Stina Sa­ras­te

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten käyn­nis­tet­tiin Nie­mis­ve­den ja Pe­mun en­nal­lis­ta­mis­han­ke. Vuon­na 2023 Nie­mis­ve­den osa­kas­kun­ta ra­ken­nut­ti poh­ja­pa­don Nie­mis­jo­en suul­le, jon­ka an­si­os­ta kes­ki­ve­den pin­taa jär­ves­sä saa­tiin nos­tet­tua 10 cm.

Nyt sa­maan en­nal­lis­ta­mis­hank­kee­seen kuu­lu­va­na ra­ken­nu­tet­tiin sil­ta Raa­ti­kan kan­nak­sel­le. Sil­lan ra­ken­ta­mi­seen saa­tiin lupa ni­me­no­maan sen ta­kia, et­tä alun pe­rin koh­ta on ol­lut avoin ei­kä kan­nas­ta ol­lut.

– Vuo­teen 1958 as­ti kan­nak­sen koh­dal­la vesi pää­si vir­taa­maan läpi. Sil­loin tä­hän alet­tiin aja­maan ki­viä, hiek­kaa ja maa­ta. Pik­ku­hil­jaa tä­hän val­mis­tui lo­pul­ta tie. Sitä en­nen kul­ku Raa­tik­ka­saa­reen ta­pah­tui jää­tei­tä pit­kin tai ve­sis­tön yli, ker­too osa­kas­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Tee­mu Kil­po­nen.

Raa­tik­ka­saa­reen on ai­koi­naan men­nyt Van­han sal­men yli sil­ta, jon­ka ve­nä­läi­set ra­ken­nut­ti­vat en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na, kun alu­eel­le teh­tiin lin­noi­tus­töi­tä sak­sa­lais­ten hyök­käyk­sen tor­ju­mi­sek­si. Tuo sil­ta rap­peu­tui kui­ten­kin jo var­hain huol­lon puut­teen ta­kia.

Kan­nak­sen tie teh­tiin 50-lu­vul­la il­man lu­paa ja se on es­tä­nyt ve­den­vir­tauk­set sekä ka­lo­jen ja ra­pu­jen liik­ku­mi­sen jär­vien vä­lil­lä. Kan­nak­sen myö­tä Pe­mun puo­li jär­ves­tä jäi sei­so­van ve­den alu­eek­si. Kun vie­lä tur­ve­soil­ta pää­si va­lu­maan tur­ve­peh­kua jär­viin jo­kia pit­kin, muut­tui vesi ai­em­paa tum­mem­mak­si.

– Kun kan­nas on taas sil­lan myö­tä au­ki, saa vir­taus ai­kaan sen, et­tä poh­jal­la ole­va tur­ve­peh­ku läh­tee liik­keel­le ja ve­sis­tö puh­dis­tuu.

Apu­ra­haa sil­lan ra­ken­ta­mi­seen saa­tiin ELY-kes­kuk­sel­ta, jon­ka li­säk­si Nie­mis­ve­den osa­kas­kun­ta on pa­nos­ta­nut hank­keen to­teut­ta­mi­sek­si mer­kit­tä­viä sum­mia ra­haa ja pal­jon tal­koo­tun­te­ja. Kil­po­sen mu­kaan nyt oli­si vie­lä tar­koi­tus ke­rä­tä osa­kas­kun­nan jä­se­nil­tä va­paa­eh­toi­sia mak­su­ja, jot­ta ku­lu­ja saa­tai­siin ka­tet­tua.

 Nopeaa toimintaa

 Alun pe­rin ai­ko­muk­se­na oli lait­taa kan­nak­sel­le rum­pu­put­ket, mut­ta maa­no­mis­ta­jien ja käyt­tä­jien ko­ke­muk­set rum­pu­put­kis­ta oli­vat huo­not, sil­lä ne me­ne­vät hel­pos­ti tuk­koon.

– Saim­me alu­e­hal­lin­to­vi­ras­tol­ta/ELY:n val­von­ta­vi­ra­no­mai­sel­ta lu­van puit­teis­sa muut­taa ne sil­ta­ra­ken­teek­si, jot­ta ve­den­kier­to saa­tai­siin var­mem­min toi­mi­vak­si.

Sil­ta val­mis­tui hy­vin no­pe­al­la ai­ka­tau­lul­la olo­suh­tei­den pa­kos­ta. Urak­ka al­koi maa­nan­tai­aa­mu­na 1. syys­kuu­ta ja päät­tyi sa­man vii­kon per­jan­tai-il­ta­päi­vä­nä.

Tämä oli sillan tilanne tiistaina, päivä rakentamisen aloituksen jälkeen.

Stina Saraste

– Mök­ki­läis­ten kans­sa urak­ka ai­heut­ti pien­tä kes­kus­te­lua, sil­lä Raa­tik­ka­saa­ren oli ol­ta­va tyh­jil­lään vii­kon ver­ran pe­las­tus­vi­ra­no­mais­ten mää­räyk­ses­tä, kos­ka pe­las­tu­sa­jo­neu­vot ei­vät oli­si pääs­seet työ­maan läpi kul­ke­maan. Kii­tok­sia ym­mär­tä­myk­ses­tä.

Sil­lan no­pe­an ra­ken­ta­mi­sen mah­dol­lis­ti sii­nä käy­te­tyt be­to­ni­lee­got, joi­ta ei tar­vin­nut va­laa pai­kan pääl­lä vaan ne va­let­tiin Lep­pä­sen Se­ment­ti­va­li­mol­la Soi­nis­sa, jos­ta ne kul­je­tet­tiin sil­ta­työ­maal­le.

Käy­te­tyt lee­got ovat kui­tu­be­to­nia, jo­hon on se­koi­tet­tu vah­vis­ta­via te­räs- tai muo­vi­kui­tu­ja, joil­la on kor­vat­tu pe­rin­tei­nen te­räk­si­nen rau­doi­tus. Kui­tu­be­to­ni on eri­tyi­sen ko­vaa ja kes­tä­vää, so­pien sil­ta­ra­ken­teek­si mai­ni­os­ti.

Sil­lan pys­ty­tyk­ses­tä vas­ta­si Vii­ni­kan Kone Oy ja me­tal­li­ma­te­ri­aa­lit oli han­kit­tu Rii­hon Te­räs­vä­li­tyk­sel­tä Tuu­ris­ta.

Raa­ti­kan ui­ma­ran­ta on ke­säi­sin hy­vin suo­sit­tu laa­joi­ne hiek­ka­ran­toi­neen ja on­pa sitä ti­tu­lee­rat­tu myös Äh­tä­rin Ri­vie­rak­si. Sil­lan ra­ken­ta­mi­sen myö­tä ui­ma­reil­le on tie­dos­sa iloi­sia uu­ti­sia, sil­lä pa­rem­man vir­tauk­sen an­si­os­ta vesi py­syy puh­taam­pa­na.

Sil­ta on suun­ni­tel­tu niin, et­tä sen ali on mah­dol­lis­ta men­nä ka­noo­til­la tai pie­nel­lä ve­neel­lä ve­den ol­les­sa nor­maa­lil­la kor­keu­del­la, ku­ten ju­han­nuk­sen ai­kaan.

– Heti jäi­den läh­dön jäl­keen ve­det voi­vat ol­la vie­lä lii­an kor­ke­al­la, toi­vot­ta­vas­ti ei lop­pu­ke­säs­tä puo­les­taan lii­an ma­ta­lal­la.

Kan­nak­sen avaa­mi­sen tar­koi­tus on en­nal­lis­taa jär­vien yh­teys sekä pa­ran­taa ka­lo­jen ja ra­pu­jen eli­no­lo­suh­tei­ta ja mah­dol­lis­taa liik­ku­mi­nen. Kos­ka jär­vi on hy­vin­kin rau­ta­pi­toi­nen, ei sii­nä ole viih­ty­neet kuin suu­ret ra­vut.

– Olem­me poh­ti­neet kal­kin li­säys­tä Nie­mis­jo­en suul­le, jos­ta se siir­tyi­si jär­veen, jol­loin ra­vut pär­jäi­si­vät pa­rem­min. Tar­koi­tuk­se­na on li­sä­tä kalk­ki­so­raa myös sil­lan alit­ta­vaan uo­maan, jol­loin sen vai­ku­tus ulot­tuu te­hok­kaas­ti mo­lem­piin jär­viin.