Stina Saraste
Lehtimäellä vietettiin perinteistä kotiseutujuhlaa sunnuntaina 5. heinäkuuta kotiseututalolla Suokonmäellä. Juhlallisuudet käynnistyivät jumalanpalveluksella sekä kirkkokahveilla.
Juhlan musiikista vastasivat Tuula Kurunmäki sekä Jari Mäenpää, jotka johdattelivat juhlan alkuun kahdella maanläheisellä kappaleella Hieno maailma ja Maailma on kaunis.
Kotiseutujuhlan järjesti Lehtimäki-Seura ja tilaisuuden puheen piti Helka Rinne, jonka juuret ovat syvällä Lehtimäellä. Hän on miehensä Kalervon kanssa tehnyt sukututkimusta, julkaissen neljä kirjaa, joissa käydään läpi heidän omien sukujensa lisäksi monia muita sukuja niin Lehtimäeltä, Soinista, Töysästä kuin Ähtäristäkin.
Puheessaan Helka kävi läpi sekä oman elämän tapahtumia että suvun vaiheita Lehtimäellä liittäen ne lähiympäristön tapahtumiin ja yleiseen elämänmenoon.
– Lapsuuteni vietin Takalanperällä, asuin vanhassa Takalassa. Isäni oli syntynyt kyseisessä talossa 1910.
Sota kosketti koko sukua, vieden rintamalle nuoria miehiä, jotka eivät koskaan enää palanneet.
– Vaikea kuvitella sitä tuskan määrää, jota perheissä on koettu. Lehtimäki yleensä ottaen menetti paljon miehiä, mutta sukumme oli tässä kärkijoukoissa.
Suomen itsenäistymisen jälkeisenä aikana Helkan isä sisaruksineen oli vahvasti mukana nuorisoseuran toiminnassa, ollen myös vuosikausia nuorisoseuran sihteerinä. Seuran toiminta oli hyvää jatkoa kansakoulun jälkeen opinto- ja keskustelukerhoineen.
– Maata kehitettiin ja nuoriso halusi olla siinä mukana oppimassa uusia asioita. Lehtimäen nuorisoseuran historia kertoo, että vanhempi väki ei aina katsonut sitä hyvällä. Kun seuralle suunniteltiin omaa taloa, sanottiin, että nuoriso on jo muutenkin syntistä, pitääkö sitä varten oma talo pyhittää.
Lehtimäelle saatu keskikoulu vuonna 1962 oli monelle iso asia. Sieltä Helka siirtyi Ähtärin lukioon opiskelemaan, asuen viikot Ähtärissä.
Kehitystä edistämässä
Vuosi 1972 oli Helkan elämässä suurien muutosten aikaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi, meni naimisiin sekä aloitti opinnot Helsingin yliopiston hammaslääketieteellisessä tiedekunnassa.
– Työurani hammaslääkärinä olen tehnyt Espoon terveyskeskuksessa, jossa pääsin perustamaan niin kutsuttua kiertävää hammashoitolaa, joka kiersi koululta koululle syrjäisimmillä alueilla.
Helkan poismuutto Lehtimäeltä osui aikaan, jolloin maaseudulla oli käynnissä suuri rakennemuutos, maatilat vähenivät ja työttömyys lisääntyi. Monet lähtivät töihin Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Elämä jatkui muualla kuin kotiseudulla.
Vuonna 2017 Helka selvitti, miten Lehtimäki on näiden muualle muuttaneiden kautta antanut panostaan koko Suomen kehitykselle. Lista on vaikuttava diplomi-insinööreineen, toimitusjohtajineen sekä professoreineen.
– Viimeiseksi pitää oikein nimeltä mainita, että Helsingin kuvataideakatemiaan on juhannusviikolla nimetty maalaustaiteiden professoriksi Lehtimäeltä lähtöisin oleva Päivi Takala.
Vaikka Helka kuuluu itsekin poismuuttaneisiin, on hänen yhteytensä Lehtimäkeen aina säilynyt vahvana. Säännölliset vierailut vanhempien luona omien lasten kanssa takasivat sen, että nämä oppivat tuntemaan kylän ja lähisukulaiset.
– Lehtimäellä olo helpottui huomattavasti ostettuamme Suninsalmelta Huutoniemestä mökin kesällä 1987.
Mökkiä laitettiin kuntoon vähän kerrallaan vuosien ajan ja Helka sanoikin työllistäneensä paikallisia yrittäjiä monta vuotta.
– Paikasta on tullut osa meitä, se on enemmän kuin tontti ja rakennukset järven rannalla. Nykyään muutumme kesällä lehtimäkeläisiksi, sillä koko kesä kuluu mökillä. Aiomme jatkaa autoilua välillä Lehtimäki-Espoo niin kauan kuin terveyttä riittää.
