Stina Saraste
Silmälasikarhu Tao saapui Ähtärin eläinpuistoon kesäkuun alussa. Nyt Tao on päässyt rauhassa tutustumaan uuteen kotiinsa ja tietynlaisia rutiinejakin on jo alkanut muodostua.
Joka aamu hoitajat tulevat ennen kymmentä siivoamaan Luontotalon sisätarhaa, jolloin Taon on siksi aikaa mentävä joko hoitotiloihin tai ulkotarhaan, kumpi vain onnistuu sillä hetkellä helpommin. Siivouksen jälkeen sisätarhaan jätetään Taolle ruokaa.
Välillä sisätarhan siivous saattaa kestää pidempään, jolloin Taolle piilotetaan herkkuja ulkotarhaan. Taon mielestä parhaita herkkuja ovat hedelmät ja pähkinät, joista karhun luontainen ruokavaliokin koostuu.
– Se on yleensä päivän aloitus, eli herkkuja ulos kun on hyvä ilma. Tao tykkää muutenkin olla paljon ulkona, toteaa eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski.
Tao on nykyään kova kiipeilemään ja alun varovainen tutkiskelu on korvautunut reippaalla könyämisellä puun latvaan. Myös erilaiset kiipeilytasot ovat Taolle mieleen, kunhan niiden kestävyys oli ensin sen toimesta tutkittu tarkasti läpi ja todettu turvalliseksi.
– Luonteeltaan Tao on rauhallinen ja aika varovainenkin, ei suin päin säntäile vaan tutkii verrattain harkitsevastikin.
Onneksi tarhassa on hyvät kiipeilymahdollisuudet, sillä silmälasikarhut ovat luontaisia kiipelijöitä. Niiden luonnollinen elinympäristö on Andien vuoristoissa, joten kovin tasaiseen maahan ne eivät ole tottuneet.
Tao touhuilee päivät pitkälti ulkona, ja hoitajat tuovat iltapäivällä iltapalaa. Noin viiden aikaan Taolle on vakiintunut päiväuniaika, jolloin se siirtyy sisätiloihin nukkumaan.
Kohta me ihmiset siirrymme noudattamaan talviaikaa, ja eläinpuistossa odotetaankin, miten talven pimeys vaikuttaa Taon rytmeihin. Todennäköisesti Suomen kesän valoisuus on kuitenkin ollut Taolle ihmeellisempää kuin tulevan talven pimeys.
Uusia virikkeitä
Taolle on lähiaikoina tulossa kaksi karhukaveria. Tällä hetkellä tuontiluvat on lähetetty ja päivämääriä sovitaan Ranskan tullin ja rajaeläinlääkärin kanssa.
– Briteistä tulevan karhun pitää käydä rajaeläinlääkärin tarkastus ja tullaus ensimmäisessä paikassa saapuessaan EU-alueelle, eli Ranskassa. Karhun tuonti on hidastunut siitä syystä, ettei Britannia kuulu EU:hun. Lisäksi yleisimmille eläimille on valmiit lupapaperit, mutta näille erikoisille niitä ei ole, joten selvittely vaatii viranomaisilta enemmän aikaa.
Luonnossa silmälasikarhut ovat yksineläjiä, mutta Haapakoski uskoo Taon tulevan hyvin toimeen kahden muun karhun kanssa.
– Tao eli aikaisemmin emonsa ja lauman kanssa safaripuistossa, jossa oli iso aidattu tarha, josta oli rajattu sähkölangoilla pienempiä osia. Samassa isossa tarhassa oli mustakarhuja, susia sekä muita eläimiä. Tao oli pienenä kaivautunut lankojen alta ja mennyt leikkimään mustakarhujen ja muiden kanssa. Eli on tutustunut toisiin lajeihin ja tulee varmasti toimeen tulevien kavereidensa kanssa, Haapakoski naurahtaa.
Laumassa tulee todennäköisesti muodostumaan jonkinlainen hierarkia, ja Britanniasta tuleva karhu saattaa ottaa lauman johtajuuden luonnollisesti olleessaan vuoden vanhempi ja hieman isompi kuin Tao ja toinen ranskalainen karhu.
– Toiset karhut laitetaan tullessaan yhdessä samalle puolelle tarhaa, sillä ne ovat jo kuljetuksessa tutustuneet toisiinsa ollessaan vierekkäisissä kuljetushäkeissä.
Sisätarhan toisella puolella on käynnissä uudistukset, joissa sinne lisätään karhukolmikolle kiipeilymahdollisuuksia sekä pieni tunnelimainen pesä.
– Emme tiedä miten karhut tulevat reagoimaan talveen, joten sisätiloista pitää tehdä mahdollisimman virikkeelliset. Jos karhut eivät viihdykään lumessa, tulevat niille muuten pitkät talvikuukaudet. Uskoisin niiden kuitenkin ulkoilevan talvella jonkin verran.
Tässä rakentuu karhukolmikolle pesäpaikka.