Kal­le Jär­ve­lä

Soi­nin kirk­ko­kuo­ro tu­lee toi­mi­neek­si tänä vuon­na täy­det sata vuot­ta. Kuo­ron 100-vuo­tis­juh­la­vuo­den toi­min­taa on jo alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu ja kaik­ki hui­pen­tuu 8. lo­ka­kuu­ta to­teu­tet­ta­vaan 100-vuo­tis­juh­laan Soi­nin kir­kos­sa ja seu­ra­kun­ta­ta­lol­la. Kuo­ro kut­suu ja toi­voo saa­van­sa juh­laan mu­kaan en­ti­siä joh­ta­ji­aan sekä tie­tys­ti en­ti­siä lau­la­ji­aan isol­la jou­kol­la.

Kuo­ros­sa on täl­lä het­kel­lä tu­si­nan ver­ran lau­la­jia ja mu­kaan mah­tuu myös uu­sia kuo­ro­lai­sia. Kuo­ro har­joit­te­lee seu­ra­kun­ta­ta­lol­la tors­tai-il­tai­sin klo 18.00–19.30. Kuo­ron­joh­ta­ja­na toi­mii Soi­nin seu­ra­kun­nan kant­to­ri Klaus Hildén.

– Oh­jel­mis­tos­sa meil­lä on kirk­ko­vuo­den eri tee­moi­hin liit­ty­vää hen­gel­lis­tä kuo­ro­lau­lua. Täl­lä het­kel­lä har­joit­te­lem­me pää­si­säi­sen ajan ta­pah­tu­miin. Kuo­ron teh­tä­vä­nä on avus­taa ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa ja tu­kea seu­ra­kun­ta­lau­lua, ker­too Hildén.  

Suun­ni­tel­mis­sa on to­teut­taa hie­no hen­gel­li­sen kuo­ro­mu­sii­kin päi­vä, jo­hon kuu­luu juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­lus, ruo­kai­lu ja il­ta­päi­vän tai il­lan juh­la­kon­sert­ti. En­tis­ten joh­ta­jien ja kuo­ro­lais­ten li­säk­si ti­lai­suu­teen kut­su­taan naa­pu­ri­seu­ra­kun­tien kirk­ko­kuo­ro­ja.

Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa on mo­ni­puo­lis­ta mu­siik­ki­toi­min­taa, sil­lä kirk­ko­kuo­ron li­säk­si seu­ra­kun­nas­sa toi­mii Os­si Mäki-Rei­nin ve­tä­mä gos­pel­kuo­ro ja Jen­ni Vä­hä­soi­nin luot­saa­ma lap­si­kuo­ro. Oman am­mat­ti­mai­sen li­sän­sä tuo ai­van kir­kon vie­res­sä, van­has­sa pap­pi­las­sa asu­va duo Eve&Os­si, joka esiin­tyy usein seu­ra­kun­nan ti­lai­suuk­sis­sa.  

Historiaa tiivistetysti

 Soi­nin Kirk­ko­kuo­ro ry:n pu­heen­joh­ta­jan Han­nu Leh­to­sen kuo­ron 90-vuo­tis­juh­laan ke­rää­män his­to­ri­a­tie­don mu­kaan Soi­nin Kirk­ko­kuo­ron toi­min­nan kat­so­taan al­ka­neen vuon­na 1926. Soi­nin Kirk­ko­kuo­ron toi­min­nan kat­so­taan al­ka­neen vuon­na 1926. Kirk­ko­kuo­ron al­ku­vai­heis­ta ei ole ko­vin pal­jon tie­toa, ei­kä seu­ra­kun­nan ar­kis­tos­ta ei ole löy­ty­nyt mi­tään tie­to­ja kirk­ko­kuo­ron ai­van en­sim­mäi­sis­tä vai­heis­ta.

Kirk­ko­her­ro­jen kat­sauk­sis­sa kirk­ko­kuo­ro esiin­tyy vas­ta 1940-lu­vul­la. Kant­to­ri­na oli vuo­si­na 1926–1928 Al­lan Kals­ke. Kirk­ko­her­ra­na oli seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­nen kirk­ko­her­ra Mat­ti Haa­ta­ja, joka kuo­li 1927. Kirk­ko­kuo­ron pe­rus­ta­mi­nen osuu yh­teen Kals­keen tu­lon kans­sa, jo­ten olet­taa so­pii, et­tä kuo­ro­toi­min­ta käyn­nis­tyi Kals­keen toi­mes­ta. Kals­ke oli kant­to­ri­na vain ly­hy­en ai­kaa.

Vuon­na 1928 kant­to­rik­si tuli Alek­san­te­ri Laak­so, joka oli vi­ras­sa vuo­teen 1944. Hä­nen jäl­keen­sä vir­kaan tuli Ei­no Toi­vo­nen vuo­teen 1966 saak­ka. Hä­nen jäl­keen­sä Erk­ki Muu­mä­ki, sit­ten Las­si Ant­ti­la, Lii­si Män­ty­lä ja Syl­vi Lem­pi­nen. 2009–2023 kant­to­ri­na oli Maa­rit Ho­si­o­na­ho ja vuo­den 2024 lo­pul­ta al­ka­en Klaus Hildén. Kuo­ron joh­ta­ji­na ovat toi­mi­neet myös Lam­pi Räi­sä­nen ja Im­pi Pynt­tä­ri.

Kirk­ko­kuo­ron en­sim­mäis­tä päi­vä­kir­jaa alet­tiin pi­tää vuon­na 1937 kant­to­ri A. Laak­son toi­mes­ta. Päi­vä­kir­jan alus­sa sa­no­taan: "Muis­tiin­pa­no­mer­kin­tö­jä kuo­ro­toi­min­nas­ta alet­tiin kir­joit­ta­maan mar­ras­kuul­la 1937 kirk­ko­lau­la­jais­ten jäl­keen". Kirk­ko­lau­la­jai­sis­sa oli tuol­loin mu­ka­na 70 lau­la­jaa.

Soi­nin kirk­ko­kuo­ron toi­min­ta la­maan­tui so­ta­vuon­na 1939. Vuo­del­ta 1939 ei to­de­ta pal­jon muu­ta kuin et­tä ”ad­vent­ti­na lau­let­tiin Hoo­si­an­na pie­nen­ty­nein voi­min”. Hoo­si­an­nan lau­la­mi­nen ad­vent­ti­na on ol­lut kirk­ko­kuo­ron yk­si van­ha pe­rin­ne. Kuo­ro­toi­min­ta jäi mies­ten ol­les­sa ”siel­lä jos­sa­kin”. Jat­ko­so­dan syt­ty­mi­sen vuon­na 1941 kuo­ron joh­ta­ja to­te­aa: ”olin it­se­kin siel­lä jos­sa­kin, jo­ten kuo­ro­toi­min­taa ei ol­lut ol­len­kaan”. Vuon­na 1942 ti­la­päi­nen kuo­ro lau­loi Ad­vent­ti­na Hoo­si­an­nan. Kirk­ko­kuo­ron liek­ki oli hy­vin pie­ni, mut­ta se oli sit­ten­kin ole­mas­sa. Vuo­del­ta 1943 ker­ro­taan, et­tä hau­taus­maan vih­ki­äis­juh­lan ta­kia el­pyi kuo­ro­toi­min­ta ke­säl­lä.

 Soi­nin kirk­ko­kuo­ro on teh­nyt kol­me tal­len­net­ta, jois­ta kak­si CD-ka­set­tia syn­tyi Las­si Ant­ti­lan toi­mies­sa kant­to­ri­na ja vii­mei­sin CD-levy vuon­na 2014 Maa­rit Ho­si­o­na­hon ol­les­sa kant­to­ri.

 Kuorolaulu yhdistää

 Kuo­ro­lau­lul­la on pal­jon po­si­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Mu­siik­ki hoi­taa pait­si kuu­li­jaa, niin lau­la­jaa. Kuo­ro­lau­lun on to­det­tu pa­ran­ta­van muis­tia ja esiin­ty­mi­set sekä har­joit­te­lu ovat mu­ka­va so­si­aa­li­nen ta­pah­tu­ma.

Klaus Hildé­nin ko­ko­a­man tie­don mu­kaan Suo­mes­sa toi­mii noin 3500 kuo­roa, jois­sa yh­teen­sä noin 268 000 lau­la­jaa. Täs­sä on var­maan yn­nät­ty­nä kaik­kien kuo­ro­jen jä­se­net, mut­ta toi­saal­ta moni lau­la­ja lau­laa vii­koit­tain kah­des­sa, tai jopa kuu­des­sa eri kuo­ros­sa.

Suo­men van­hin kuo­ro on Aka­de­mis­ka Sång­fö­re­nin­gen, pe­rus­tet­tu 1838, Suo­men van­hin se­ka­kuo­ro on Hel­sin­gin Evan­ke­li­nen Kuo­ro, pe­rus­tet­tu 1883 ja Suo­men van­hin kirk­ko­kuo­ro on Kal­li­on Kan­taat­ti­kuo­ro, pe­rus­tet­tu 1911. Soi­nin Kirk­ko­kuo­ro on pe­rus­tet­tu 1926, jo­ten se ei jää pal­joa van­him­mas­ta kirk­ko­kuo­ros­ta.