Ähtärin eläinpuistossa asuva uhanalainen isopandakaksikko Lumi ja Pyry jäävät toistaiseksi Ähtärin eläinpuistoon. Eläinpuiston hallituksen puheenjohtajan Risto Sivosen mukaan päätös oli vaikea, mutta tarkan puntaroinnin jälkeen kansainvälistä lajiensuojeluohjelmaa haluttiin toistaiseksi jatkaa:

– Meille tärkein matkailusesonki on alkamassa ja odotukset sesonkia kohtaan ovat vahvat. Moni ulkomaille matkustamaan tottunut suomalainen on muuttanut kulutuskäyttäytymistään ja haluaa tutustua oman maan kohteisiin. Lähimatkailukin näyttää tulleen jäädäkseen, minkä huomaa esimerkiksi usein tupaten täysissä taide- ja kulttuuritapahtumissa. Tämä kaikki vahvistaa nyt tekemäämme päätöstä.

Maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja ulkoministeriöstä koostuvan virkatyöryhmän mietintö valmistui pari viikkoa sitten. Mietinnön mukaan valtio ei voi tukea uhanalaisten pandojen lajiensuojeluohjelmaa Ähtärin eläinpuistossa, koska yhtiö ei täytä valtiontukiehtoja. Mietinnössä todetaan myös, että mikäli puisto saa tervehdytettyä taloutensa, voidaan asiaa harkita uudelleen.

- Keskitymme nyt täysin voimin markkinointiin ja toivomme, että niin vanhat kuin uudetkin lajiensuojelun ystävät vierailevat eläinpuistossa. Syksyllä katsomme asiaa uudestaan tuoreiden lukujen valossa. Hallitus seuraa eläinpuiston taloudellista tilannetta tarkoin ja nyt tarvitsemme työrauhaa sesongin onnistumiseen raskaiden poikkeusvuosien jälkeen.

Sivonen kertoo, että eläinpuisto on edelleen kiinnostunut yhteistyökumppaneista, jotka näkevät uhanalaisen isopandan lajiensuojeluohjelman itselleen arvokkaana asiana. Myös säätiön perustamista selvitetään.

Eläinpuiston päämääränä on palauttaa mahdollinen Lumin ja Pyryn jälkeläinen sen vanhempien synnyinseuduille laajaan luonnonpuistoon. Puisto on pinta-alaltaan noin kaksi kolmasosaa Suomen Lapista, ja Ähtärin eläinpuiston maksama lajiensuojelumaksu menee lyhentämättömänä suojelupuistojen ylläpitoon ja rakentamiseen sekä pandatutkimukseen.

Puisto-olosuhteissa syntyneitä isopandoja on pystytty jo palauttamaan luontoon. Palautukset tehdään totutuksen kautta ja tulokset ovat olleet rohkaisevia: 11:stä vapautetusta pandasta yhdeksän elelee tyytyväisenä luonnossa ja lisää niin geenivirtaa sekä parantaa luonnonkannan geneettistä monimuotoisuutta.