Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2025 on julkaistu. Epävarmuus luonnehtii edelleen maakunnan suhdanneodotuksia. Usko suhdannetilanteen kirkastumiseen on jonkin verran vahvistunut, vaikka erityisesti globaalissa toimintaympäristössä on edelleen paljon epävarmuutta. Myös kotimaisen kysynnän vaimeus ja kotitalouksen normaalia korkeampi säästämisaste heijastuvat odotusarvoihin. Kokonaisuutena tarkasteltuna maakunnan sietokyky erityyppisiä kriisejä vastaan on ollut kohtuullisen hyvä, ja yritysten tahtotila pitää kiinni työvoimastaan on ollut verrattain korkea.
Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa.
Epävarmuudesta huolimatta yrityskentässä näkyy kuitenkin kiinnostusta kasvuun, kansainvälistymiseen ja vihreän siirtymän investointeihin. Rahoituksen riittävyys ja yksityisen pääoman saatavuus nousevat jatkossa yhä kriittisemmiksi tekijöiksi, jotta alueen kehityspotentiaali voidaan ulosmitata mahdollisimman tehokkaasti. Kehittämishankkeiden ja investointien kasvu-uralle kääntymiseen kaivataan myös vahvempia kasvusignaaleja, sekä rohkeita alueellisia ja kansallisia päänavauksia. Eräänä kompastuskivenä on ollut rakennusalan heikko tilanne, joka on heijastunut yrityskentälle laajasti ja aiheuttanut rakennemuutoshaasteita erityisesti Alavudella ja Kauhajoella. Toisin sanoen, uudisrakentamisen hidas toipuminen on selkeä huolenaihe koko maakunnassa, koska merkittävä osa alueen teollisuudesta kytkeytyy rakentamiseen.
Veto- ja pitovoimatekijöihin kiinnitettävä huomiota
Etelä-Pohjanmaan erityishaasteita ovat epäsuotuisa demografinen kehitys, työvoiman saatavuus, heikko kansainvälistymisaste ja korkea-asteen koulutuspaikkojen vähäisyys. Veto- ja pitovoimatekijöiden parantaminen on tulevaisuushaaste, johon vastaaminen edellyttää panostuksia, sekä uusia yhteistyöavauksia eri sektoreilla toimivien yritysten, organisaatioiden ja järjestöjen kumppanuuksien vahvistamiseen.
Strategista kehittämisloikkaa tarvitaan elinkeinorakenteen ja koulutustarjonnan uudistamisessa, jotta maakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa vahvistuisi. Myös toimintaympäristön muutoksiin on syytä kiinnittää kasvavaa huomiota. Energiamurros etenee ja sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien ja muiden heijastusvaikutusten tunnistaminen on erittäin tärkeää. Muuttuneen turvallisuusympäristön takia puolustusteollisuus ja yhteiskuntien kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ovat nousseet merkittäviksi trendeiksi. Erityisesti siviili- ja puolustuskäyttöön sopivia ratkaisuja tarjoavien kaksikäyttöyritysten markkinanäkymät ovat myönteiset, mikä nähdään mahdollisuutena myös Etelä-Pohjanmaalla, vaikkakin uusiin toimijaverkostoihin kiinnittyminen voi olla pk-yrityksille haasteellista.
Heikko tilanne aiheuttanut investointivelkaa
Maakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat olleet jo pitkään maan keskimääräistä heikompia. Syyskuussa julkaistussa pk-barometrissa lähitulevaisuuden näkymiä arvioitiin edelleen maan keskimääräistä varovaisemmin. Näkemyksiä kuvaava saldoluku jäi edelleen negatiiviseksi, mutta arviot olivat kuitenkin myönteisempiä kuin keväällä. Eräänä selittävä tekijä lienee, että tarjouspyyntöjen määrä on ollut keväästä alkaen kasvussa. Negatiivisin odotusarvo oli investointien arvoa koskevissa näkemyksissä, jotka ovat olleet jo pitkään alavireiset. Tämä herättää huolta tulevasta, sillä pitkään patoutunutta investointivelkaa on vaikea kuroa kiinni.
Eri rahoituslähteistä myönnettyjen yritystukien ja -avustusten kokonaismäärä on pysynyt kohtuullisella tasolla. Rahoitettujen hankkeiden kokoluokka on tosin keskimäärin melko vaatimaton, mikä herättää kysymyksiä yrityskentän mahdollisuuksista satsata tulevaisuuteen. Rahoituksen kysyntä on vaihdellut merkittävästi valintajaksoittain viimeisen vuoden aikana. Yritysyhteydenottojen perusteella voidaan ennakoida, että vaihtelevuus jatkuu vielä lähitulevaisuudessakin. Lisäksi yritykset ovat kohdanneet haasteita investointien ja kehittämishankkeiden kokonaisrahoituksen varmistamisessa. Rahoitusehdot ovat kiristyneet, ja vakuusvaatimukset voivat olla pienille ja keskisuurille yrityksille haasteellisia. Tämä on korostunut erityisesti niissä investointihankkeissa, joissa kokonaiskustannukset nousevat yritysten kokoluokkaan nähden korkeiksi.
Työnhakijapoolin rakenne haastaa
Työllisyysaste maakunnassa on työvoimatutkimuksen mukaan muuhun maahan nähden keskimääräistä korkeampi, mutta työllisten määrä on ollut laskusuunnassa vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Työvoiman kokonaiskysyntä on ollut melko vaimeaa, mutta se ei ole kuitenkaan kokonaan seisahtunut. Varovaisuutta kuitenkin riittää, koska signaalit suhdannetilanteen kohenemisen osalta viittaavat kituliaaseen kasvuvaiheeseen. Näkymä tulevaan on lyhyt ja henkilöstön sopeuttamistoimet yleistynevät vuoden vaihteeseen mentäessä.
Epävarma suhdannetilanne on parantanut työvoiman saatavuutta jonkin verran, mutta muutos on tilapäinen. Demografisesta vääristymästä juontuva osaavan työvoiman saatavuus on maakunnassa pysyväishaaste. Rekrytointihaasteet ovat olleet kroonisia esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, teknologiateollisuudessa, ICT-alalla, sekä majoitus- ja ravitsemusalalla, mutta suhdannetilanteen takia tilanne ei ole tällä hetkellä keskustelun keskiössä. Sosiaali- ja terveysalan osalta hyvinvointialueiden taloushaasteet ja uudet toimintamallit ovat vaikuttaneet rekrytointeihin koko toimialalla.
Maakunnan työnhakijapoolin rakenne on haastava. Pitkittyvät työttömyysjaksot ja nuorten työnsaannin vaikeudet lisäävät haasteita entisestään. Sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet huomattavasti vuoden takaisesta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on noussut tasolle, jonka taittamiseen tarvittaisiin jo merkittäviä erityispanoksia.
