Stina Saraste
Perinteinen kesäsoinilaisten ilta vietettiin tänä vuonna Vehulla puheiden, livemusiikin, hyvän purtavan ja mukavan jutustelun merkeissä. Tapahtuman aikana oli mahdollisuus nähdä tuttuja sekä muodostaa uusia tuttavuuksia.
Väkeä oli saapunut paikalle hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua, ja tämän huomasi ympärillä polveilevasta puheensorinasta. Monet eivät olleet nähneet toisiaan sitten viime kesän, joten keskusteltavaa riitti.
Ilta alkoi tervetuliaismaljoilla sekä kunnanjohtaja Maija Pihlajamäen puheella, jossa hän toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi.
– Kesäsoinilaisten iltaa on pidetty viime vuosina vuorotellen Soinin eri kylillä, mikä on meille kaikille parhain tapa tutustua kyliin ja niiden tapahtumiin. Kaukaisimmat kylät eivät ole tuttuja kaikille, joten suuret kiitokset Vehulaisille tilaisuuden järjestämisestä.
Paikalla oli kunnanjohtajan lisäksi hallintojohtaja, hyvinvointijohtaja, tekninen johtaja ja sivistysjohtaja sekä muita kuntapäättäjiä. He olivat paikalla ottamassa vastaan kesäsoinilaisten kysymyksiä, terveisiä ja toiveita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Leivo kertoi, mitä kaikkea Soinissa on tapahtunut ja tehty sitten viime kesän sekä kunnan palveluista.
– Soinista löytyy upeita luontopolkuja, jotka ovat suosittuja lomalaisten ja vapaa-ajan viettäjien keskuudessa. Myös uimapaikkoja on useampia.
Leivo toi puheessaan esille, kuinka tärkeää Soiniin olisi saada nuoria asumaan ja toivoikin, että kesäsoinilaisista tulisi vielä jossain vaiheessa vakituisia asukkaita.
Kyläpuheenvuoron pitivät Vehun maa- ja kotitalousseuran sihteeri Maija Rannila sekä varajäsen Simo Seppälä. He kertoivat lyhyesti seuran ja kylätalon historiasta.
– Talo on rakennettu 65 vuotta sitten, ja oli alkuun pienviljelijäyhdistyksen. Taloa on kunnostettu ja muutoksia tehty esteettömyys huomioiden. Täällä on pidetty lukuisia häitä ja perhejuhlia sekä konsertteja.
– Vehulta Soiniin, Karstulaan, Multialle ja Ähtäriin on noin 30 kilometriä ja Keuruulle, Saarijärvelle, Alajärvelle sekä Töysään noin 60 kilometriä. Eli voitaisiin sanoa, että aika keskeisellä paikalla ollaan, Seppälä totesi naurahtaen.
Rannila sanoi myös kylän ja sen asukkaiden historiasta muutaman sanasen.
– Vehuun kuuluvat Ulvo, Mäkikylä ja Leppäkangas. Vanhimmissa asiakirjoissa 1500-luvulta kylän nimenä on Wehcku tai Vehku, joiden taivutusmuodoista nykyinen nimi lienee tullut.
Aikoinaan ihmiset kulkivat kirkkoon Soiniin, Ähtäriin tai Pylkönmäelle. Matkat taittuivat jalan, hevosella, polkupyörällä ja mahdollisuuksien mukaan veneellä. Välillä kirkonkävijät majoittuivat johonkin tupaan ja jatkoivat matkaa seuraavana päivänä.
Puheiden jälkeen tarjolla oli kahvia ja pullaa, joiden nauttimisen aikana illan musiikista vastasi Trio Kalle-Eevert, jonka ohjelmistoon kuului niin suomalainen iskelmä kuin ulkomaiset klassikot.
Lopuksi kesäsoinilaiset siirtyivät kodalle syömään makkaraa ja salaattia, jonka yhteydessä nautittiin leppoisasta ja kiireettömästä yhdessäolosta.
