Elina Suosalo
– Kyllä ensireaktio kesällä 2019 oli kauhistunut. Missään nimessä tuulivoimapuistoa ei voi rakentaa tänne, missä ihmiset asuvat. Olemme muuttaneet tänne, että saamme olla luonnon keskellä ja rauhassa, toteaa Kolunkylällä miehensä Arin kanssa asuva Pirjo Autio.
Kyse on Kimpilamminkankaan tuulivoimapuistosta, joka toteutuessaan toisi tuulimyllyn kahden kilometrin päähän pariskunnan kodista. Puhumattakaan luonnoneläimistä, joita alueella elää.
– Aluksi menimme Ähtärin kaupungintalolle kysymään, että kuinka on mahdollista, että näin massiivista tuulivoima-aluetta suunnitellaan ihmisasutuksen keskelle.
– Siellä meille näytettiin karttaa, jonka pohjalta alue oli valittu rakentamiskohteeksi – kartassa ei näkynyt ainoatakaan asuinrakennusta, vain tyhjää korpea. Heillä oli väärä kartta. Siitä lähtien olemme saaneet taistella hankkeen epäkohtia vastaan, Pirjo huokaisee.
Myllyjen määrä laski
Kimpilamminkankaan tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin rajalla noin yhdeksän kilometrin päässä Soinin keskustasta etelään. Suunnitellusta 16 tuulivoimalasta kuusi sijaitsisi Soinin ja kymmenen Ähtärin puolella. Suunnitellut tuulivoimalat ovat 10 MW, joiden napakorkeus on 200 metriä ja kokonaiskorkeus 300 metriä.
– Aluksi myllyjen määräksi oli suunniteltu 29, mutta määrä väheni 16:een eri viranomaisten lausuntojen jälkeen. Määrä laski alueella olevien luonnoneläinten, kuten kotkan ja metsäpeuran ansiosta. Tuulivoimahankkeen myötä perustimme yhdistyksen Kolun Woima, joka ottaa kantaa ja ajaa asukkaiden etuja. Toki yhdistys tekee muutakin tällä kylällä.
– Yhdistyksellä on mennyt paljon energiaa tuulivoimahankkeen parissa, sillä tuntuu, että kaikissa heiltä annetuissa tiedoissa on jotakin korjattavaa tai huomautettavaa. Kyllä saa olla todella tarkkana heidän antamien tietojen kanssa, Pirjo sanoo.
Kimpilamminkankaan hankkeen tuulimyllyjen suunnitellut sijoituspaikat selviävät Sitowisen kaavakartasta, joka julkaistiin tammikuussa 2025.
Sitowise
Loma-asukkaiden harmina
Tuulivoima-alueen vaikutusten piiriin kuuluu myös loma-asukkaita, jotka asuvat Isojärven rannalla. Järven rannalla on 19 mökkiä ja yksi vakituinen asunto. Järven pohjoispäässä mökin omistava Johanna Korkeaniemi toteaa hankkeen vaikuttavan suureen joukkoon ihmisiä.
– Meidän mökiltämme lähimpään myllyyn olisi 1,5 kilometriä ja kolme myllyistä sijoittuisi 2,1 kilometrin säteelle. Järven pinta vie vaikutukset ja kertaa esimerkiksi melun jokaiselle mökille. Olemme pitkään rakentaneet omaa lomapaikkaa hiljaisuuden keskelle, erämaan rauhaan, Jos hanke toteutuu, on mökkiläisten luonnon rauha ja hiljaisuus lopullisesti menetetty, Johanna sanoo.
Johanna kertoo, ettei yhteistyö konsulttiyhtiön kanssa ole sujunut lähes lainkaan, vaan asianomaisille on tullut tunne, että heidän kantaansa vähätellään.
– Esimerkiksi kotkan ja metsäpeuran kohdalla meitä ei kuunneltu, vaikka meillä oli sekä näköhavaintoja että valokuvia. Luontoselvitys alueelta on tehty vuonna 2019 ja siihen he vetoavat edelleen.
Johannan mukaan uutena asiana on huomioitava, että metsäpeuran suojeluun on Suomessa juuri käynnistetty seitsemän vuotinen LIFEline4Fennicus -hanke, jonka tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. Huomattava EU-tason hanke korostaa metsäpeuran suojelun erityistä merkitystä myös Kimpilamminkankaan tuulivoimahankkeen alueella.
– Kunnan pitäisi ehdottomasti vaatia uusi, ajantasainen luontoselvitys. Jopa Ely on ohjeistanut, että uusi luontoselvitys tulisi tehdä, Johanna toteaa.
– Ehkä eläimet pelastavat meidät tässä tilanteessa. Sekä Kolun Woima että mökkiläiset ovat yhdessä ja erikseen antaneet lausuntoja tässä matkan varrella, Pirjo ja Ari toteavat.
Paljon kysymyksiä
Asukkaissa on herännyt paljon kysymyksiä hankkeen aikana – tuulimyllyjen etäisyys asutuksesta, melumallinnukset ja annettujen tietojen virheellisyys.
– Konsulttiyhtiö kyllä myönsi yhdessä yleisötilaisuudessa, että esimerkiksi melumallinnuksista annetut tiedot eivät ole oikein ja he ovat luvanneet näitä korjata. Ihmettelemme kovasti, että melumallinnukset on laskettu myllyillä, joita ei ole enää saatavilla. Miksi niitä ei ole laskettu saatavilla olevilla, isommilla myllyillä?, Johanna kysyy.
– Jos lähtömelutaso laskettaisiin samalla tasolla kuin muualla, niin viitearvot ylittyisivät lähes jokaisen myllyn kohdalla. Myös myllyjen etäisyys mietityttää. Kymmenestä myllystä viisi on alle kahden kilometrin päässä asutuksesta, lähin 1,3 kilometrin päässä.
– Loput viisi myllyä sijoittuvat niin, että kaksi myllyä on tasan kahden kilometrin päässä ja loppujen kolmen etäisyys asutuksesta on 2,1–2,8 kilometriä. Lisäksi ne ovat Ähtärin puolella tosi pienellä alueella, niiden väli toisistaan on noin 600–800 metriä. Tässä tapauksessa melu vielä kertaantuu.
– Lisäksi huolestuttaa valomeri, joka välkkyy punaisena kauaksi sekä terveydelliset vaikutukset, joiden tutkinta on vasta alkumetreillä.
Halu suojella ihmisiä
Asukkaiden suurena huolena on, ettei heidän mielipiteitänsä ja lausuntoja kuunnella. He haluaisivat päästä jonkinlaiseen kompromissiin asian tiimoilta.
– Kaikkien meidän esittämiemme rajoitusten tarkoitus on hyvä – haluamme suojella ihmisiä. Pelkäämme, etteivät Ähtärin päättäjät ota meitä tosissaan, vaan luottavat konsulttien arvioihin. Soinissa on enemmänkin ajateltu, että lähimpiä myllyjä pitäisi suunnitelmassa poistaa asutusten läheltä.
– Mielellämme tekisimme yhteistyötä, mutta aiomme katsoa tämän loppuun saakka ja lähteä valitustielle.
– Ähtäri ja Soini profiloituvat erämaamatkailupaikkakunniksi, jossa ihmiset arvostavat hiljaisuutta. Myllyt vaikuttavat ihmisten liikkumiseen ja varmasti myös muuttohalukkuuteen.
Toinen hanke viereen
Kimpilamminkankaan kaavaehdotukset tulevat Ähtärin kaupunginhallituksen ja Soinin kunnanhallituksen käsittelyyn tänä syksynä, sen jälkeen ehdotukset menevät valtuustojen päätettäviksi.
Lisää huolta saatiin, kun tieto Juoleikonkankaan tuulivoimahankkeesta tuli julki. Hankealue sijaitsee Ähtärin kaupungin alueella ollen varsin lähellä Kimpilamminkankaan tuulivoima-aluetta.
– Toteutuessaan nämä hankkeet tarkoittaisivat, että meidän molemmilla puolillamme olisi tuulivoima-alue kahden kilometrin päässä – ja me siinä keskellä. Kyllä tämä tieto tuli shokkina tähän päälle, Pirjo ja Ari toteavat.
– Toki Juoleikonkankaan hanke on vielä alkumetreillä ja Ähtärin kaupungin sivuilla onkin avoinna asukaskysely koskien nimenomaan tätä Juoleikonkankaan hanketta. Linkki kyselyyn löytyy kaupungin sivuilta ja se on avoinna 26. lokakuuta saakka.
– Kyllähän nämä toteutuessaan laittaa miettimään muuttoa pois – mutta ei Ähtäriin eikä Soiniin.