Stina Sa­ras­te

Suo­kon­mä­el­lä ul­koil­tiin vii­me per­jan­tai­na Elä­ke­lii­ton Leh­ti­mä­en yh­dis­tyk­sen jär­jes­tet­tyä kai­kil­le avoi­men, lep­poi­san ul­koi­lu­het­ken. Pai­kan pääl­lä pe­lat­tiin eri­lai­sia heit­to­pe­le­jä ku­ten tonk­ku­mia sekä pi­det­tiin haus­kaa yh­des­sä.

Ta­pah­tu­maan oli saa­tu pai­kal­le ge­o­lo­gi­an toh­to­ri Heik­ki Mä­ki­pää ker­to­maan Suo­kon­mä­en his­to­ri­as­ta.

Suo­kon­mä­ki on val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vää mä­ki­a­su­tu­sa­lu­et­ta kult­tuu­ri­mai­se­mi­neen ja on saa­nut ni­men­sä suo­kos­ta, joka tar­koit­taa ma­ta­la­kas­vuis­ta koi­vua.

– Mäen pääl­lä asu­mi­nen ei ole nor­maa­lia Ete­lä-Poh­jan­maan la­keuk­sil­la. Suo­kon­mä­ki oli mil­joo­nia vuo­sia sit­ten hy­vin­kin kor­kea vuo­ri, jon­ka eroo­sio on sit­tem­min ma­dal­ta­nut ny­kyi­seen kor­keu­teen, Mä­ki­pää ker­toi.

Jää­kau­den jäl­keen Suo­kon­mä­ki on ol­lut saa­ri, jo­hon on tul­tu ve­si­teit­se pyy­tä­mään hyl­kei­tä ja jah­taa­maan mam­mut­te­ja.

– Tämä on en­tis­tä me­ren­ran­taa, erääl­tä pel­lol­ta on löy­ty­nyt hyl­keen­pyyn­nis­sä käy­tet­ty kei­hään­kär­ki­kin.

Kivi- ja prons­si­kau­sil­ta ei ole jää­nyt jäl­jel­le ko­vin­kaan pal­jon esi­neis­töä. Rau­ta­kau­del­ta on to­dis­tei­ta vii­kin­kien läs­nä­o­los­ta, joil­la oli py­sy­vää asu­tus­ta Ala­vu­del­la.

1200-lu­vul­la koko Suo­mes­sa asui noin 50 000 ih­mis­tä. Suo­kon­mä­en alu­eel­le tuli edel­leen sa­tun­nai­sia met­säs­tä­jiä ja ka­las­ta­jia ei­kä alu­eel­la ol­lut py­sy­vää asu­tus­ta.

– Ny­ky­tie­tä­myk­sen mu­kaan olem­me ko­toi­sin nel­jäs­tä eri pai­kas­ta: Puo­las­ta, Vol­gan mut­kas­ta, Ää­ni­sen toi­sel­ta puo­lel­ta sekä Nor­jas­ta. Alu­eel­la ei ol­lut yh­teis­tä kiel­tä vaan kaik­ki pu­hui­vat eri kie­liä.

1500-lu­vul­la alu­eel­le tu­li­vat idäs­tä sa­vo­lai­set, jot­ka toi­vat maan­vil­je­lyk­sen tai­don mu­ka­naan. Tämä mah­dol­lis­ti pai­kal­leen aset­tu­mi­sen, ja en­sim­mäi­nen kan­ta­ti­la Suok­ko pe­rus­tet­tiin 1548. Sii­tä läh­tien mäki on ol­lut asut­tu.

Mä­ki­pää ker­toi mie­len­kiin­toi­sen tie­don liit­ty­en au­tio -sa­naan, joka on va­kiin­tu­nut osak­si mo­nen pai­kan ni­meä ku­ten esi­mer­kik­si Suo­ko­nau­tio.

– Au­tio ei tar­koit­ta­nut asu­ma­ton­ta ra­ken­nus­ta vaan ve­ron­mak­su­ky­vy­tön­tä ta­loa. Ni­men pe­rään li­sät­tiin au­tio, jos ei pys­ty­nyt mak­sa­maan ve­ro­ja. Näin tie­det­tiin ke­nel­tä nii­tä ei kan­na­ta pyy­tää.

Suo­kon­mä­el­lä on kaut­ta ai­ko­jen saa­tu asua ver­rat­tain rau­has­sa ei­kä tar­vit­se men­nä ko­vin­kaan kau­as men­nei­syy­teen kun mä­el­tä ei pääs­syt pois kuin soi­ta pit­kin. 1700-lu­vul­la oli yk­si ai­noa mer­kit­tä­vä rat­su­tie, joka meni Suo­kon­mä­en kaut­ta Lap­pa­jär­vel­le. Tei­tä alet­tiin teh­dä 1800-lu­vun lop­pu­puo­lel­la ja suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa ties­töä ryh­dyt­tiin te­ke­mään en­sim­mäis­ten kuor­ma-au­to­jen tul­tua ky­läl­le.

Suo­kon­mä­en nä­kö­tor­ni on ra­ken­net­tu tal­koo­työ­nä sekä lah­joi­tus­ten avul­la. Ke­säl­lä tor­nin vie­reen val­mis­tui Leh­ti­mä­en Li­ons Clu­bil­ta laa­vu, jos­sa voi pi­tää eri­lai­sia ti­lai­suuk­sia. Ko­ti­seu­tu­ta­lon ol­les­sa myös sa­mas­sa pi­ha­pii­ris­sä, muo­dos­taa tämä kol­mi­nai­suus ko­ko­nai­suu­den, jos­sa on tu­le­vai­suu­des­sa mah­dol­lis­ta pi­tää eri­lai­sia ta­pah­tu­mia.

Mä­ki­pään pu­heen jäl­keen pai­kal­le tul­leet ih­mi­set le­vit­täy­tyi­vät alu­eel­le pe­laa­maan ul­ko­pe­le­jä, kes­kus­te­le­maan sekä naut­ti­maan uu­den laa­vun nuo­ti­ol­la pais­tet­tua mak­ka­raa ja tik­ku­pul­lia kah­vi­kup­pos­ta unoh­ta­mat­ta. Ur­hei­lul­li­sim­mat kä­vi­vät ihai­le­mas­sa mai­se­mia nä­kö­tor­nis­ta kä­sin, kii­vet­ty­ään en­sin ylös 132 por­ra­sas­kel­maa.