Sir­pa Tee­ri­mä­ki

Yrit­tä­jyys on muu­tok­siin so­peu­tu­mis­ta ja haas­tei­siin vas­taa­mis­ta. Täl­le tiel­le 40 vuot­ta sit­ten aset­tu­nut Ilk­ka Kyt­tä ei alun pe­rin ol­lut aja­tel­lut yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä ja to­te­aa sen ol­leen lä­hin­nä sat­tu­maa.

Asia sai al­kun­sa Jy­väs­ky­läs­sä 12.10.1985 eli sa­ma­na vuon­na, jol­loin Ilk­ka suo­rit­ti fy­si­o­te­ra­peu­tin tut­kin­non. Yri­tys­kump­pa­ni­na Jy­väs­ky­läs­sä oli aluk­si niin ikään äh­tä­ri­läi­nen Timo Luo­ma­ran­ta, jon­ka kans­sa hän ava­si toi­sen yri­tyk­sen Äh­tä­riin. Myö­hem­min tämä yri­tys jäi Il­kal­le.

– Sil­loin oli fy­si­o­te­ra­peu­teis­ta huu­ta­va pula. Kun sain opis­ke­lu­pai­kan, ky­syt­tiin tu­len­ko töi­hin, kun val­mis­tun. Sil­loin sai va­li­ta mi­hin me­nee ja mi­hin suun­tau­tuu. Olen val­mis­tu­nut läm­pö­pak­kaus/hie­ron­ta-ai­ka­na, Ilk­ka nau­rah­taa.

Fy­si­o­te­ra­pia on muut­tu­nut pal­jon ajan ku­lu­es­sa ja vuo­si­kym­me­niin mah­tuu lu­kui­sia lä­pi­käy­ty­jä kou­lu­tuk­sia. Il­kan osal­ta tär­keim­pä­nä näis­tä pit­kä ala­raa­ja­puo­len kou­lu­tus, jota hän kävi vuo­den ajan vai­mon­sa An­nen kans­sa Tu­rus­sa.

– Fy­si­o­te­ra­pia on muut­tu­nut pal­jol­ti kun­tou­tu­mi­sek­si, jon­ka joh­dos­ta lai­toim­me Sa­lin­kin pys­tyyn, Ilk­ka ker­too. Kun­to­sa­li- ja lii­kun­ta­ti­la Sali tu­kee koko yri­tyk­sen toi­min­taa.

– Pal­jon käym­me asi­ak­kai­den kans­sa Sa­lil­la ja oma­toi­mi­nen, kont­rol­loi­va fy­si­o­te­ra­pia jat­kuu siel­lä.

– Leik­kaus­tek­nii­kat ovat muut­tu­neet, avo­leik­kauk­sis­ta siir­ryt­ty tä­hys­tyk­siin ja toi­pu­mi­sa­jan muut­tu­neet sen myö­tä. Suu­rim­pa­na muu­tok­se­na eh­kä se, et­tä lonk­ka­hoi­to­ja on vä­hem­män kos­ka ne lei­ka­taan niin äk­kiä. Leik­kauk­sia teh­dään päi­vä­ki­rur­gi­as­sa ja kun­touk­sen al­ka­mi­nen on eri­lais­ta. Osas­sa on kon­ser­va­tii­vi­nen hoi­to eli vam­maa ei lei­ka­ta, vaan se hoi­de­taan kip­si­hoi­dol­la ja fy­si­o­te­ra­pi­al­la. Tämä on vaih­to­eh­to leik­kauk­sel­le.

Il­kan asi­ak­kai­na oli yrit­tä­jyy­den al­ku­tai­pa­leel­la pal­jon so­tain­va­li­de­ja ja työ­i­käi­siä. Hän toi­mi myös pai­kal­lis­ten so­tain­va­li­dien yh­dis­tyk­sen kaut­ta hei­dän asi­ain­hoi­ta­ja­naan kah­dek­san vuo­den ajan. Ko­ro­nan jäl­keen ikään­ty­neem­pää asi­a­kas­kun­taa ei ole niin pal­joa ha­keu­tu­nut hoi­toi­hin. Muu­ten sii­tä­kin haas­ta­vas­ta ajan­jak­sos­ta sel­vit­tiin kui­ten­kin hy­vin.

 Omatoimisuutta fysioterapiaan hakeutumisessa

Po­si­tii­vis­ta asi­ak­kai­den nä­kö­kul­mas­ta on tä­nään se, et­tä Kela kor­vaa fy­si­o­te­ra­pi­an nel­jä ker­taa ka­len­te­ri­vuo­des­sa il­man lää­kä­ril­lä käyn­tiä.

– Ai­kai­sem­min piti ol­la lä­he­te, nyt sitä ei tar­vi­ta. Tuki- ja lii­kun­ta­e­li­na­si­ois­sa tu­li­si enem­män miet­tiä, men­nä­kö lää­kä­riin vai oman paik­ka­kun­nan fy­si­o­te­ra­peu­til­le ja lää­kä­ril­le vas­ta tar­vit­ta­es­sa sen jäl­keen. Paik­ka­kun­nal­la on vie­lä kui­ten­kin fy­si­o­te­ra­pi­a­pal­ve­lua, Ilk­ka muis­tut­taa.

Il­kan eri­koi­sa­laa on ala­raa­ja­kun­tou­tus laa­jal­ta alu­eel­ta. Tu­ki­poh­jal­lis­ten te­ke­mi­ses­tä hä­nel­lä on vank­ka ko­ke­mus, sil­lä poh­jal­li­sia on val­mis­tu­nut usei­ta tu­han­sia vuo­des­ta 2001 läh­tien. 

 Vakiintunutta toimintaa

Yri­tyk­sen toi­min­ta on va­kiin­tu­nut Äh­tä­ris­sä mis­tä kii­tos asi­ak­kail­le.

– Ai­ka pal­jon on va­ki­tui­sia asi­ak­kai­ta, jopa sel­lai­sia, jot­ka ovat käy­neet meil­lä ihan alus­ta läh­tien ti­lo­jen ol­les­sa Kan­tak­rou­vin ylä­ker­ras­sa.

– Em­me ole laa­jen­ta­neet toi­min­taa, vaan toi­min­ta on laa­jen­tu­nut, Ilk­ka to­te­aa. Äh­tä­rin Fy­sio-kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­lee täl­lä het­kel­lä yrit­tä­jä­pa­rin li­säk­si yk­si va­ki­tui­nen työn­te­ki­jä sekä osa-ai­kai­sia te­ki­jöi­tä tar­peen mu­kaan.

– On ol­lut on­ni saa­da työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka ha­lu­a­vat ke­hit­tyä ja ovat tuo­neet vaih­te­lua ja mo­nen­lais­ta po­si­tii­vis­ta yri­tyk­seen. Olem­me kan­nus­ta­neet hei­tä pä­te­vöi­ty­mään li­sää ja kaik­ki ovat kou­lut­tau­tu­neet pit­käl­le. Mi­kä­li he ovat vaih­ta­neet mui­hin teh­tä­viin, olem­me saa­neet edel­leen apua kii­ree­seen.

Ky­syt­tä­es­sä mikä yrit­tä­jyy­des­sä ja fy­si­o­te­ra­peu­tin am­ma­tis­sa on pa­ras­ta, to­te­aa Ilk­ka ko­ko­nai­suu­te­na pal­kit­se­vin­ta ole­van tyy­ty­väi­set asi­ak­kaat. Alan vaih­dos ei ole tul­lut mie­leen.

– Kai täs­tä työs­tä on ty­kän­nyt, kun on sitä näin­kin kau­an jo teh­nyt.

Va­paa-ajal­laan pit­kän­lin­jan yrit­tä­jä har­ras­taa gol­fia, jää­kiek­koa, met­sä­hom­mia ja ka­las­tus­ta. Täy­del­li­ses­ti pään nol­laa työ­a­si­ois­ta brid­ge.

Tu­le­vai­suu­den toi­vee­na on yri­tyk­sen toi­min­nan jat­ku­mi­nen sii­nä vai­hees­sa, kun it­sel­le tu­lee halu hel­lit­tää. Tä­män ai­ka ei ole kui­ten­kaan vie­lä, vir­taa mie­hes­sä riit­tää edel­leen.