Esittelemme muutaman kysymyksen myötä lehden levikkialueen eli Alajärven Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin aluevaaliehdokkaat. Esittelyjä julkaistaan useampana päivänä.
Kysymykset:
1. Nimi, ikä, ammatti
2. Miksi asetuit ehdolle?
3. Ensisijainen teemasi aluevaaleissa?
4. Mitkä asiat ovat tärkeitä toimivalle hyvinvointialueelle?
1. Juha-Pekka Keisala, 64, yrittäjä, kesk. Soini
2. Haluan puolustaa pienten kuntien asukkaiden oikeutta sotepalveluihin. Joka kunnasta pitäisi löytyä soteasema tai -piste.
3. Reuna-alueiden asukkaiden sotepalvelut turvattava. Jos palvelut viedään kauas, kynnys lähteä hakemaan apua nousee. Sen seurauksena sairaudet helposti pahenevat. Asiakkaat joutuvat erikoissairaanhoitoon, mikä on kalliimpaa hoitoa ja aiheuttaa asiakkaillekin vaivaa ja tuskaa. Sote-työpaikat ovat tärkeitä pienten kuntien työllistäjiä ja sitä kautta myös tuovat osaltaan elinvoimaa kuntiin.
4. Lähipalvelut, valtion vastaantulo rahoituksessa, riittävä ja osaava henkilöstö.
1. Jenni Kuisti, 39, sosiaalityöntekijä Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, vihr. Lehtimäki.
2. Sote-palveluiden uudistustyö on kesken. Sote-palvelut ovat minulle sydämen asia ja pyrin olemaan aina heikoimmassa asemassa olevan puolella. Koulutukseni, osaamiseni ja kokemukseni antavat erinomaiset valmiudet aluevaltuustotyöhön. Aluevaltuutettuna tunnen hyvin nykyisen tilanteen hyvinvointialueella, näen että myös jatkuvuus on nyt tärkeää tietyssä määrin. Olen politiikassa erityisesti perehtynyt sote-palveluihin ja sosiaaliturvaan. Opiskelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijän erikoistumisopintoja rakenteellisesta sosiaalityöstä.
3. Aluevaltuutetun tulee hahmottaa sote-palveluiden kokonaisuus. Kysymys on paljon muustakin kuin terveysasemista ja lääkärille pääsystä. Haluan toimia koko Etelä-Pohjanmaan parhaaksi ja tuoda esiin erityisesti sosiaalipalveluiden merkitystä kokonaisuuden kannalta. Palveluiden integraation onnistuminen vaatii myös sosiaalipalveluiden merkityksen parempaa tunnistamista ja tunnustamista. Kaikkia palveluita tulee kehittää ennaltaehkäisyn näkökulma edellä tulevaisuuteen katsoen.
4. Tärkein resurssimme ovat osaavat työntekijät. Päivittäisessä työssä autetaan ja hoidetaan asiakkaat ja potilaat. Muilla työntekijöillä on tärkeitä tehtäviä tukipalveluissa, kehittämistyössä ja esihenkilöillä työntekijöiden tukemisessa ja muutosten ja uudistusten jalkauttamisessa. Talouden tasapaino on myös tärkeä tavoite näissä olosuhteissa, joissa nyt hyvinvointialueella olemme. On pyrittävä löytämään tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuteen nojaten sellaisia keinoja tasapainottaa taloutta, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asiakkaiden hoidossa ja auttamisessa.
Marko Myllyniemi
1. Anne Luodeslampi, 49, rehtori ja yhteiskuntaopin opettaja, kok. Ähtäri
2. Olen yhteiskuntaopin opettajana seurannut hyvinvointialueiden muodostumista ja toimintaa niiden alkusuunnitelmista tähän päivään. Samalla olen nähnyt, kuinka käytännössä hyvinvointialueen reuna-alueilla haasteeksi tulee hyvinvointipalvelujen ja asiakkaiden eli ihmisten kohtaaminen. Näen, että ratkaisuja saataisiin, mikäli hyvinvointialueiden hallintoa ja rakennushankkeita tarkasteltaisiin kriittisesti. En kannata velkataakan lisäämistä tuleville sukupolville, hyvinvointialueen talouden sopeuttaminen pitää aloittaa rakenteista. Tarvittaessa pitää olla valmis hyvinvointialueiden vähentämiseen - apua tarvitsevalle ihmiselle on yhden tekevää mikä taho palvelun tuottaa. Tärkeää on avun nopea saaminen. Olen nyt sellaisessa elämäntilanteessa, jossa voin asettua ehdolle kantamaan yhteiskunnallista vastuuta aluevaltuutettuna, mikäli tulisin tehtävään valituksi.
3. Palvelut on saatava alueen ihmisiä lähelle ja näissä lähikontakti on erityisen tärkeää vanhemmalle väestölle. Rahaa tulee siirtää olemassa olevan budjetin rakenteista hyvinvointialueen asiakkaita kohtaaviin työntekijöihin.
4. Se, että ihminen saa tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti. Eri ihmisille tämä tarkoittaa eri asioita, mikä on hyvä huomioida. Moni nuori ja työikäinen pystyy hoitamaan samat asiat etäyhteydellä, joihin taas moni iäkäs tarvitsee ihmiskontaktin. Hyvinvointialueella tehtävissä päätöksissä pitää mielestäni pitää mielessä nykyhetken lisäksi myös tulevaisuus. Tulevaisuus ei voi ensisijaisesti rakentua lisävelan ottamiselle.
1. Arja Ollikainen, 68, diakoni, eläkeläinen, kd., Ähtäri
2. Äänestäjille tulee olla vaihtoehtona myös kristilliseltä arvopohjalta tulevia ehdokkaita. Arvoja ovat: rehellisyys, luottamus, toisen kunnioittaminen ja yhteistyöhalukkuus. Demokratian toteutumisessa tarvitaan eri näkemyksiä yhteisten asioiden hoitamiseen.
3. Sotessa apua tarvitsevan ihmisen tulee olla toiminnan keskiössä. Hänen tulee kohdata auttava ihminen, joka käyttää hyväkseen työtä helpottavaa tekniikkaa ja digitalisaatiota, mutta ei ohita kasvokkain kohtaamista. Palvelut tulee pitää ihmisten tavoitettavissa ja saatavissa oikea-aikaisesti. Toiminnan kehittämisessä tulee pitää mukana työntekijöiden panos, sillä käytännössä työtä tekevä ymmärtää, mikä on välttämätöntä työn sujuvuudelle ja mitä työssä voidaan tehdä toisin. Hyvinvointialueen rahankäyttöön tarvitaan järkeä. Toimivia ja hyväksi kehitettyjä käytäntöjä on turha lopettaa, jos ei ole valmiina konkreettista uutta korvaavaa toimintatapaa. Hallintoa tulee yksinkertaistaa ja säästyvä raha siirtää suorittavan työhön.
4. Talouden tulee olla kunnossa. Asiakkaan tulee saada elämäntilanteessa oikeat toimenpiteet niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin kautta. Moniammatillisen yhteistyön tulee olla itsestäänselvyys. Ennaltaehkäisevään työhön panostetaan. Matalan kynnyksen palvelut eri toimijoiden yhteistyönä, jotta korjaava työ toteutuu ja avun tarve havaitaan ajoissa. Apua tarvitsevan ihminen pysyy keskiössä ja hänet tulee kohdata kasvokkain. Liikkuvat palvelut käyttöön.
