Täs­sä leh­des­sä Myl­ly­mä­en kou­lun op­pi­laat poh­ti­vat mil­lai­nen on hyvä ys­tä­vä ja kuin­ka muis­taa hän­tä ys­tä­vän­päi­vä­nä.

Nuo­ret oli­vat löy­tä­neet asi­an yti­men ja ilol­la luki hei­dän vas­tauk­si­aan. Niis­sä muun mu­as­sa to­det­tiin hy­vän ys­tä­vän ole­van luo­tet­ta­van, hän huo­mi­oi mui­ta, puo­lus­taa ja kan­nus­taa, ei syr­ji ja viet­tää kans­sa­si ai­kaa.

Op­pi­lai­den esil­le nos­ta­mat aja­tuk­set so­pi­vat mei­dän jo­kai­sen elä­mään ja ar­keen, iäs­tä riip­pu­mat­ta. Toi­sen ar­vos­ta­mi­nen on kai­ken yti­mes­sä, oli­pa kyse sy­dä­nys­tä­väs­tä, tut­ta­vas­ta tai vie­raan koh­taa­mi­ses­ta.

Tä­män päi­vän voi­mak­kaat mie­li­pi­teet tun­tu­vat ra­vis­te­le­van ih­mis­ten vä­li­siä suh­tei­ta, oli­pa kyse ar­ki­sis­ta tai yh­teis­kun­taan liit­ty­vis­tä asi­ois­ta. Asi­ois­ta ol­laan usein puo­les­ta tai vas­taan, kuu­lui­san kul­tai­sen kes­ki­tien ol­les­sa toi­si­naan ns. rou­ta­vau­ri­oi­den joh­dos­ta sul­jet­tu­na.

Ny­ky­päi­vän kai­ken­kat­ta­vat ka­na­vat an­ta­vat mah­dol­li­suu­den kär­ke­vään­kin mie­li­pi­teen il­mai­suun, joka saat­taa ko­lah­taa jo­hon­kin hy­vin­kin ki­pe­äs­ti ja sy­väl­le. Näin ei sai­si ol­la. Mie­li­pi­tei­tä tu­lee ol­la, mut­ta nii­den käy­tös­sä kan­nat­taa käyt­tää har­kin­taa. Mi­kä­li tut­ta­va-, ka­ve­ri- tai ys­tä­vä­pii­ri tun­tuu su­pis­tu­van pik­ku­hil­jaa, on poh­din­nan ai­ka.

Ys­tä­vyys on kal­li­sar­voi­nen asia ja toi­nen toi­sis­taan vä­lit­tä­mi­nen sekä huo­len pi­tä­mi­nen on tär­ke­ää joka päi­vä. Niin tä­nään tors­tai­na, sa­moin kuin huo­men­na ys­tä­vän­päi­vä­nä. Ele­tään sitä ar­vos­ta­en.

Sir­pa Tee­ri­mä­ki