Artikkelia ladataan...
Selli Mäkelä
Juhamatti kertoo kotiseudun olevan edelleen rakas paikka. Hän toteaa olevansa ylpeä siitä, että on syntynyt ja kasvanut Lehtimäellä (kuva: Selli Mäkelä)
Selli Mäkelä
Juhamatti kertoo kotiseudun olevan edelleen rakas paikka. Hän toteaa olevansa ylpeä siitä, että on syntynyt ja kasvanut Lehtimäellä (kuva: Selli Mäkelä)
Selli Mäkelä
Kesälehti
Kultaiset muistot kulkevat Juhamatin mukana
Elina Suosalo
Kun suosittu laulaja Juhamatti eli Jussi Mäkelä muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan, ovat päällimmäisenä kultaiset muistot synnyinpaikasta Lehtimäeltä. Hän syntyi vuonna 1950 Keskikylässä ja hänen entinen kotitalonsa on keskellä kylää, komean kunnantalon takana.
– Isäni Kalle Johannes Mäkelä (nimimerkki K.J.Mäkelä) oli monessa mukana, hän oli muun muassa Vaasalehden toimittaja kymmeniä vuosia ja teki juttuja myös Suomenselän Sanomiin sekä Viiskunta lehteen.
– Isäni oli herastuomari eli hän kävi käräjillä Alajärvellä. Hän toimi myös Osuuspankin johtajana ja kuului Lehtimäen valtuustoon. Vapaa-ajallaan hän lauloi kuorossa. Myös äitini Fanny lauloi kuorossa 60 vuotta. Hän piti apteekkia ja kukkakauppaa kotoa käsin.
– Minulla on kaksi sisarusta, Laura ja Marja-Leena, jotka ovat vanhempia kuin minä. Laura on jo edesmennyt ja Marja-Leena asuu Alavudella, Juhamatti kertoo perheestään.
Kesämuistoja mummolasta
Juhamatti kertoo vanhempiensa olleen hyviä ja huolehtivaisia. He asettivat rajat, mutta antoivat lasten myös toteuttaa itseään. Lapsuudesta on ihania muistoja.
– Mummolassa rakensimme puuautoja, ajettiin hevosella ja myöhemmin traktorilla – se vasta kiinnostikin. Oli kivien keruuta ja piikkilanka-aidan tekoa. Muistan, kun Veikko-eno ei päästänyt lähtemään aidanteosta, ennen kuin se oli valmis. Minulla olisi ollut kiire kotiin, koska Lehtimäellä järjestettiin maatalousnäyttely ja tapahtumat olivat vastapäätä kotitaloani, tien toisella puolella.
– Lapsuudenkotini kellarissa oli jotain soittomeininkiä, samoin Lehtimäen nuorisoseuralla. Maitokärryllä veimme putkiradion talolle, hienosti heti näyttämölle, josta sitten yritettiin saada ääntä, kyllä me varmaan vähän saatiinkin. Tuntuu näin jälkeenpäin, että aika vaarallistahan tuo oli, kun ei ollut kunnon vahvistinta.
– Kävin myös maalarikurssin Keskikylässä ja toimin muurarin apulaisena Lehtimäen opistolla. Lehtimäki on paljon muuttunut, mutta edelleen se on rakas entinen kotipitäjä.
Vaikka Juhamatin vapaa-aika kului paljon mummolassa, oli nuorella miehellä muutakin puuhaa.
– Kotonakin oli pientä maataloustoimintaa, pari lehmää, muutama sarka, jota viljeltiin ja perunamaa talon takana. Kesäisin olimme naapurin jo edesmenneen Antin kanssa heidän mökillään Valkealammella, heitettiin keihästä ja tietenkin uitiin sekä saunottiin. Harrastin myös lentopalloa sekä lenkkeilyä hammaslääkäri Matti Tammisalon kanssa.
Koulunkäynti ei maittanut
Juhamatti kertoo koulunkäynnin olleen hänelle vaikeaa, se ei oikein maittanut. Hän kävi kansakoulun ja kansalaiskoulun Lehtimäellä.
– Sitten vanhemmat vielä ehdottivat Karstulan kansanopistoa, jonne sitten menin vähän vastahakoisesti, vuoden se kesti. Musiikki kuitenkin alkoi miestä viemään yhä enemmän ja enemmän.
Laulaminen kiinnosti kaikkein eniten
Laulaminen oli se, mitä Juhamatti halusi tehdä pienestä pitäen. Hän opetteli soittamaan pianoa ja kitaraa, mutta toteaa, ettei hänestä mitään virtuoosia näissä soittimissa tullut.
– Laulaminen kiinnosti kaikkein eniten ja siinä halusin päästä eteenpäin. Kävin laulamassa monenlaisissa tilaisuuksissa, kaksi isompaa esiintymistä oli 16–18 vuoden ikäisenä. Kävin koelaulussa Topi Kärjen luona, ajattelin jos pääsisin vaikka tekemään levyä.
– Hän kuunteli, kun lauloin ja se ei tuottanut tulosta. Kärki käski vain laulaa naisten levyttämiä lauluja eli en onnistunut saamaan sopimusta. Hän kuitenkin antoi minulle vinyylilevyn, jossa oli kolme taustaa.
Ura lähti nousuun
Esiintymisiä alkoi tulla yhä enemmän, yksi niistä suuntautui Alavuden Aulavalle.
– Minua pyydettiin Aulavan juhannusjuhliin, jossa laulaisin yhden laulun. Se tulisi tapahtumaan noin 5–6 metrin korkeudessa puusta kyhätyssä tornissa, joka oli tehty lavan eteen. Kiipesin torniin, otin mikrofonin käteen, Kärjen antamalta taustalevyltä tausta soimaan ja sitten alkoi laulu raikaamaan.
– Juontajana noilla juhannusjuhlilla oli kaikkien tuntema Matti Kuusla. Lehdet alkoivat kirjoitella enemmän ja enemmän laulajasta Jussi Mäkelä, nimenvaihtoa suunniteltiin.
– Niilo Tarvajärvi oli tulossa Töysään pitämään Laatikkoleikki-ohjelmaa, sain kutsun tilaisuuteen laulamaan. Tarvajärvi tykkäsi laulusta. Esiintyminen vei sitten ensimmäiseen televisioesiintymiseen, suoraan lähetykseen Niilo Tarvajärven Laatikkoleikki -ohjelmaan, joka televisioitiin Linnanmäeltä. Ohjelmassa oli myös Miss Universum Armi Kuusela.
Juhamatti ei koskaan opiskellut laulamista.
– Muutaman kerran kävin Lehtimäen kanttorin kanssa Vaasassa ja siellä joku laulunopettaja opetti äänenmuodostusta. En tykännyt, tuntui että minusta yritettiin tehdä oopperalaulajaa tai kanttoria ja Vaasassa käynnit jäivät hyvin vähäisiksi.
– Eli ääni, joka minulla on, on saatu vanhemmiltani perinnöksi. He molemmat olivat hyviä laulajia.
Keikkailua lähes 60 vuotta
Juhamatti muutti Lapualle 70-luvun alkupuolella Lapualle, jossa hän asuu tänäkin päivänä. Keikkailun hän aloitti vuonna 1968.
– Olin silloin Ville Laurilan yhtyeen solistina ja keikkoja tehtiin ravintoloissa ja tanssipaikoissa, muun muassa Lehtimäen Harjanteessa ja Lapissakin kierrettiin. Armeijan jälkeen menin Junnun Gängi -yhtyeeseen. Iskelmähaavi -laulukilpailun voitin vuonna 1975.
– Siitä alkoi todellinen keikkailu ja ensimmäinen albumi ilmestyi vuonna 1977. Levyjä on ilmestynyt paljon, kruunu uralleni oli keväällä 2025 ilmestynyt ”Laulajan laulut”. Kukaan elossa olevista iskelmälaulajista ei ole tehnyt 75-vuotiaana omista sävellyksistään pitkäsoittolevyä.
– Levy on historiallinen ja siihen on hyvä lopettaa pitkäsoittojen osalta levyjen teko. Yksittäisiä sinkkujulkaisuja voin edelleen tehdä. Myös keikkailu saa jäädä jo vähemmälle, tänä vuonna teen muutamia keikkoja.
– Lähes 60 vuotta olen kiertänyt tanssilavoja ja tanssiravintoloita, niin nyt tuntuu, että on jo aika väistyä. Olen saanut kaiken, mitä halusin tältä pitkältä uraltani. Ilman faneja urani ei olisi ollut näin pitkä, joten suuri kiitos kaikille teille.
Elina Suosalo
Kun suosittu laulaja Juhamatti eli Jussi Mäkelä muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan, ovat päällimmäisenä kultaiset muistot synnyinpaikasta Lehtimäeltä. Hän syntyi vuonna 1950 Keskikylässä ja hänen entinen kotitalonsa on keskellä kylää, komean kunnantalon takana.
– Isäni Kalle Johannes Mäkelä (nimimerkki K.J.Mäkelä) oli monessa mukana, hän oli muun muassa Vaasalehden toimittaja kymmeniä vuosia ja teki juttuja myös Suomenselän Sanomiin sekä Viiskunta lehteen.
– Isäni oli herastuomari eli hän kävi käräjillä Alajärvellä. Hän toimi myös Osuuspankin johtajana ja kuului Lehtimäen valtuustoon. Vapaa-ajallaan hän lauloi kuorossa. Myös äitini Fanny lauloi kuorossa 60 vuotta. Hän piti apteekkia ja kukkakauppaa kotoa käsin.
– Minulla on kaksi sisarusta, Laura ja Marja-Leena, jotka ovat vanhempia kuin minä. Laura on jo edesmennyt ja Marja-Leena asuu Alavudella, Juhamatti kertoo perheestään.
Kesämuistoja mummolasta
Juhamatti kertoo vanhempiensa olleen hyviä ja huolehtivaisia. He asettivat rajat, mutta antoivat lasten myös toteuttaa itseään. Lapsuudesta on ihania muistoja.
– Mummolassa rakensimme puuautoja, ajettiin hevosella ja myöhemmin traktorilla – se vasta kiinnostikin. Oli kivien keruuta ja piikkilanka-aidan tekoa. Muistan, kun Veikko-eno ei päästänyt lähtemään aidanteosta, ennen kuin se oli valmis. Minulla olisi ollut kiire kotiin, koska Lehtimäellä järjestettiin maatalousnäyttely ja tapahtumat olivat vastapäätä kotitaloani, tien toisella puolella.
– Lapsuudenkotini kellarissa oli jotain soittomeininkiä, samoin Lehtimäen nuorisoseuralla. Maitokärryllä veimme putkiradion talolle, hienosti heti näyttämölle, josta sitten yritettiin saada ääntä, kyllä me varmaan vähän saatiinkin. Tuntuu näin jälkeenpäin, että aika vaarallistahan tuo oli, kun ei ollut kunnon vahvistinta.
– Kävin myös maalarikurssin Keskikylässä ja toimin muurarin apulaisena Lehtimäen opistolla. Lehtimäki on paljon muuttunut, mutta edelleen se on rakas entinen kotipitäjä.
Vaikka Juhamatin vapaa-aika kului paljon mummolassa, oli nuorella miehellä muutakin puuhaa.
– Kotonakin oli pientä maataloustoimintaa, pari lehmää, muutama sarka, jota viljeltiin ja perunamaa talon takana. Kesäisin olimme naapurin jo edesmenneen Antin kanssa heidän mökillään Valkealammella, heitettiin keihästä ja tietenkin uitiin sekä saunottiin. Harrastin myös lentopalloa sekä lenkkeilyä hammaslääkäri Matti Tammisalon kanssa.
Koulunkäynti ei maittanut
Juhamatti kertoo koulunkäynnin olleen hänelle vaikeaa, se ei oikein maittanut. Hän kävi kansakoulun ja kansalaiskoulun Lehtimäellä.
– Sitten vanhemmat vielä ehdottivat Karstulan kansanopistoa, jonne sitten menin vähän vastahakoisesti, vuoden se kesti. Musiikki kuitenkin alkoi miestä viemään yhä enemmän ja enemmän.
Laulaminen kiinnosti kaikkein eniten
Laulaminen oli se, mitä Juhamatti halusi tehdä pienestä pitäen. Hän opetteli soittamaan pianoa ja kitaraa, mutta toteaa, ettei hänestä mitään virtuoosia näissä soittimissa tullut.
– Laulaminen kiinnosti kaikkein eniten ja siinä halusin päästä eteenpäin. Kävin laulamassa monenlaisissa tilaisuuksissa, kaksi isompaa esiintymistä oli 16–18 vuoden ikäisenä. Kävin koelaulussa Topi Kärjen luona, ajattelin jos pääsisin vaikka tekemään levyä.
– Hän kuunteli, kun lauloin ja se ei tuottanut tulosta. Kärki käski vain laulaa naisten levyttämiä lauluja eli en onnistunut saamaan sopimusta. Hän kuitenkin antoi minulle vinyylilevyn, jossa oli kolme taustaa.
Ura lähti nousuun
Esiintymisiä alkoi tulla yhä enemmän, yksi niistä suuntautui Alavuden Aulavalle.
– Minua pyydettiin Aulavan juhannusjuhliin, jossa laulaisin yhden laulun. Se tulisi tapahtumaan noin 5–6 metrin korkeudessa puusta kyhätyssä tornissa, joka oli tehty lavan eteen. Kiipesin torniin, otin mikrofonin käteen, Kärjen antamalta taustalevyltä tausta soimaan ja sitten alkoi laulu raikaamaan.
– Juontajana noilla juhannusjuhlilla oli kaikkien tuntema Matti Kuusla. Lehdet alkoivat kirjoitella enemmän ja enemmän laulajasta Jussi Mäkelä, nimenvaihtoa suunniteltiin.
– Niilo Tarvajärvi oli tulossa Töysään pitämään Laatikkoleikki-ohjelmaa, sain kutsun tilaisuuteen laulamaan. Tarvajärvi tykkäsi laulusta. Esiintyminen vei sitten ensimmäiseen televisioesiintymiseen, suoraan lähetykseen Niilo Tarvajärven Laatikkoleikki -ohjelmaan, joka televisioitiin Linnanmäeltä. Ohjelmassa oli myös Miss Universum Armi Kuusela.
Juhamatti ei koskaan opiskellut laulamista.
– Muutaman kerran kävin Lehtimäen kanttorin kanssa Vaasassa ja siellä joku laulunopettaja opetti äänenmuodostusta. En tykännyt, tuntui että minusta yritettiin tehdä oopperalaulajaa tai kanttoria ja Vaasassa käynnit jäivät hyvin vähäisiksi.
– Eli ääni, joka minulla on, on saatu vanhemmiltani perinnöksi. He molemmat olivat hyviä laulajia.
Keikkailua lähes 60 vuotta
Juhamatti muutti Lapualle 70-luvun alkupuolella Lapualle, jossa hän asuu tänäkin päivänä. Keikkailun hän aloitti vuonna 1968.
– Olin silloin Ville Laurilan yhtyeen solistina ja keikkoja tehtiin ravintoloissa ja tanssipaikoissa, muun muassa Lehtimäen Harjanteessa ja Lapissakin kierrettiin. Armeijan jälkeen menin Junnun Gängi -yhtyeeseen. Iskelmähaavi -laulukilpailun voitin vuonna 1975.
– Siitä alkoi todellinen keikkailu ja ensimmäinen albumi ilmestyi vuonna 1977. Levyjä on ilmestynyt paljon, kruunu uralleni oli keväällä 2025 ilmestynyt ”Laulajan laulut”. Kukaan elossa olevista iskelmälaulajista ei ole tehnyt 75-vuotiaana omista sävellyksistään pitkäsoittolevyä.
– Levy on historiallinen ja siihen on hyvä lopettaa pitkäsoittojen osalta levyjen teko. Yksittäisiä sinkkujulkaisuja voin edelleen tehdä. Myös keikkailu saa jäädä jo vähemmälle, tänä vuonna teen muutamia keikkoja.
– Lähes 60 vuotta olen kiertänyt tanssilavoja ja tanssiravintoloita, niin nyt tuntuu, että on jo aika väistyä. Olen saanut kaiken, mitä halusin tältä pitkältä uraltani. Ilman faneja urani ei olisi ollut näin pitkä, joten suuri kiitos kaikille teille.
