Sirpa Teerimäki
Metsänhoitoyhdistykset toimivat apuna ja tukena kaikissa metsien hoitoon ja hakkuisiin liittyvissä asioissa. Jäsenyyden kautta hoituu myös edunvalvonta, jolla taataan se, että metsänomistajien ääni kuuluu metsäasioita koskevassa päätöksenteossa.
Yhdistyksen valtuuston puheenjohtaja Esa Eloranta kertoo metsänhoitoyhdistyksen alueella olevan vähän yli 3000 metsänomistajaa, joista jäseniä 1800 kpl. Keskimääräinen koko jäsenten metsätiloilla on noin 40 hehtaaria. Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen toimistot sijaitsevat Alajärvellä, Lehtimäellä, Töysässä ja Ähtärissä.
Elorannan mukaan metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen oli ennen lakisääteistä, mutta nykyisin jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Mhy Suomenselän palveluksessa on yhdeksän metsäasiantuntijaa, toiminnanjohtaja sekä toimistonhoitaja.
– Osa metsäasiantuntijoista toimii alueneuvojina yhdistyksen eri toimistojen alueilla. Kolme erityisasiantuntijaa tarjoavat palveluja muun muassa puunkorjuussa, metsäsuunnittelussa, metsäarvioinneissa sekä tie- ja ojitustöissä kaikille metsänomistajille.
Valtuusto päättää yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista ja hallitus vastaa toiminnasta. Vaaleilla valitussa yhdistyksen valtuustossa on 20 jäsentä ja valtuuston valitsema hallitus on kuusihenkinen. Valtuuston puheenjohtaja on mukana hallituksen kokouksissa ja toimii linkkinä valtuuston ja hallituksen välillä.
Etämetsänomistajien määrä kasvanut
Eloranta toteaa etämetsänomistajien määrän lisääntyneen ja vastaavasti omissa metsissä itse tehdyn työn vähentyneen.
– Neuvonnan tarve on muuttunut, koska kaikki eivät tunne metsiään enää kovin hyvin. Omistajilla on myös olla erilaisia tavoitteita metsiensä suhteen. Metsäomistaja voi antaa myös valtakirjan, jolla metsänhoitoyhdistys hoitaa esimerkiksi koko puukaupan tai taimikonhoidon. Tarjousten vertailu voi olla maallikolle vaikeaa. Itsekin käytän kilpailuttamiseen Mhy:n apua. Eloranta huomauttaa.
Puukaupan teko ei ole aivan yksinkertainen asia. Myyjän on hinnan lisäksi tunnettava erilaiset hakkuutavat, puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset. Mikäli metsäpalstat sijaitsevat kaukana omistajista, voidaan asiat hoitaa myös käymättä metsässä. Apuna on silloin jäsenille tarjottava Omametsä- sovellus.
Ammattiapua kysytään eniten puukauppasuunnitelmien tekoon, usein myös metsänhoitoasioihin kuten taimikonhoitoon sekä metsän uudistamiseen. Yhdistyksen kautta saa myös apua metsätilan myyntiasioissa.
Monia haasteita
Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa myös MTK:n jäsenetuja. Metsänomistajilla on tänä päivänä monia haasteita, ja metsänomistajien edunvalvonta on siirtynyt hyvin pitkälti Brysseliin kansainvälisiin EU-piireihin.
Keskustelu hiilinielun romahtamisesta, avohakkuiden lopettamisesta ja metsien monimuotoisuuden vähenemisestä on tuotu voimallisesti esille määrättyjen ryhmien johdosta. Suuret otsikot puhuttavat ja säikäyttävät.
– Tavallinen ihminen täällä metsien keskellä ihmettelee, katsoo ympärilleen nähden yksityismetsissä luonnon monimuotosuutta ja monipuolista metsänkäsittelyä. Avohakkuitakaan ei ole joka paikassa. Ja aina joku metsä jää luonnontilaankin.
– Jos metsä hakataan kerran sadassa vuodessa aukoksi, on siinä ei-aukkoa 99 vuotta. Siemenet tai taimet lähtevät itämään ja kasvamaan jo hakkuuta seuraavana keväänä.
