Sirpa Teerimäki
Ähtäriläiskansanedustaja Mikko Savola on niin kotiseutunsa kuin valtakunnan tasolla tärkeiden asioiden äärellä. Molempia yhdistävät tiukat taloudelliset ajan, tarjottavien palvelujen tarkasteleminen sekä maan turvallisuus.
Savolan työ kunta- ja maakuntatasolla jatkuu ja Ähtärin kaupungin valtuustotasolla Savola palasi rooliin, jossa oli 14 vuotta sitten eli toimii ensi kesään saakka valtuuston puheenjohtajana, tarkoituksenaan valtuustotyön käynnistäminen.
– Meillä on iso työ tehtävänä talouden suhteen. Eri valtuustoryhmien kesken on tehty paljon työtä jo kesällä, jotta löydämme yhteisymmärrystä mihin suuntaan kaupunkia viedään. Valtuustosopimusprosessissa saatiin ryhmiltä yhteneväinen kanta siihen, mitä toimintatapoja viedään eteenpäin, toteaa Savola.
Ähtärissä on järjestetty yhteistyön tueksi uuden valtuustokauden alkaessa yksi isompi valtuustoseminaari sekä iltakoulu. Tavoitteena on käydä keskustelua valtuutettujen ja valtuustoryhmien kesken mahdollisimman paljon kauden alkuvaiheessa.
Vaikka tilanne on taloudellisesti haastava kaupungille, uskoo Savola tässäkin mentävän eteenpäin yhdessä tehden ja rakentamalla vahva keskinäinen luottamus.
Maakunnallisissa luottamustehtävissä Savola valittiin jatkamaan maakuntavaltuuston puheenjohtajana.
– Maakuntaliiton puolella on hyvä ja kehittävä ote. Keskiössä ovat edunvalvontakysymykset, puhutaan sitten liikennehankkeista tai korkeakoulun edunvalvonnasta, jotta maakunnassa on jatkossakin nuoria ja yrityksille työvoimaa.
– Maakuntaliiton tarkoituksena on katsoa koko maakunnan etua ja tältä kulmakunnalta tuli siihen aika vahva edustus hallituksen pöydän ympärille, Savola iloitsee. Edustajia on Ähtäristä, Alavudelta ja Kuortaneelta.
Yhteistyö on merkittävässä asemassa eikä tälläkään ”kulmalla” pidä tuudittautua siihen, että pärjättäisiin yksin.
– Tällä alueella on pieniä kuntia, on pakko toimia yhdessä. Jokainen seutukunnan tuottama palvelu, on meille lähipalvelu. Vaihtoehtona on hakea se maakuntakeskuksesta tai Tampereelta tai Etelä-Suomesta.
– Seutukuntayhteistyöhön panostetaan nyt voimakkaasti Ähtärin ollessa siinä puheenjohtajakuntana. Yhdessä laadimme seutustrategian pyrkimällä kasvattamaan elinvoimaa ja vahvistamaan meitä yhdistäviä asioita.
Talousasiat puhuttavat läpi Suomen
Eduskunnan syyskausi alkoi viime viikolla ja siinä isoimpana tekijänä on kotimaan politiikassa talouskysymys. Suomi velkaantuu vauhdilla ja tämä kierre pitäisi pystyä katkaisemaan ja tasapainottamaan.
– Se ei tapahdu nopeasti, vaan talouden tasapainottaminen tulee sitomaan ainakin kahta seuraavaa eduskuntaa. Tähän yhdistetään turvallisuustilanne ja meiltä tulee löytyä puolustukseen todella paljon enemmän rahaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää löytää yhteiset peruspilarit yli puoluerajojen. Olemme keskustasta esittäneet parlamentaarisen työn alkamista tämän syksyn aikana.
– Tulevina vuosina ei vältytä menoleikkauksilta ja veronkorotuksilta, tarvitaan talouskasvua. Viimeisimpänä oleellisena seikkana maan talouden kasvuun lähteminen vaatii kuluttajien luottamusta, jotta uskalletaan käyttää rahaa. Yritykset tarvitsevat rohkeutta ja edellytyksiä investointeihin.
Siirrettäessä edellinen lause paikallistasolle, toteaa Savola isona ongelmana olevan myös Uutisnuotan levikkialueen kunnissa yritysten sekä yksityisten henkilöiden rahoituksen saaminen.
– Esitimme keskustasta toimenpideohjelmaan, että pk-yritykset saavat rahoitusta pankeista. Ähtärissäkin on useita eläkeiässä olevia yrittäjiä, joiden yrityksiin pitäisi saada jatkajat. Meidän kokoisiltamme paikkakunnilta viestinä on se, että vaikka yritykselle olisi jatkaja, ei saa rahoitusta. Yrityksen kiinteistöille ei esimerkiksi anneta vakuusarvoa, Savola kertoo.
– Tähän on pakko tulla muutos, tämä maa ei muuten nouse. Pankit vetoavat sääntelyyn, jonka johdosta eivät voi ottaa riskejä. Tähän tarvitaan valtion takausjärjestelmä, jolla tilanne pystytään laukaisemaan.
– Nuorten parien pitää saada rakentaa talo sinne, minne haluavat ja saada siihen rahoitus. Tässä vaaditaan varmasti tiettyjä takausjärjestelyjä, jotta se on mahdollista. Kaikki eivät halua asua isoissa kasvukeskuksissa.
Myös maakuntaliiton puolella keskustellaan elinvoiman lisäämisestä, koko maakunnan alueelle.
– Siihen kuuluvat infrahankkeet niihin liittyvine kysymyksineen. Ohjelmakauden vaihtuessa kaikki rahoitukset laitetaan tavallaan samaan kirjekuoreen – maatalouden, maaseuturahoituksen ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoittaminen.
Tavoitteena on saada hankkeisiin myös Etelä-Pohjanmaalle mahdollisimman suuri hyöty.
– Sopeutusta tarvitaan, mutta pelkällä leikkaamisella ei tästä nousta. Johonkin pitää uskaltaa myös panostaa, jotta saadaan kasvua aikaiseksi. Se koskee sekä Ähtärin kaupunkia, että valtakunnallisesti.
Savola toteaa Ähtärissä olevan edelleen paljon hyviä aihioita liittyen matkailuun ja teollisuuteen. Paikallinen elinvoima tuottaa turvallisuutta.
Turvallisuusasioiden äärellä
Kansanedustajatyössä Savolan ajasta suurin osa menee maan turvallisuuskysymysten parissa. Hän vastaa niistä omalle ryhmälle ja toimii puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä ulkoasiavaliokunnan varajäsenenä.
– Meidän on pakko panostaa turvallisuuteen. Venäjä on maa, joka ei muutu. Siitä on turha elätellä harhakuvia. Venäjä tulee jatkamaan Ukrainan sotaa niin kauan kuin niiden annetaan sitä jatkaa.
Merkittävässä asemassa ovat talouspakotteet Venäjää kohtaan.
– Kategorisesti kaikki kaasun, öljyn ostaminen pitää lopettaa Venäjältä. Ylipäätään kaupanteko. Suomi ei näitä ole ostanut hyökkäyssodan alkaminen jälkeen.
– Ukrainalle pitää jatkaa materiaali- ja koulutustukea. Lännen tulee olla näissä yhtenäinen, ja pystyä yksituumaisesti asettamaan pakotteita Venäjälle ja tukemaan Ukrainaa. Oli kyse EU:sta tai Natosta.
Savola toimii Naton parlamentaarisen valtuuskunnan yhtenä varapuheenjohtajana.
– Käymme keskustelua Naton turvallisuuspoliittisista asioista. Pitää muistaa, että parlamentit päättävät rahoituksesta jokaisessa maassa. Suomi on hyvässä maineessa eli meitä kuunnellaan hyvin. Se lähtee päämiestasolta lähtien ja Stubb on aivan keskiössä turvallisuuteen liittyvissä, muistuttaa Savola.
Suomi on pitänyt huolta omasta turvallisuudestaan ja sen sanoilla on painoarvoa itäisen selustan maana etulinjavaltiona.
– Meitä kuullaan nähdäkseni myös siinä näkökulmassa hyvin. Tuomme myös määrätietoisesti turvallisuuteen liittyviä asioita esille kollegoillemme. Turvallisuusajattelu on Espanjassa tai Portugalissa erilaista kuin Suomessa oltaessa kauempana Venäjän rajasta.
Tilanteeseen ei Savolan mukaan saa väsyä, eikä sotaan turtua, vaikka uutisointi on päivittäistä. Sodan jättämät seuraukset Ukrainassa näkyvät myös Ähtärissä.
– Meillä on paikallisesti upeita ihmisiä, jotka järjestävät keräyksiä jatkuvasti ja muistuttavat asioista arkitasolla. Meillä on täällä ukrainalaisia lapsiperheitä, jotka ovat todella ahkeria ihmisiä. Lapset ovat oppivaisia, arvostavat saamaansa oppia ja täällä olemista. Myös meidän pitää osoittaa arvostusta heitä kohtaan, Savola muistuttaa.
Kovia kokeva Ukraina
Ukrainan sodan kuvan ymmärtää parhaiten paikan päällä. Savola kertoo saaneensa mahdollisuuden käydä Ukrainassa erilaisissa tilaisuuksissa neljä kertaa, myös etulinjassa.
– Päällimmäinen juttu on se, että ihminen on kuin muurahainen, joka jonkin hajotessa rakentaa uutta. Ihmiset pyrkivät elämään sodan keskellä niin normaalia elämää kuin mahdollista. Jos jotain pommitetaan rikki, se pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti.
– Maanpuolustustahto siellä on korkea. Kovan hinnan ovat jo nyt tähän mennessä maksaneet ja joutuvat maksamaan. Koko talous on käytännössä sotatalouteen pohjautuva.
Viimeisimmällä matkalla Savola kävi Kiovan lisäksi Zaporižžjassa, jossa on 55 000 lasta, jotka eivät ole pystyneet käymään normaalisti koulua sodan alkamisen jälkeen. Tätä varten on ryhdytty rakentamaan maanalaisia kouluja seitsemän metrin syvyyteen.
– Varsinkin etulinjassa eletään jatkuvan uhan alla. Ilmatorjunta ei ole yhtä hyvä kuin Kiovassa. Venäjä on aika lähellä ja pystyy vaikuttamaan kaupunkiin käytännössä kaikilla aseilla. Maakunnasta miljoona hehtaaria maatalousmaata on Venäjän miehityksen alla, samoin ydinvoimala on tällä hetkellä venäläisten hallussa.
– Kävimme etulinjassa tutustumassa dronien käyttöön, jotka ovat hyvin keskeisessä asemassa ja tämä on asia, johon meidän Suomessakin tulee varautua entistä paremmin. Silmiin pantavaa Zaporižžjan maakunnassa oli se, että siellä aiotaan päällystää 250 kilometriä teitä häkkiverkolla, jotta droneilla ei ole suoraa iskuvaikutusta tiellä ajavaan ajoneuvoon.