Tu­le­va­na sun­nun­tai­na vie­te­tään äi­tien­päi­vää, päi­vää, jol­loin huo­mi­on koh­tee­na ovat niin äi­dit kuin iso­äi­dit­kin. Juh­la­päi­väl­lä on pit­kät pe­rin­teet, sil­lä tänä vuon­na Suo­mes­sa tu­lee täy­teen 107 vuot­ta äi­tien­päi­vän juh­lin­taa.

Äi­tien­päi­vää juh­li­taan myös ym­pä­ri maa­il­maa, ajan­koh­ta vaih­te­lee mait­tain. Ylei­sim­min äi­tien­päi­vää vie­te­tään maa­lis- tai tou­ko­kuus­sa. Meil­lä Suo­mes­sa juh­la­päi­vä on tou­ko­kuun toi­se­na sun­nun­tai­na ja se on myös yk­si vi­ral­li­sis­ta li­pu­tus­päi­vis­täm­me.

Äi­tien­päi­vän kek­si­jä­nä pi­de­tään yh­dys­val­ta­lais­ta Ann Ma­ria Ree­ves Jar­vi­sia, joka pe­rus­ti vuon­na 1858 Mot­hers Day Work Club -ni­mi­sen jär­jes­tön. Hän oli mo­nien mui­den ai­ka­lais­ten­sa ta­voin me­net­tä­nyt usei­ta lap­sia eri sai­rauk­sil­le ja hän ha­lu­si pa­ran­taa äi­tien ja las­ten eli­no­lo­suh­tei­ta ja ter­veyt­tä.

Äi­tien­päi­vän vie­ton pe­rin­teet vaih­te­le­vat per­heit­ten mu­kaan, mut­ta var­maa on, et­tä päi­vän kes­ki­ös­sä ole­vat rak­kaim­mat saa­vat an­sait­se­maan­sa huo­mi­o­ta. Moni myös suun­taa as­ke­leen­sa hau­taus­maal­le kuk­kien ja kynt­ti­löi­den kera, sil­lä sy­dä­men muis­to ei him­me­ne kos­kaan.

Tänä juh­la­päi­vä­nä on myös hyvä mah­dol­li­suus kes­kus­tel­la omis­ta juu­ris­taan, kuul­la äi­din ja iso­äi­din ta­ri­noi­ta omas­ta lap­suu­des­taan ja ja­kaa aja­tuk­sia – vie­lä, kun he ovat tääl­lä kans­sam­me.

Sy­dä­mel­lis­tä äi­tien­päi­vää!

Eli­na Suo­sa­lo