Kal­le Jär­ve­lä

Seu­ra­kun­ta­e­män­tä Mai­ja-Lii­sa Kei­sa­lan lä­hes nel­jän­kym­me­nen vuo­den työ­u­ra Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa al­koi vuon­na 1987 Pirk­ko Mä­ki­a­hon si­jais­ta­mi­sel­la teh­tä­väs­sä. Mä­ki­a­ho ei äi­tiys­lo­man­sa jäl­keen pa­lan­nut enää työ­hön­sä, jo­ten seu­ra­kun­ta­e­män­nän paik­ka tuli ha­kuun vuon­na 1989.

Mai­ja-Lii­sa Kei­sa­la haki paik­kaa ja hä­net va­lit­tiin seu­ra­kun­ta­e­män­näk­si, jos­sa työs­sä hän jat­koi vii­me vuo­den lop­puun saak­ka. 

Am­mat­ti­pä­te­vyy­den Kei­sa­la hank­ki Kes­ki-Suo­men ko­ti­ta­lou­so­pet­ta­ja­o­pis­ton emän­tä­lin­jal­la sekä opis­ke­le­mal­la suur­ta­lous­ko­kik­si. Myö­hem­min hän opis­ke­li vie­lä Se­dus­sa die­et­ti­ko­kin eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­non mo­ni­muo­to­kou­lu­tuk­se­na. Eri­lai­set al­ler­gi­at ovat vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den ai­ka­na li­sään­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti, jo­ten nyt on jopa kol­mel­la­kym­me­nel­lä pro­sen­til­la ih­mi­sis­tä jon­kin­lai­nen al­ler­gia, joka pi­tää ot­taa huo­mi­oon tar­joi­lu­ja suun­ni­tel­ta­es­sa.   

Kei­sa­lan aloit­ta­es­sa toi­min­ta seu­ra­kun­nas­sa oli vil­kas­ta ja työn­te­ki­jöi­tä­kin oli pal­jon ny­kyis­tä enem­män. Nyt työn­te­ki­jä­mää­rä on kar­siu­tu­nut kuu­teen, kun 1980-lu­vul­la Soi­nin seu­ra­kun­nas­sa työn­te­ki­jöi­tä oli yli kym­me­nen.

– Noi­hin ai­koi­hin päi­vä­ker­hois­sa oli yli 80 las­ta ja heil­lä kak­si oh­jaa­jaa. Toi­sen oh­jaa­jan ol­les­sa sai­raa­na tuu­ra­sin minä hän­tä. Mo­nen­mois­ta seu­ra­kun­nan työ­tä on tul­lut teh­tyä oman työn ohel­la, jo­ten voi­sin sa­noa, et­tä vain kir­kos­sa saar­naa­mi­nen ja hau­dan­kai­vu on jää­nyt mui­den vas­tuul­le, ker­too Kei­sa­la.

Seu­ra­kun­ta­e­män­nän työ­mää­rä on ol­lut koko ajan mel­koi­nen, ei­kä se ole vuo­sien saa­tos­sa vä­hen­ty­nyt.

– Vuo­den 1995 tie­noil­la oli Suo­mes­sa lama ja sil­loin mi­nul­le esi­tet­tiin 60 %:n työ­tä seu­ra­kun­ta­e­män­tä­nä. En tuo­hon suos­tu­nut, kun kaik­kea ei eh­ti­nyt te­ke­mään sa­tap­ro­sent­ti­sel­la­kaan työ­a­jal­la. Tuo lama vei kyl­lä työt kol­mel­ta seu­ra­kun­nan työn­te­ki­jäl­tä, muis­te­lee Kei­sa­la. 

Kei­sa­lan aloit­ta­es­sa seu­ra­kun­ta­e­män­tä­nä seu­ra­kun­ta­ta­lo oli suh­teel­li­sen uu­si ja kirk­ko­her­ra­na toi­mi Lau­ri Lem­pi­nen. Lem­pi­sen jää­tyä eläk­keel­le kirk­ko­her­ra­na ovat toi­mi­neet Es­ko Kal­lio, Pasi Kil­pe­läi­nen, Eli­na La­pi­no­ja-Pit­kä­nen sekä ny­kyi­nen kirk­ko­her­ra Ter­ho Ka­ner­vik­ko­a­ho. Het­ken ai­kaa kirk­ko­her­ran ohel­la mu­ka­na oli myös kap­pa­lai­nen Heik­ki Jär­ven­pää. Nuo­ri­so-oh­jaa­jia on Kei­sa­lan ai­ka­na ol­lut kym­me­nen ja di­a­ko­ni­a­työn­te­ki­jöi­tä kuu­si.

Surua ja iloa

Mai­ja-Lii­sa on ol­lut to­teut­ta­mas­sa tar­joi­lu­ja useis­sa niin su­run, kuin ilon­kin juh­lis­sa.

– Olen pi­tä­nyt kir­jaa seu­ra­kun­ta­ta­lol­la jär­jes­te­tyis­tä ti­lai­suuk­sis­ta, jois­sa olen ol­lut seu­ra­kun­ta­e­män­tä­nä. Hau­ta­jai­sia on ol­lut 1143, häi­tä 160, syn­ty­mä­päi­viä 100 ja kas­te­juh­li­a­kin 127.

– Eri­tyi­ses­ti mie­leen ovat jää­neet isän­päi­vä­lou­naat, joi­ta oli­vat jär­jes­tä­mäs­sä Ve­hun ja Kuk­ko-Hau­ta­ky­län ak­tii­vit. Ruo­kai­li­joi­ta oli vä­him­mil­lään­kin 220 heh­keä ja kes­ki­mää­rin noin 300. SLEY ja Kan­san­lä­he­tys sai­vat näis­tä ti­lai­suuk­sis­ta ai­na hy­vän sum­man lä­he­tys­työl­le. Har­mi kun tämä toi­min­ta hii­pui ko­ro­nan ai­ka­na, to­te­aa Kei­sa­la.  

 Sattumuksia

Ai­na ei kaik­ki suju niin kuin aja­tus ja sil­loin täy­tyy asia aja­tel­la uu­del­leen.

– Eräis­sä häis­sä hää­pa­ri tuli kat­so­man en­nen vih­ki­mis­tä, et­tä seu­ra­kun­ta­ta­lol­la kaik­ki on kun­nos­sa. Mor­si­an sii­nä sit­ten as­tui laa­huk­sen­sa pääl­le ja se re­pe­si kun­nol­la ir­ti. No­pe­as­ti seu­ra­kun­ta­e­män­tä­nä ryh­dyin om­pe­li­jak­si ja lat­ti­al­la kon­tal­la­ni sai laa­huk­sen om­mel­tua, hää­kel­lo­jen jo soi­des­sa.

– Toi­nen hää­juh­la vaa­ti nok­ke­luut­ta vii­si­ker­rok­si­sen hää­ka­kun kans­sa. Va­roit­te­lin en­nak­koon, et­tä kyl­mi­öön, jos­sa kak­ku oli, ei saa lait­taa muu­ta tar­jot­ta­vaa. Niin vain kävi, et­tä sin­ne lai­tet­tiin suk­laa­kuor­rut­teis­ta kak­kua ja se kaa­tui täy­te­ka­kun pääl­le. Sii­nä piti ins­pi­roi­da jäl­ki­ruo­kaan va­ra­tus­ta ker­mas­ta uu­si kuor­ru­tus ja siis­tiä ka­kun pääl­le ruu­sut. Mo­nia mui­ta­kin kom­mel­luk­sia mat­kaan mah­tuu, muis­te­lee Mai­ja-Lii­sa.

Aikaa itselle

– Uu­del­le seu­ra­kun­ta­e­män­näl­le mi­nul­la on yk­si vies­ti ker­rot­ta­va­na. Muis­ta työ­kii­rei­den ohel­la oma jak­sa­mi­se­si. Sil­loin kun olet va­paal­la, niin olet va­paal­la. It­sel­le­ni kävi niin, et­tä työ­päi­vät ve­nyi­vät jos­kus lii­an pit­kik­si. Toi­saal­ta sai­raus­lo­mal­la en ol­lut, muu­ta kuin nyt vii­me vuon­na, kun mo­lem­piin pol­viin lai­tet­tiin te­ko­ni­ve­let. Tä­män li­säk­si oli yk­si äi­tiys­lo­ma­va­paa.

Mai­ja-Lii­san mie­li­har­ras­tus on hiih­to.

– Var­mis­tin lää­kä­ril­tä en­nen leik­kaus­ta, et­tä voi­han näil­lä pol­vil­la sit­ten hiih­tää. Lupa tuli ja olen tänä tal­ve­na hiih­tä­nyt jo usei­ta kym­me­nen ki­lo­met­rin lenk­ke­jä. Kun­to­sa­li kuu­luu li­säk­si ku­vi­oi­hin. Eläk­keel­lä on hy­vin ai­kaa ol­la myös las­ten­las­ten kans­sa.

Seu­ra­kun­ta­ta­lon keit­ti­öl­lä­kin olen vie­lä mu­ka­na ja seu­raa­va ti­lai­suus on Kei­sa­la-Vuo­ren­maan di­a­ko­ni­a­pii­rin her­ne­keit­to­myy­jäi­set per­jan­tai­na 14. hel­mi­kuu­ta, to­te­aa elä­ke­päi­vil­le siir­ty­nyt Kei­sa­la.