Juhannus on ihan ovella. Kirkossa juhannus ei valitettavasti ole kovin suosittu pyhä, vaikka silloin takuuvarmasti saa laulaa sen Suvivirren, jos se on tältä kesältä vielä laulamatta.
Suomalaiset viettävät juhannusta mieluummin maallisena keskikesän juhlana mökkeillen, juhlien ja matkaillen (eikä siinä mitään pahaa), kuin kirkollisena juhlapyhänä Johannes Kastajan elämää muistellen ja toisaalta luonnosta ja kaikesta kauniista Luojaa kiittäen. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, että juhannuksena yötä päivää liehuva sinivalkoinen Suomen lippu on ristilippu.
Tällä viikolla olen saanut laulattaa ihmisiä niin torilla, kuin palvelutaloissakin. Sää olisi voinut olla kesäisempikin, mutta se otetaan vastaan, mitä Luoja antaa. ”Hän säät ja ilmat säätää…”, lauletaan virressä 462. Kesä on hyvää aikaa kokoontua yhteen hyvän musiikin ja yhteislaulun merkeissä. Ähtärin seurakunnassa on luvassa vielä useampi musiikkitilaisuus kesän aikana, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin.
Eino Leinon päivänä 6.7. matkailualueen kappelissa kuullaan Runonaisten lausumia runoja sekä musiikkia niiden ohessa. Tilaisuus kerää joka kesä kappelin ääriään myöten täyteen, eikä suotta. Luojan antamat lahjat on tarkoitettu käytettäväksi, ja sen aistii Runonaisten lausunnasta sekä ajatuksella mietitystä musiikista.
Heinäkuun lopulla 29.7. lauletaan Suvilinnun lauluvihkoista yhteislauluja Myllymäen pirtillä klo 18 alkaen. Paikka on minulle suhteellisen tuoreena Ähtärin kanttorina aivan uusi, joten minulla on nyt hyvä tilaisuus tutustua paremmin Myllymäkisiin. Olen jo oppinut sen, että Myllymäkinen ei ole Ähtäristä, vaan Myllymäeltä. Tämä kertoo jotakin yhteisöllisyydestä ja kotiseuturakkaudesta, joka minua vastaan varmasti tulvahtaa Pirtillä.
Vielä elokuussa saadaan laulella yhdessä Kellomäen talossa sunnuntaina 17.8. klo 14. Säestyksestä huolehtii bändi yhdessä minun kanssani. Luvassa on virsiä perinteisestä poikkeavalla, reippaalla säestyksellä. Viime vuonna kokoonnuimme ensimmäistä kertaa Kellomäen taloon laulamaan ja ilta oli menestys. Talo täyttyi viimeistä paikkaa myöten ja tunnelma oli mukava. Miksipä ei hyväksi havaittua perinnettä jatkettaisi?
Olet lämpimästi tervetullut osallistumaan vaikka kaikkiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin! Kynnys on matalalla, jos sitä on ollenkaan.
Maarit Hosionaho
Ähtärin seurakunnan kanttori