lu ja en­sim­mäi­nen al­bu­mi il­mes­tyi vuon­na 1977. Le­vy­jä on il­mes­ty­nyt pal­jon, kruu­nu ural­le­ni oli ke­vääl­lä 2025 il­mes­ty­nyt ”Lau­la­jan lau­lut”. Ku­kaan elos­sa ole­vis­ta is­kel­mä­lau­la­jis­ta ei ole teh­nyt 75-vuo­ti­aa­na omis­ta sä­vel­lyk­sis­tään pit­kä­soit­to­le­vyä.

– Levy on his­to­ri­al­li­nen ja sii­hen on hyvä lo­pet­taa pit­kä­soit­to­jen osal­ta le­vy­jen teko. Yk­sit­täi­siä sink­ku­jul­kai­su­ja voin edel­leen teh­dä. Myös keik­kai­lu saa jää­dä jo vä­hem­mäl­le, tänä vuon­na teen muu­ta­mia keik­ko­ja.

– Lä­hes 60 vuot­ta olen kier­tä­nyt tans­si­la­vo­ja ja tans­si­ra­vin­to­loi­ta, niin nyt tun­tuu, et­tä on jo ai­ka väis­tyä. Olen saa­nut kai­ken, mitä ha­lu­sin täl­tä pit­käl­tä ural­ta­ni. Il­man fa­ne­ja ura­ni ei oli­si ol­lut näin pit­kä, jo­ten suu­ri kii­tos kai­kil­le teil­le.