Pe­rin­teis­tä ke­sän juh­laa, ju­han­nus­ta, vie­te­tään tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na. Huo­mi­nen ju­han­nu­saat­to on mo­nel­le va­paa­päi­vä töis­tä ja ju­han­nus­päi­vä­nä lau­an­tai­na vie­te­tään myös Suo­men li­pun päi­vää. Tämä kes­ki­ke­sän juh­la on myös mo­nen suo­ma­lai­sen suo­si­tuin ai­ka aloit­taa ke­sä­lo­ma.

Yö­tön yö on syn­nyt­tä­nyt his­to­ri­an­sa ai­ka­na usei­ta tai­ko­ja ja lau­lu­jen sekä ru­no­jen sa­noi­tuk­sia. Tai­ko­jen us­kot­tiin näyt­tä­vän tu­le­via puo­li­soi­ta ja var­mis­ta­van on­nis­tu­nei­ta sa­to­ja.

Suo­men kesä on kau­neim­mil­laan juu­ri nyt. Mut­ta mis­tä ju­han­nuk­ses­sa oi­ke­as­taan on kyse?

Wi­ki­pe­dia tie­tää ker­toa, et­tä ju­han­nus, joka myös mit­tu­maa­ri­na tun­ne­taan, tar­koit­taa va­lon ja kes­ki­ke­sän juh­laa. Suo­mes­sa, Ruot­sis­sa ja Bal­ti­an mais­sa ju­han­nus on ol­lut alun pe­rin mui­nai­sus­kon­toon liit­ty­vä juh­la.

Mo­net kris­til­li­set kirk­ko­kun­nat viet­tä­vät ju­han­nus­ta Jo­han­nes Kas­ta­jan syn­ty­mä­päi­vä­nä, mis­tä tu­lee nimi ju­han­nus.

Ju­han­nuk­sen his­to­ri­as­sa vuo­den pi­sim­piä päi­viä ju­han­nus­vii­kol­la on kut­sut­tu pe­sä­päi­vik­si, kos­ka au­rin­ko on sil­loin ikään kuin pe­säs­sä, eli sen päi­vit­täi­nen kier­to käy kor­keim­mal­la koh­dal­laan, ikään kuin maa­il­man­puun ok­sal­la. Au­rin­ko näyt­tää vii­py­vän pe­säs­sä joi­ta­kin päi­viä, kun­nes au­rin­gon lii­ke­ra­ta al­kaa taas las­kea ja päi­vät jäl­leen ly­he­tä.

Jo­tain tai­a­no­mais­ta ju­han­nuk­seen liit­tyy – mök­ki­ran­ta, tyy­ni jär­vi, rau­ha ja une­no­mai­suus. Nau­ti­taan täs­tä het­kes­tä.

Tun­nel­mal­lis­ta ja tur­val­lis­ta ju­han­nus­ta!

Eli­na Suo­sa­lo