Stina Sa­ras­te

En­si viik­ko on jän­nit­tä­vää ai­kaa mo­nel­le seit­se­män­vuo­ti­aal­le kou­lu­tien­sä aloit­ta­val­le lap­sel­le. Ke­sän ai­ka­na on os­tet­tu uut­ta rep­pua ja pe­naa­lia, tie­ten­kään siis­te­jä vaat­tei­ta unoh­ta­mat­ta. Leh­ti­mä­el­lä Tai­me­lan kou­lus­sa aloit­taa mo­nien mui­den uu­sien op­pi­lai­den jou­kos­sa kou­lu­tien­sä Mak­sim Fi­li­po­vych.

Mak­sim on asu­nut Leh­ti­mä­el­lä nel­jä vuot­ta per­heen­sä kans­sa. Per­hee­seen kuu­lu­vat hä­nen li­säk­seen äi­ti Na­ta­lia ja isä Vova sekä iso­ve­li Ser­gei.

Mak­sim on saa­nut Leh­ti­mä­el­tä pal­jon ka­ve­rei­ta ja hän ker­too­kin, et­tä sen ta­kia kou­lun aloi­tus ei hän­tä hir­ve­äs­ti jän­ni­tä, kos­ka suu­rin osa ka­ve­reis­ta tu­lee hä­nen kans­saan sa­mal­le luo­kal­le. Ka­ve­reil­la on ol­lut ke­sän ai­ka­na synt­tä­rei­tä, joi­ta Mak­sim on hei­dän luo­naan käy­nyt juh­li­mas­sa.

– Mi­nul­la­kin oli synt­tä­rit, joi­ta juh­li­maan tuli mon­ta ka­ve­ria. Lei­kim­me ul­ko­na ja pe­la­sim­me jal­ka­pal­loa, Mak­sim ker­too.

Mak­si­min aloit­ta­es­sa en­sim­mäi­sen luo­kan, aloit­taa hä­nen uk­rai­na­lai­nen ys­tä­vän­sä sa­maan ai­kaan esi­kou­lun. Näin ka­ve­ruk­sil­la on mah­dol­li­suus näh­dä vä­li­tun­tien ai­ka­na ja tu­kea toi­si­aan uu­den edes­sä.

Rauhallinen paikka asua

Suo­men kiel­tä Mak­sim on op­pi­nut sekä es­ka­ris­sa hy­vän opet­ta­jan kan­nus­tuk­sel­la et­tä leik­kies­sään ka­ve­rei­den­sa kans­sa. Myös suo­men­kie­li­set las­te­noh­jel­mat ovat ol­leet hyö­dyk­si kie­len op­pi­mi­ses­sa. Mak­sim osaa jo jon­kin ver­ran lu­kea ja kir­joit­taa sekä las­kea yh­des­tä kym­me­neen suo­mek­si.

– Kir­joit­ta­mi­nen on hel­pom­paa kuin lu­ke­mi­nen, Mak­sim miet­tii.

Per­hees­sä on ai­kai­sem­paa ko­ke­mus­ta kou­lun­käyn­nin aloit­ta­mi­ses­ta, sil­lä iso­ve­li Ser­gei oli aloit­ta­nut kou­lun­sa jo Uk­rai­nas­sa. Ver­rat­ta­es­sa mai­den kou­lu­jär­jes­tel­miä kes­ke­nään, löy­tyy niis­tä pal­jon yh­tä­läi­syyk­siä, mut­ta myös jon­kin ver­ran ero­ja.

Na­ta­lia ker­too, et­tä Suo­mes­sa opis­ke­lu on hä­nen mie­les­tään va­paam­paa ei­kä lap­sil­le ase­te­ta yh­tä ko­via vaa­ti­muk­sia kuin Uk­rai­nas­sa.

Mak­sim per­hei­neen on viih­ty­nyt hy­vin Leh­ti­mä­el­lä. Na­ta­lia ja Vova ovat saa­neet töi­tä, ja sitä kaut­ta tut­ta­va­pii­ri­kin on kas­va­nut.

– Leh­ti­mä­el­lä on mu­ka­va asua, kos­ka tääl­lä on hy­viä ja aut­ta­vai­sia ih­mi­siä. Kaik­ki ovat ai­na iloi­sia. Myös luon­non­lä­hei­syys on iha­naa. Tämä on hie­no ja rau­hal­li­nen paik­ka asua, Na­ta­lia to­te­aa mie­lis­sään.

Vaik­ka Mak­sim me­nee­kin kou­luun op­pi­ak­seen pal­jon uut­ta, on yk­si asia kui­ten­kin ylit­se mui­den.

– Kaik­kein eni­ten odo­tan sitä, et­tä pää­sen leik­ki­mään ka­ve­rei­den kans­sa, Mak­sim iloit­see.