Eli­na Suo­sa­lo

Kun Tai­ja Kau­ko­la, Alek­si Pih­la­ja, Mar­ko Jyl­hä sekä Pert­ti Oja­la nou­se­vat esiin­ty­mis­la­val­le, on il­lan mu­siik­ki­kat­taus ja vauh­di­kas meno taat­tu. Leh­ti­mä­ke­läi­nen CC/RC-bän­di tun­ne­taan jo laa­jas­ti, sil­lä esiin­ty­mi­siä on ol­lut niin yk­si­tyi­sil­lä su­ku­juh­lil­la kuin isom­mil­la fes­ta­reil­la­kin.

– Bän­di pe­rus­tet­tiin elo­kuus­sa 2019, keik­ko­ja on eh­dit­ty tänä ai­ka­na teh­dä noin 30–40. Jo­kai­nen esiin­ty­mi­nen on ai­nut­laa­tui­nen ko­ke­mus – oli sit­ten kyse suu­res­ta ylei­sös­tä tai pie­nem­mäs­tä yk­si­tyis­ti­lai­suu­des­ta, bän­din lau­la­ja Tai­ja Kau­ko­la to­te­aa.

Tai­jal­la on pit­kä ja vank­ka ko­ke­mus tans­si­or­kes­te­rin so­lis­ti­na, tämä mu­siik­ki­gen­re jäi, kun hän muut­ti Leh­ti­mä­el­le ja löy­si CCR-bän­din nuot­ti­kir­jan kirp­pu­to­ril­ta.

– Esit­te­lin kir­jaa Fa­ce­boo­kis­sa ja no­pe­as­ti meil­lä sit­ten oli­kin oma bän­di, joka al­koi har­joi­tel­la yh­des­sä CCR:n kap­pa­lei­ta, ja mui­ta­kin rok­ki­kap­pa­lei­ta. Näin syn­tyi CC/RC.

– Tänä päi­vä­nä bän­din esit­tä­mis­tä rok­ki­kap­pa­lei­den co­ver­ver­si­ois­ta löy­tyy ma­te­ri­aa­lia kol­meen 45 mi­nuu­tin set­tiin, mut­ta yleen­sä set­te­jä on kei­kal­la kak­si. Jos po­ru­kal­la on hyvä mei­nin­ki, niin jos­kus ve­de­tään pi­dem­pään.

Pitkän linjan ammattilaisia

Bän­din jä­se­nil­lä Alek­si Pih­la­jal­la (ki­ta­ra), Mar­ko Jyl­häl­lä (bas­so) sekä Pert­ti Oja­lal­la (rum­mut) on kai­kil­la pit­kä ko­ke­mus soit­ta­mi­ses­ta, CC/RC ei ole en­sim­mäi­nen ei­kä ai­noa bän­di, jos­sa soi­tel­laan. Pert­ti ja Alek­si ovat soit­ta­neet muun mu­as­sa Su­nin­sal­mi Soi -ta­pah­tu­man hou­se bän­dis­sä ja Mar­ko puo­les­taan Anus Mun­di -bän­dis­sä. Alek­si soit­taa myös Pan En­gi­nes­sä steel pan soi­tin­ta sekä Mar­ko ja Alek­si ovat soit­ta­neet kym­me­nis­sä bän­deis­sä yh­des­sä ja erik­seen. Li­säk­si Tai­jan on voi­nut näh­dä ja kuul­la esiin­ty­vän ta­pah­tu­mis­sa ja ti­lai­suuk­sis­sa eri sä­es­tä­jien kans­sa.

Bän­di har­joit­te­lee sään­nöl­li­ses­ti ker­ran vii­kos­sa läpi vuo­den, täs­tä syys­tä kei­koil­le on mah­dol­lis­ta läh­teä ly­hy­el­lä­kin, muu­ta­man päi­vän va­roi­tu­sa­jal­la, mi­kä­li tar­ve vaa­tii.

– Yleen­sä meil­le riit­tää rei­lun vii­kon va­rau­sai­ka kei­kal­le. Ai­om­me har­joi­tel­la muu­ta­man vals­sin, tan­gon ja hum­pan mah­dol­li­sia tu­le­via hää­keik­ko­ja aja­tel­len, mut­ta näis­tä pi­tää so­pia erik­seen. Tans­si­or­kes­te­rik­si em­me kui­ten­kaan ryh­dy, vaan soi­tam­me omal­la tyy­lil­läm­me edel­leen.

– Mei­tä voi va­ra­ta mo­nen­lai­siin ti­lai­suuk­siin ja ta­pah­tu­miin vas­taa­maan mu­sii­kis­ta, esi­mer­kik­si syn­ty­mä­päi­vil­le tai mui­hin su­ku­juh­liin. Suu­rin osa va­rauk­sis­ta tu­lee Fa­ce­boo­kin kaut­ta ja sit­ten heil­tä, jot­ka ovat ol­leet mei­dän kei­kal­lam­me ja ker­to­neet sii­tä eteen­päin. Mei­dän so­me­ka­na­vat kan­nat­taa­kin ot­taa seu­ran­taan.

– Al­ku­vuo­si on yleen­sä ai­ka hil­jai­nen, kesä ja syk­sy taas vilk­kaim­mat. Yk­si­tyis­ti­lai­suuk­sien li­säk­si mei­tä nä­kee esi­mer­kik­si ke­sä­ta­pah­tu­mis­sa, nuo­ri­so­seu­roil­la, ra­vin­to­lois­sa sekä il­mais­kon­ser­teis­sa­kin. Pää­si­äi­se­nä suun­taam­me esiin­ty­mään Irish Pub Dan­ny Boy -ra­vin­to­laan Sei­nä­jo­el­le.

– Tänä ke­sä­nä mei­tä ei näh­dä Su­nin­sal­mi Soi -ta­pah­tu­mas­sa. Olim­me siel­lä vii­me ke­sä­nä ja siel­lä on ai­na hyvä tun­nel­ma.

Vesisateessa Soinissa

Bän­di keik­kai­lee noin 150 ki­lo­met­rin sä­teel­lä Leh­ti­mä­el­tä, mut­ta kau­em­mak­si­kin läh­te­mi­nen ei ole ko­ko­naan pois sul­jet­tua – ai­na kan­nat­taa ky­syä. Ku­lu­neet keik­ka­vuo­det ovat kar­tut­ta­neet mo­nen­lai­sia muis­to­ja.

– Ker­ran olim­me soit­ta­mas­sa Kos­ku­el­la su­ku­juh­lis­sa, siel­lä van­hin tans­si­lat­ti­al­la jo­ran­nut oli sa­ta­vuo­ti­as ja nuo­rim­mat pie­niä lap­sia. Vaik­ka vä­keä ei ol­lut ihan hur­jaa mää­rää, niin se vä­li­tön tun­nel­ma jäi mie­leen.

– Iso vä­ki­mää­rä kyl­lä nos­taa tun­nel­maa fes­ta­ri­tun­nel­mak­si, mut­ta pie­nis­sä ta­pah­tu­mis­sa on oma tun­nel­man­sa myös. Ai­na soi­te­taan keik­ka lop­puun, vaik­ka oli­si vain yk­si kuu­li­ja. Kun soi­tim­me Soi­nin kruu­nu­häis­sä, niin vet­tä sa­toi koko ajan. Sil­ti muu­ta­mat sin­nik­käät kuu­li­jat tans­si­vat koko il­lan ja pyy­si­vät jopa li­sää, kun olim­me lo­pet­te­le­mas­sa keik­kaa.

– Vii­me ke­sä­nä jam­mai­lim­me täs­sä mei­dän ko­ti­pi­hal­lam­me Pe­rä­ky­läs­sä. Tes­tai­lim­me ää­nen­tois­to­ja ja uut­ta esiin­ty­mis­la­vaa, Tai­ja ker­too.

Hyvä yhteishenki kantaa

Bän­din ää­nen­tois­to­lait­teet, mik­saa­ja ja esiin­ty­mis­la­va ovat myös vuok­rat­ta­vis­sa, ää­nen­tois­to­lait­tei­ta löy­tyy mo­nen ko­koi­seen ti­laan, niin si­säl­le kuin ulos­kin. Mar­ko ja Alek­si lu­paa­vat tul­la pai­kan pääl­le lait­ta­maan kai­ken val­miik­si.

– Ää­nen­tois­to­lait­teet ovat mei­dän yh­tei­siä ja nii­tä on voi­nut vuok­ra­ta vii­me vuo­des­ta läh­tien. Mik­se­riin saim­me avus­tus­ta kult­tuu­ri­ra­has­tol­ta, mut­ta rum­mut, ki­ta­ra ja bas­so ovat kun­kin hen­ki­lö­koh­tai­sia soit­ti­mia.

– Ja kei­koil­le hu­rau­tam­me Oja­lan Per­tin pa­ket­ti­au­tol­la.

Mut­ta mi­ten bän­di on py­sy­nyt ka­sas­sa kaik­ki nämä vuo­det il­man sen suu­rem­pia on­gel­mia?

– Meil­lä on hyvä hen­ki. Jos­kus viik­ko­har­joi­tuk­set me­ne­vät hö­pö­tel­les­sä ja ve­de­tään vain muu­ta­ma bii­si ja jos­kus taas har­joi­tel­laan ihan to­sis­saan. Ja mu­siik­ki­vi­deo on ol­lut te­keil­lä jo vuo­sia – eh­kä se nä­kee päi­vän­va­lon bän­din täyt­tä­es­sä kym­me­nen vuot­ta, bän­di­läi­set poh­ti­vat.