Yksi tämän päivän puheenaiheista on ollut ruutuajan kieltäminen alle 15-vuotiailta. Ruutuajalla tarkoitetaan, kuinka paljon päivästä käytetään aikaa esimerkiksi älypuhelimien, television, tietokoneiden tai tablettien äärellä.
Runsaaksi venähtävän ruutuajan sijaan tulisi olla tarpeeksi unta, vuorovaikutusta, liikuntaa ja mielekästä harrastustoimintaa.
Vaikka puhumme lasten ja nuorten päivittäisestä ajankäytöstä mobiililaitteiden äärellä, samasta asiasta tulisi ottaa aikaa myös aikuisilla. Perusteet ruutuun tuijottamisen vähentämiselle ovat hyvin pitkälle samat kuin lapsilla ja nuorilla; enemmän liikuntaa ja yhdessäoloa. Läsnäoloa, kuuntelemista ja keskustelua.
Asia television, älypuhelimien ja pelimaailmaan käytettävän ajan vähentämisestä on hyvä, mutta kuinka muuttaa opittuja tapoja ja malleja. Siinäpä temppu ja kuinka se tehdään. Valinta suunnan kääntämiseksi toiseen on meillä aikuisilla ja näyttämällämme esimerkillä. Tarvitaanko tähän kaikkia koskevia sääntöjä tai lakeja, jää nähtäväksi.
Tosiasia on, että somemaailma on tullut jäädäkseen. Osaamista älylaitteiden käyttämiseen löytyy kaikenikäisiltä. Tutun sanonnan mukaan, ja tässä tapauksessa ikävä kyllä, vauvasta vaariin.
Kaikilla asioilla on kääntöpuolensa, niin tässäkin. Some tarjoaa turhan tiedon lisäksi myös hyviä oppimisen kanavia. Aikuisten tehtävänä on vetää rajat, joiden yli lasten ei saa mennä. Samoin voi tarkastella omien sivujensa listaa ja miettiä niiden tarpeellisuutta.
Sirpa Teerimäki
