Olen ai­na ty­kän­nyt Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­min lu­vus­ta 16 ja­keis­ta 4–16, jos­sa Jee­sus pu­huu et­tei jätä ei­kä hyl­kää ope­tus­lap­si­aan vaan lä­het­tää oman hen­ken­sä Py­hän hen­gen maa­il­maan roh­kai­se­maan, joh­dat­ta­maan ja kir­kas­ta­maan Jee­sus­ta. Jee­sus tu­lee ole­maan ai­na lä­hel­lä ope­tus­lap­sia hei­dän sy­dä­mes­sään. Sil­loin he tu­le­vat ym­mär­tä­mään kai­ken mitä Jee­sus pu­hui ja teki. Jee­suk­sen sa­nat ovat tot­ta ja ne to­teu­tui­vat.

Näin ta­pah­tui hel­lun­tai­na, kun Pyhä hen­ki tu­len lies­ko­jen ta­voin las­keu­tui ope­tus­las­ten pääl­le. Ei enää pel­koa vaan hei­dän sy­dä­men­sä täyt­tyi ilos­ta. Ilos­ta, jon­ka Jee­suk­sen rak­kaus sai ai­kaan. Jee­sus, joka rak­kau­des­ta kan­toi hei­dän syn­tin­sä ris­til­lä ja ylös­nou­se­muk­sel­laan voit­ti kuo­le­man hei­dän täh­ten­sä.

Nyt he voi­vat elää täs­tä an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta, täs­tä rak­kau­des­ta. Tätä iloa he ei­vät voi­neet pi­tää sa­lat­tu­na vaan he tah­toi­vat Jee­suk­sen käs­kyn mu­kaan ker­toa sen kai­kil­le ih­mi­sil­le. Kuin­ka he sai­vat eri kie­liä ker­toa ih­mi­sil­le omal­la kie­lel­lä, et­tä he ym­mär­täi­si­vät. Näin suu­res­ti Pyhä hen­ki vai­kut­ti ja vai­kut­taa edel­leen.

Ju­ma­la tah­too, et­tä si­nä­kin voit elää ilon to­dek­si sy­dä­mes­sä­si. Us­kon, joka on lah­jak­si an­net­tu. Sinä olet Jee­suk­sel­le ra­kas. Hän kuo­le­mal­laan ja ylös­nou­se­muk­sel­laan pe­las­ti si­nut, kos­ka hän ra­kas­taa si­nua. Sinä olet ole kos­kaan yk­sin kos­ka Jee­sus on ai­na si­nua lä­hel­lä, si­nun sy­dä­mes­sä­si hen­ken­sä kaut­ta.

Kris­tii­na Edo­bor

nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja
Ala­jär­ven seu­ra­kun­ta/Leh­ti­mä­en alue