Sä sä­tei­lit, sun kä­det oli se­län ta­ka­na
Kä­sis­sä­si pie­ni tau­lu si­nun maa­laa­ma
Sä ri­pus­tit sen sän­gyn pääl­le mei­dän huo­nee­seen
Ja valo lan­kes tau­lus­ta­si suo­raan sy­dä­meen
Uu-uu, suo­raan sy­dä­meen

Mil­loin tuu­li kään­tyi, en voi­nut aa­vis­taa
Jos­tain kau­kaa lä­hes­ty­vää kyl­mää rin­ta­maa
Se muut­ti tau­lun il­meen, vei ke­sän men­nes­sään
Toi ti­lal­le vain lo­put­to­man mar­ras­kui­sen sään
Uu-uu, mar­ras­kui­sen sään

Nyt tau­lus­ta­si sa­taa rän­tää pah­vi­laa­tik­koon
Viet het­ken pääs­tä kai­ken jon­kun Jon­nen kak­si­oon
Ei valo lei­ki enää la­ka­noi­den poi­muil­la
Se valo, joka sil­loin lois­ti rak­kaut­ta
Uu-uu, lois­ti rak­kaut­ta

Jaak­ko Kar­ja­lai­nen